My Time At Portia

Maanviljelyroolipelissä on jotain terapeuttisen rentouttavaa. Piirroselokuvamaisiin maisemiin on helppo uppoutua, uusia tavaroita nikkaroida ja toki avioliittoa tavoitella. Stardew Valleyn ja Harvest Moonin jalanjäljissä kulkeva My Time At Portia on indie-kehittäjän hiekkalaatikkoroolipeli, jonka painopiste on rakentelussa. Graafinen tyyli on niin hurmaava, että Nintendokin olisi siitä ylpeä. My Time At Portia päätyi Steamin Early Accessiin 23. tammikuuta, ja se on tulossa myöhemmin tänä vuonna myös Nintendo Switchille, PS4:lle ja Xbox Onelle.

Lajityypin pelejä kokeilleille My Time At Portian aloitus tuntuu erittäin tutulta. Nuoren rakentajan isä on jälleen kerran lähtenyt maailmalle samoilemaan, ja jälkeen pojalle on jäänyt kolhuja ottanut työpaja. Tarkoituksena on siis tehdä olonsa kotoisaksi pienessä Portian kylässä. Ensin ansaitaan rakentajan lupa, ja suoritetaan erilaisia pieniä toimeksiantoja kylän asukkaille. Varsin kivuttoman alun jälkeen maisemia pääsee tutkimaan oman mielensä mukaan. Toimeksiantoja saa suorittaa, ja toki kannattaa tulla tutuksi ympäristönsä kanssa.

Pelaaja on yksi kaupungin viidestä rakentajasta, joten vaatimustaso töiden laadulle on korkealla. Suurin osa ajasta kuluu raaka-aineiden keräämiseen ja tavaroiden nikkaroimiseen. Materiaaleja löytää maastoa tutkimalla, puita kaatamalla, hylätyissä luolissa kaivamalla ja söpöjä metsän eläimiä pois päiviltä ottamalla. Omaa kotiaan voi parannella tekemällä uusia huonekaluja, ja jokainen tuo muassaan omalle hahmolle päivityksiä. Odotetusti niin sanottu grindaaminen on varsin iso osa pelaamista, ja valitettavasti My Time At Portiassa sitä on hieman liikaakin.

Kylää ympäröivien hylättyjen raunioiden tutkiminen osoittautui mukavaksi vaihteluksi. Erittäin suolaisen hinnan maksamisen jälkeen käyttöönsä saa rakettirepun ja reliikkiskannerin. Sitten voikin alkaa heiluttamaan hakkua luolassa harvinaisia tavaroita etsien. Reliikkiskannerilla sai selville tavaran tarkan sijainnin, ja rakettirepulla pääsi ylös itse kaivetusta kuopasta. Myöhemmin näihin luoliin ilmaantuu myös pahiksia, ja tuloksena on pimeää ja klaustrofobista pelaamista. Vastakohta muuten positiiviselle, kirkkaalle ja värikkäälle maailmalle on melkoinen.

My Time At Portiassa on mukana keveitä taisteluelementtejä, ja toisaalta myös roolipeleille tyypillinen hahmonkehityspuu. Kehitys jakautuu kolmeen erilaiseen osaan: Battle, Gather ja Social. Tavallisia askareita suorittamalla oma kokemustaso karttuu, ja taitopisteitä pääsee laittamaan paikoilleen kykyjään vahvistamaan. Näin parannetaan esimerkiksi omaa kestävyyttä, sosiaalisia taitoja ja niin edelleen. Näin ollen omasta hahmostaan pääsee ajan kanssa muovaamaan omaan pelityyliinsä sopivan. Taistelumekaniikka tarkoittaa lähinnä X-napin paukuttamista, ja suurin haaste on oman stamina-mittarin vahtiminen. Stamina-mittari palautuu merkittävästi ainoastaan nukkumalla.

Ohjaukseen voi käyttää joko ohjainta tai sitten tuttua yhdistelmää hiiri + näppäimistö. Ohjaimella pelatessa ei vastaan tullut mitään erityisiä ongelmia paitsi ehkä se, että hyppääminen tapahtui B:stä eikä A:sta. Ristiohjaimella selataan valikoita, ja tämä tuntui jokseenkin kankealta. Moinen kuitenkin johtuu Xbox Onen ohjaimesta itsestään, sillä näppäimistöllä samaa tuntumaa ei ollut.

Early Access -peliltä sopii odottaakin jonkin asteista keskeneräisyyttä. Toistaiseksi tarjolla ei ole mahdollisuutta tallentaa peliään itse vapaasti. Ainoa tapa tallentaa on palata omaan pajaan ja ottaa nokoset. Tästä on seurauksena runsaasti edes takaisin sahaamista, ja jos mielii tallentaa keskellä päivää, saattaa menettää jotain aikaan sidottuja tehtäviä hukkaamalla loppupäivän kokonaan. Lisäksi jos oma tavaratila on täynnä, ei peli ilmoita edessä olevan tavaran tyyppiä. Peli ilmoittaa tällöin vain, ettei tilaa ole. Ottaen huomioon, miten keskeistä materiaalien kerääminen ja nikkaroiminen on, moinen ominaisuus on erittäin ärsyttävä ja pelaamisen sujuvuutta haittaava.

My Time At Portialle ei ole vielä ilmoitettu lopullista julkaisupäivää. Sitä odotellessa on todettava, että noin kymmenen tunnin testauksen jälkeen peli oli onnistunut koukuttamaan kuin Stardew Valley ja Harvest Moon konsanaan. Jo nyt tarjolla on runsaasti sisältöä maailman tutkimisen ja nikkaroinnin muodossa sivutehtäviä unohtamatta. Ongelmia on vielä tallennusjärjestelmän ja tavaroiden puljaamisen kanssa, mutta nämä toivottavasti korjataan ennen virallista julkaisua.