Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
Aloitussivu
ennakot
Fallout 76

Fallout 76

Hukassa autiomaassa

Bethesda on ajanut Falloutin outoon paikkaan. Fallout 4:n päälle rakennettu moninpeliversio on ajatuksen tasolla kiinnostava, joskaan ei ongelmaton, mutta viimeistään pelitestien myötä paketti olisi syytä palauttaa suunnittelupöydälle.

Fallout 76 on monellakin tapaa uusi postapokalyptinen selviytymispeli ainakin pitkäaikaisen sarjan faneille. Teemassa itsessään ei ole mitään uutta, sillä PC- ja konsolipelikaupat ovat jo iät ja ajat pullistelleet toinen toistaan sekavampia Early Access -selviytymismoninpelejä. Fallout ei ole kuitenkaan koskaan modeja lukuun ottamatta pyrkinyt kasvattamaan pelaajamäärää yhdestä ylöspäin. Uutuuspelin visiossa pelaajat lähtevät Vault 76 -holvista uuteen uljaaseen maailmaan joko yksin tai yhteistyötä tehden, selvittäen kevyttä "pääjuonta" kerätessään kokemusta, rojua ja aseistusta yhä voimakkaampia vihollisia voittaakseen. Lopputulos on kuitenkin melkoinen sekasotku, josta on vaikea hahmottaa, kenelle se on itse asiassa tarkoitettu.

Peli alkaa luonnollisesti hahmonluonnista. Hyvin lyhykäisen esittelyn jälkeen pelaajat pusketaan ulos holvista uuteen, tuntemattomaan Länsi-Virginiaan. Tapahtumat sijoittuvat aikaan pommien jälkeen, ja sivilisaatiota ei ole mailla eikä halmeilla. Vastaan tulevat hahmot ovatkin poikkeuksetta robotteja tai muita ihmispelaajia. Varsinaisia kunnolla suunniteltuja henkilöitä ei ole, mikä on iso pettymys Falloutin roolipelipuolta arvostaville. Robotitkin toimivat hyvin konemaisesti lähinnä tehtävien antajina tai kauppiaina, eikä niillä ole varsinaista persoonallisuutta nimeksikään. Vihollisetkaan eivät avusta sillä saralla suuresti, ja vastaan tulee ryöstelijöiden ja erilaisten osapuolten sijaan aivottomia zombeja (joista osa on sentään säilyttänyt kyvyn käyttää käsiaseita), säteilytettyjä otuksia ja seonneita robotteja. Tämän kaiken myötä Fallout 76:sta puuttuu lähes kokonaan se charmi ja persoonallisuus, joka auttoi esimerkiksi Fallout New Vegasin kaltaisia teknisesti kömpelöitä pelejä.

Bethesdalle tyypillinen yksityiskohtia pursuileva maailman rakentaminen on edelleen läsnä, ja joitakin hienovaraisempia tarinoita voi löytää tutkailemalla hylättyjä rakennuksia, niistä löytyviä luurankoja ja jälkeen jääneitä viestejä, jos tinapurkkien ryöstelyltään ehtii. Hahmojen puuttuessa maailmaa avataankin lähinnä ääniviesteillä, joista osa on todella pitkäveteistä ja puuduttavaa kuunneltavaa. Tuntuukin siltä, että roolipelitaustastaan huolimatta Fallout 76 tiedostaa, että tarinat harvoin kiinnostavat moninpelaamiseen keskittyneitä. Valitettavasti toisten ihmisten kanssa toimimista ja heitä vastaan taistelemista vaivaavat taas toisenlaiset ongelmat, joista osa juontaa juurensa nimenomaan pelisarjan yksinpeliperintöön.

Peruspelaaminen muistuttaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Fallout 4:sta. Pelaajat samoilevat metsissä, hylätyillä radioasemilla, tehdashalleissa ja tuhoutuneissa kylissä totuttuun tapaan vihollisia tappaen ja kaikenlaista rojua keräten. Jälkimmäisellä on tällä kertaa entistä suurempi painoarvo, sillä asutettujen kaupunkien puutteessa pelaajat ovat pitkälti omillaan uusien aseiden ja varusteiden rakentamisen kanssa. Jos edellisosissa kaikenlaisen tavaran keräily ärsytti, 76:ssa sitä on pakko tehdä entistä enemmän. Uusien tussareiden väsäily on sentään edelleen hauskaa: 10-millisestä pistoolista voi tehdä käsikanuunan tai lähietäisyyden sarjatuli-ihmeen preferensseistä riippuen. Varusteiden tuunaamisen lisäksi pelaajat voivat myös perustaa omia C.A.M.P-leirejään lähes minne tahansa ja ehostaa niitä mielin määrin.

Fallout 76Fallout 76Fallout 76Fallout 76

Moninpeli ja etenkin pelaajien välinen taistelu on hyvä osoitus siitä, miten vaikeaan väliin Bethesda on uutukaisensa survonut. Pelaajat eivät voi vahingoittaa toisiaan ennen kuin molemmat ovat osuneet toisiinsa ainakin kerran. Tämän seurauksena ketään ei voi väijyttää tai yllättää. Vain kaikille yhteisillä Workshop-alueilla pelaajat ovat toisilleen vapaata riistaa heidän pyrkiessään pitämään aluetta ja sen tuotantolaitoksia hallussaan mahdollisimman pitkään. Kuoleman koittaessa mukana kulkeva Roju-kategorian roipe putoaa maahan, mutta vastustajan aseita, panssareita tai parannusesineitä on turha toivoa pääsevänsä keräilemään. Pelaajat syntyvät myös uudelleen todella nopeasti lähelle kuolinpaikkaansa, joten taistelut degeneroituivat yleensä vuorotellen kuolemisiksi ja ammusten tuhlaamisiksi. Vain Workshopeilla käytävät kähyt tuntuivat joltisenkin järkeviltä, sillä ruokaa, juomaa ja muuta tavaraa tuottavia laitoksia oli järkevä puolustaa.

Suurin ero taistelupuolella liittyy VATS-järjestelmään ja tavaranhallintaan. Moninpeliluonteen takia kumpikaan ei pysäytä tai hidasta aikaa. Normaalisti tämä olisi ymmärrettävää ja hyväksyttävääkin, mutta Falloutin kömpelö Pip-Boy-pohjainen käyttöliittymä ei todellakaan ole suunniteltu nopeita liikkeitä varten. Rojun hallinnointi on tuskaisen hidasta, ja jatkuva syömisen ja juomisen tarve ei vähennä valikkohipasta syntyvää ärsytystä vähääkään. Lisäksi pelin reaaliaikainen VATS on ainakin alkutasoilla lähes hyödytön osumaprosenttien ollessa todella ankeita. Hahmonkehityksen myötä ongelma vähenee hieman, mutta koko järjestelmä tuntuu pahasti kahden maailman puristuksiin jääneeltä. Pelihahmoa kehitetään nyt korttipohjaisella järjestelmällä, joka on itse asiassa varsin mielenkiintoinen, joskin tuurille altis. Systeemin yksityiskohtiin menemättä kortit ohjaavat eri pelaajien hahmoja hieman eri suuntiin, mutta tietynlaista erikoistumista hakevat pelaajat saattavat ärsyyntyä sen satunnaiseen luonteeseen. Bethesda on onneksi ilmoittanut, että näitä kykykortteja ei tulla myymään oikealla rahalla.

Ulkoisesti Fallout 76 alkaa natisemaan pahasti liitoksissaan. Ikivanha pelimoottori kykenee tuottamaan enää hädin tuskin kelvollista jälkeä muihin ison budjetin peleihin verrattuna. Animaatiot ovat edelleen kankeita ja tekstuurien tarkkuus jättää suuresti toivomisen varaa. Fallout 4:n verrattuna maailma on toki värikkäämpi ja valaistusefektien puolesta parempi, mutta mistään kedon kauneimmasta kukkasesta ei todellakaan ole kyse. Vanhentuneisuuden lisäksi peli kärsii lukuisista bugeista (joita on toki syytä odottaa betan tapauksessa), kaatuilusta, huonosta suorituskyvystä ja potentiaalisesti katastrofaalisen helposta huijauspotentiaalista. Jälkimmäinen näkyi testaamisen aikana hilpeimmin siinä, että hahmojen liikenopeus on sidottu laitteen suorituskykyyn. Jos siis kykenet pelaamaan peliä 120 ruudun sekuntinopeudella PC:llä, hahmosi kulkee tuplavauhtia. Tosin samoin tekevät kohtaamasi vihollisetkin. Peli on huolestuttavan lähellä ilmoitettua marraskuun 14. päivän julkaisuaan, joten luvassa lienee melkoisen bugipainotteiset ensimmäiset viikot.

Fallout 76 oli betatestien perusteella erittäin ristiriitainen kokemus. Kaverin kanssa Länsi-Virginiassa samoilu oli kohtalaisen viihdyttävää, mutta tarinan lähes täydellinen puute teki kaikesta kovin sekalaista häröpalloilua ilman suuntaa tai motivaatiota. Kaikki kontaktit muiden pelaajien kanssa olivat omiaan muistuttamaan maailman pelimäisyydestä ja särkivät viimeisetkin rippeet roolipelin immersiosta. Peli yrittää miellyttää yhtä aikaa sarjan alkuperäisiä, yksinpeleihin keskittyviä faneja ja samalla kaappaamaan itselleen uutta kohdeyleisöä moninpelaajista. Harmillisesti vaikka pelin moninaiset tekniset murheet saataisiin ennen pitkää ratkaistua, sen ongelmat menevät
paljon syvemmällä perusmekanismeihin asti. Yhteistyössä pelattava perinteisempi Fallout-seikkailu värikkäine postapokalyptisine hahmoineen ja erikoisine tapahtumapaikkoineen olisi uponnut paljon paremmin. Tähän selviytymismoninpelihybridiin koskemisesta tulee vain haitallista säteilyä.

Fallout 76Fallout 76Fallout 76Fallout 76

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Katsot

Preview 10s
Next 10s
Mainosta

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä