Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
Gamereactor Suomi
ennakot
The Division 2

The Division 2, arvioversion ensitunnelmat

Game as a service -peli, jota ei julkaista puolivalmiina? Siltä näyttää.

Pelaaminen onnistuu hyvin yksin, mutta kavereiden mukanaolo tietenkin helpottaa asioita. Peliseuran kutsuminen on tehty erittäin helpoksi, oli sitten kyse tutusta tai satunnaisesta seurasta. Erikoinen ja tervetullut uudistus on, että tarinatehtävän aikana vain yhden tarvitsee täydentää ammuksensa Restock-laatikolla: tällöin kaikki lähellä olevat pelikaverit saavat myös ammuksensa täyteen. Maailmassa vapaasti samoillessa ammukset täyttyvät automaattisesti heti, kun pelaaja astuu yhteen pelin lukuisista The Divisionin tukikohdista.

Varsinainen taisteleminen eroaa hieman siitä, mihin ensimmäisessä The Divisionissa tottui. Tekoälypahikset koukkaavat nyt erittäin innokkaasti kylkeen ja selän taakse. Myös kenttäsuunnittelu tuntuu tukevan tätä. Yksin pelatessa tämä johtaa siihen, että on pakko liikkua asemasta toiseen varsin ahkerasti, ellei mieli tulla selkäpuolelta yllätetyksi. Kavereiden kanssa taas vaaditaan yhteistoimintaa: vähintään yhden neljästä kannattaa vahtia kylkeä tai selustaa koukkaajien varalta. Erikoiskyvyt, kuten vihollisten paikat paljastava Pulse ja ilmatukea antava lennokki Drone, latautuvat uudelleen käyttöön aiempaa selvästi hitaammin. Tällöin oma taistelutyyli ei voi nojata yksinomaan erikoiskykyihin niin kuin aiemmin. Tai ainakaan niin ei voi tehdä ensimmäisen kymmenen pelitunnin aikana.

Audiovisuaalinen puoli on suorastaan mahtava. Maastossa on runsaasti yksityiskohtia ja värejä käytetään rohkeasti. Erilaiset sääolosuhteet ja valon määrä vaikuttavat merkittävästi taisteluiden kulkuun. Äänimaailma loistaa sekin, sillä ampuminen ja käveleminen tuottavat erilaisia ääniä riippuen siitä, missä sattuu sillä hetkellä olemaan. Ääninäyttelijät hoitavat työnsä hyvin, eikä kenenkään suoritus häiritse tai ärsytä. Musiikki on konemaisen energistä tuoden mieleen hyvällä tavalla 1980-luvun, ja pienemmässä määrin myös 1990-luvun. Kertaakaan en lentänyt palvelimilta ulos, kohdannut näkymättömiä vihollisia tai muita teknisiä ongelmia. Ainoiksi pulmiksi voi mainita ilmassa leijuvat maalipurkit ja tekstuurien hitaan latautumisen ainakin tavallisella Xbox Onella pelatessa. Latausruutuja ei juurikaan tarvitse katsella, joten pelaaminen on lähes saumatonta sen jälkeen, kun on palvelimelle kavereiden kanssa päässyt.

En ole vielä ehtinyt paneutumaan kuin pinnallisesti erilaisten erikoiskykyjen käyttöön aseiden tuunaamisesta nyt puhumattakaan. The Division 2:n niin sanottuun PvPvE-pelaamiseen eli Dark Zone -menoon en osaa sanoa vielä mitään, enkä myöskään siihen perinteiseen PvP-moninpelaamiseen. Luonnollisesti se paljon markkinoitu endgame hahmoluokkineen ja muuttuvine vastustajineen odottaa vielä vuoroaan. Toivon myös, että omaa hahmoaan pääsee jossain päin valikoita muokkaamaan vaatteiden lisäksi myös vartalon ja kasvojen osalta hahmon luomisen jälkeenkin.

Lopullinen arvio on tulossa Gamereactoriin sitten, kun on saatu riittävästi tunteja alle, ja peliä nähty tarpeeksi pitkälle. Toistaiseksi kuitenkin vaikuttaa siltä, että The Division 2 on paitsi ensimmäistä peliä parempi, myös kirkkaasti se markkinoiden paras game as a service -nimike.

The Division 2The Division 2The Division 2
The Division 2The Division 2The Division 2