Blur

Bizarre Creationsin uutukaista esitellään elokuvateatterissa. Esittelyn aluksi yksi pääsuunnittelijoista, Gareth Wilson, kertoo hiukan pelin historiasta. Wilson kertaa, kuinka aiemmin rallipelit ovat olleet koko kansan hupia, kevyttä arcadehuttua, jossa ei liikaa taitoa kysytty. Ensimmäisen PlayStationin saapumisen jälkeen tekniikka on tasaisesti kehittynyt, ja yhtäkkiä aiemmin yksinkertainen peligenre keikahti tekniseksi ja taituruutta vaativaksi lajiksi. Rallipeleillä on nykyään selvästi kapeampi kohdeyleisö kuin aiemmin, ja Wilson toivoo että Blur palauttaisi ihmisten mieliin, että kaahailusta nauttimisen ei tulisi olla vain autofanien yksinoikeus.

Bizarre Creationsilla on eittämättä hyvät lähtökohdat genreä rikkovan autoilupelin kehittämiseen, onhan studiolla pitkän linjan kokemusta aiheesta. Bizarre on kehittänyt sellaiset tunnetut pelit kuin Formula 1:n PlayStationille ja Metropolis Street Racerin Dreamcastille. Studion tähän asti suurin menestys on varmasti genren ystäville tuttu: jo neljänteen osaansa ehtinyt Project Gotham Racing, joka on yksi Xboxin tärkeimmistä autopelisarjoista.

Wilson päästää toisen Blurin pääkehittäjistä, Ged Talbotin ääneen. Talbot pyöräyttää Blurin valkokankaalle, ja välittömästi käy selväksi, miksi peli esitellään elokuvateatterissa. Blurin värikylläinen loisto pääsee pimeässä tilassa täyteen kukoistukseensa ja 20 auton kaahatessa pitkin Tokion katuja räiskyvät neonvärit suorastaan häikäisevät, jos niitä erehtyy katsomaan suoraan. Syvä basso jyrähtää, kun auton nokasta ampaisee kipinöivä energiaohjus, ja Talbotin auton ympärillä viuhuvat luodit kirkuvat kauniisti. Ruudulla vallitsee täysi kaaos, mutta komea sellainen.

Kiihkeän kisan jälkeen Talbot kertoo lisää pelin moninaisista powerupeista ja muista tehosteita, ja korostaa Blurin olevan nimenomaan powerupeilla terästetty rallipeli. Blur lainaa todellisuudesta 60 lisensoitua autoa ja 29 oikeaa kisarataa, mutta sen liioitellut aseet ja räiskyvä meininki irroittautuvat realismista tyylikkäästi. Wilson selittää, että Blur on vähän kuin Mario Kart aikuisille. Kun itse tartun ohjaimeen, pelin takana oleva visio välittyy hienosti: Blur ei ole autopeli toimintaelementeillä, vaan toimintapeli kaahailuelementeillä.

Moninpelissä voi radalla olla yhteensä 20 autoa, mikä on selkeästi enemmän kuin mitä useimmat moninpelit nykyään haluavat tarjota. Lisääntynyt väkimäärä tarkoittaa jatkuvaa ja intensiivistä kähinää radalla, eikä fokus ole pelkästään kärkipaikan metsästämisessä vaan myös sabotaasissa ja kollegoiden kovin kovakouraisessa kolhimisessa. Konsepti toimii ällistyttävän hyvin. Kun baanalla kaahaa 20 pelaajaa ja kaikki räiskivät ohjuksia ja ammuksia ja miinoja ja sähköansoja minkä ehtivät, kokemus on aika erikoinen, ja juuri sillä hyvällä tavalla.

Kuuden erilaisen powerupin välinen tasapaino on erinomainen, ja koska pelaaja voi pitää hallussaan kolmea erilaista asetta ja vaihtaa niiden välillä tarpeen niin vaatiessa, Blurista löytyy yllättävän paljon strategista syvyyttä. Huijauksen mahdollisuus on pyöreä nolla, sillä kaikki ratkeaa aseilla. Jos on oikein kokeilunhaluinen, voi sekundäärisilläkin aseilla kikkailla. Konsepti on yksinkertainen ymmärtää, mutta todellinen mestaruus on hankalaa. Meille kerrotaan, että perinteisten kisailumuotojen lisäksi lopullisesta Blurista löytyy muitakin pelimoodeja, kuten romuralli.

On mielenkiintoista kuulla, että pelin kehittäjät ovat ammentaneet inspiraatiota niinkin epätodennäköisestä lähteestä kuin Call of Duty: Modern Warfare 2. Pelaaja palkitaan pisteillä eli faneilla ja kun niitä on riittävästi, pelaaja nousee kokemustasolla. Uusi taso avaa tietysti uusia kaaroja ja modifikaatioita, joista jälkimmäiset ovat pieniä kikkoja ja tehonlisäyksiä perusauton toimintaan. Modeja voi olla käytössä kerrallaan kolme, ja niitä voi yhdistellä vapaasti sen mukaan haluaako enemmän hyökkäyksiin vai puolustuspeliin sopivan hyrysysyn alleen. Erittäin hienona ja koukuttavana lisänä pelaaja voi tarkastella vapaasti mitä kaikkea kivaa seuraaava taso tuo tullessaan.

Blur sisältää myös jotain, mitä pelit eivät ennen ole hyödyntäneet: sosiaalisten medioiden tuomat mahdollisuudet. Blur toimii tiiviissä yhteistyössä Twitter-tilien kanssa, ja voi näin ollen viestittää pelaajan saavutuksista, tai haastaa kavereita pienelle ystävällismieliselle ajelulle. Toimiiko tämä osio pelistä jää nähtäväksi, mutta ainakin se on omaperäinen idea.

Blurin autot ovat oma lukunsa. Pelistä löytyy 60 lisensoitua autoa, joista osa on jo valmiita kärryjä ja osa vasta konseptivaiheessa olevia maantiehirmuja. Kaarakavalkadi on laajuudeltaan vakuuttava: kumijalkoja löytyy niin amerikkalaista muskeliautoista kiikkeriin hotrodeihin, off-road -täryyttäjiä ja klassista 1951 Kuplavolkkaria unohtamatta. Autojen erot eivät jää vain kosmeettisiksi, sillä rassin koko määrittelee muiden ominaisuuksien lisäksi myös kestopisteet. Osaa autoista voi myös käyttää vain tietyn tyylisillä radoilla.

Jotta Blurin kaltaisesta toimintaspektaakkelista voisi saada kaiken irti, se melkeinpä vaatii hyvän telkkarin ohella myös kelvolliset äänentoistolaitteet. Äänimaailmaan on nimittäin panostettu ihan yhtä paljon kuin grafiikkaan, ja eri aseiden jytinä ja jyrinä saavat väkisinkin naaman virneeseen. Efektien yksityiskohtaisuuteen on kiinnitetty hurjasti huomiota, ja ennen kaikkea kolmiulotteisuuden vaikutelma on kerrassaan vakuuttava.

Tekijät ovat myös sisällyttäneet peliin jaetun ruudun moninpelin, mikä on nykyisin harvinainen herkku. Samalla koneella pääsee siis kaahaamaan neljä pelaajaa, mutta samalla radalla olevien autojen maksimimäärä pudotetaan kahdeksaan. Näin samassa tilassa olevat, hyvää seuraa arvostavat pelaajat kohtaavat toisensa useammin kuin keskeltä 20 kaaran toimintahelvettiä ja pääsevät pissimään toistensa muroihin jatkuvalla syötöllä.

Poistuessani lehdistötilaisuudesta olen tyytyväinen näkemääni. Olen selvästi miellyttävästi yllättynyt, miten hyvin Blurin konsepti tuntuu toimivan. Mikä aluksi vaikuttaa Burnout-kloonilta johon on sotkettu ripaus Mario Kartia onkin omilla jaloillaan tukevasti seisova, toiminnantäyteinen spektaakkeli. Bizarre Creations on onnistunut yhdistämään huomattavan hyvän osaamisensa moderneihin pelielementteihin ja luonut jotain ainutlaatuista. Tässä vaiheessa ainoa ongelma tuntuisi enää olevan markkinointi - miten saada rallipelejä vierastavat pelaajat ymmärtämään, että kyseessä ei ole kilpa-ajopeli vaan toimintapeli, jossa käytetään autoja? Jos kaikki osat loksahtavat kohdalleen, Blur voi hyvinkin mullistaa koko autopelien konseptin.