Escape from Ever After

Escape from Ever After on Montrealissa, Kanadassa toimivan pienen indie-kehittäjän Sleepy Castle Studion viehättävä pieni satiirinen toimintaroolipeli, joka on saanut vaikutteita esimerkiksi Paper Marion ja Born of Breadin kaltaisista peleistä.

Seikkailun ytimessä on sankarimme Flynt Buckler, joka on jo vuosia yrittänyt kukistaa Tinder-lohikäärmeen, joka on linnoittautunut suureen linnaan - linnaan, joka on täynnä käsittämättömiä rikkauksia ja aarteita. Taistelut Tinder-lohikäärmettä vastaan ovat olleet kiivaita, mutta Flynt ei ole koskaan onnistunut kukistamaan lohikäärmettä. Nyt hän tekee viimeisen yrityksen, mutta kun hän jälleen kerran seisoo tutun linnan edessä, hän huomaa, että ennen pelottava linnoitus on muuttunut toimistotilaksi.

Linna on nyt täynnä aivottomia, kahvia hörppiviä toimistotyöntekijöitä sekä muiden satujen hahmoja, eikä Tinder-lohikäärmettä näy missään. Kävi ilmi, että sadut ovat ilmeisesti hyödyntämättömiä markkinoita, ja megayhtiö Ever After Inc. on päättänyt käyttää tätä hyväkseen. He ovat kehittäneet menetelmän, jolla he voivat hypätä erilaisiin satuihin, imeä niistä kaiken arvon pois, palkata nyt työttömiksi jääneet hahmot yhtiön palvelukseen ja jättää loput katuojaan.

Ever After Inc. on ottanut Tinder-lohikäärmeen linnan uudeksi päämajakseen, he ovat heittäneet Tinderin omaan tyrmäänsä, ja yhtiö on päättänyt, että kaikkien maailman historiankirjojen pitäisi olla heidän. Näin ei tietenkään saa tapahtua, joten Flynt Bucklerin ja Tinder-lohikäärmeen on nyt yhdistettävä voimansa, ja he tajuavat nopeasti, että fiksuinta olisi hankkia työpaikka Ever After Inc:stä ja taistella kapitalismia vastaan sisältä käsin.

Osallistuttuaan herra Moonin työhaastatteluun Flynt Buckler ja Tinder-lohikäärme lähtevät seikkailuun, jossa he vierailevat erilaisissa enemmän tai vähemmän tunnetuissa saduissa, joissa Ever After Inc. toimii. Ensimmäinen satu on esimerkiksi tulkinta sadusta "Susi ja kolme pientä possua", jossa itse asiassa siat haluavat hävittää erittäin ystävällisen suden kylän maan tasalle, koska se sijaitsee maalla, jota siat tarvitsevat rakentaakseen suuremman kerrostalokompleksin. Susille on jopa luvattu 5 prosentin vuokranalennus ensimmäiseksi vuodeksi uudessa rakennuksessa, mutta sudet pitävät kovasti pienestä kylästään eivätkä aio lähteä sieltä pois.

Matkan varrella pieneen seurueeseesi liittyy useita hahmoja (mukaan lukien Iso Paha Susi, joka esittää amatöörimuusikkoa ja hyökkää kitarallaan), ja heillä kaikilla on erilaisia kykyjä, vahvuuksia ja heikkouksia. Taistelut ovat vuoropohjaisia, mutta myös ajoitukseen perustuvia, mikä tarkoittaa, että kun haluat hyökätä vihollisen kimppuun tai torjua hänen hyökkäyksensä, teet sen suorittamalla sarjan ajoitettuja napinpainalluksia tai liikkeitä joystickillä. Hyökkäystapa toimii hienosti, mutta blokkaaminen on eri juttu.

Kaikilla vihollisilla on kahdenlaisia hyökkäyksiä, joilla kummallakin on erilainen ajoitus, ja näiden hyökkäysten torjuminen on yksinkertaisesti turhauttavan vaikeaa. Joitakin hyökkäyksiä on helppo lukea, joten sinulla on hyvät mahdollisuudet torjua ne, kun taas toisia hyökkäyksiä on lähes mahdoton lukea, joten et voi oikeastaan välttää vahinkoa, kun niitä käytetään. Tätä kaikkea pahentavat jotkin melko pitkät pomotaistelut, joissa on arvaamattomia hyökkäysmalleja ja pomo, joka hyökkää useita kertoja peräkkäin. Koska otat usein vahinkoa haastavan torjuntajärjestelmän takia, joudut käyttämään useita omia vuorojasi taikavoimiesi täydentämiseen tai parantumiseen, joten nämä taistelut tuntuvat lopulta lähes loputtomilta.

Asetuksissa voi ottaa käyttöön automaattisen estotoiminnon, mutta tämä poistaa taisteluista kaiken haasteen, sillä silloin on vain iskettävä vihollista, kunnes hän kuolee, eikä mitään muuta. On jokseenkin valitettavaa, että toinen puoli taistelujärjestelmästä on lopulta niin turhauttava, vaikka se on niin keskeinen osa peliä. Hieman kyseenalaista taistelusysteemiä lukuun ottamatta Escape from Ever After on muuten mukava pieni seikkailu, jossa on hyvää ja hyvin sijoitettua huumoria, hauskoja kulttuuriviittauksia ja melko vankkoja pulmia, mutta koska taistelusysteemi on pelin keskeinen osa, se haittaa hieman kokonaiskokemusta.

Grafiikka on kaunista ja värikästä, ja kaikki hahmot ovat söpöjä 2D-hahmoja. Visuaalinen ilme toimii hyvin, mutta tiettyjä tasohyppelyosuuksia haittaa hieman kiinteä kamera, joka vaikeuttaa etäisyyksien arviointia. Ääni on ihan hyvä ja sellainen kuin tämäntyyppisessä pelissä voi odottaa - mutta se ei jää mieleen sen jälkeen, kun olet sammuttanut pelin.

Kaiken kaikkiaan Escape from Ever After on mukava pieni Paper Mario -inspiroitunut roolipeli. Pelin vahvimpia puolia ovat hyvin kirjoitetut dialogit, hyvä huumori, mukavat pulmat - ja puolet taistelusysteemistä. Toinen puolikas, puolustusosuus, turhautuu nopeasti, mikä valitettavasti vaikuttaa koko peliin. Minun oli vaikea nauttia siitä, kun välillä tuntui kuin heittäisi noppaa sen määrittämiseksi, osuuko vihollisen hyökkäys minuun vai ei. Se tuntuu yksinkertaisesti epäreilulta ja turhauttavalta.

Jos pidät yksinkertaisista ja miellyttävistä roolipeleistä, vilkaise Escape from Ever After, sillä sitä myydään hyvään hintaan, mutta varaudu siihen, että taistelujärjestelmän kanssa joutuu hieman kamppailemaan.