Fallout 4 VR on enemmän tai vähemmän se sama peli, joka julkaistiin jo vuonna 2015. Joitakin asioita on tietenkin muutettu siirtymässä VR-toimintaan, mutta kokonaisuutena kyseessä on edelleen se sama tuttu Fallout 4.
Suurin ero on tietenkin se, että nyt pelaaja on oikeasti keskellä maailmanlopun jälkeistä joutomaata pelkän ruudun tuijottamisen sijasta. Ohjaus tapahtuu käyttäen Viven liikeohjaimia. Aseella tähdätäkseen on nyt katseltava tähtäimien läpi, ja karttaa selatakseen on nostettava ranteessa oleva Pip-Boy naamansa eteen. Pelimaailmassa liikkumiseen voi valita joko oletuksena olevan teleportaation tai perinteisemmän tyylin, jossa vasemman ohjaimen kosketuspintaa käytetään kävelemiseen tavallisen Fallout 4:n malliin. Mukana on myös niin sanottuja mukavuusasetuksia pahoinvointia ehkäisemään. Suosittelen kuitenkin olemaan käyttämättä sellaisia, koska tällöin pelimaailmaan immersoituminen on suurimmillaan. Mukavuusasetukset kun peittävät ääreisnäön liikkumisen aikana.
Keskeiset toiminnot on toteutettu hyvin, eikä Falloutin brutaalisuus ole koskaan tullut yhtä selväksi. Päät eivät ehkä räjähtele erityisen realistisesti, mutta raakuus tuntuu menevän ajoittain jopa liian pitkälle. Kierolla tavalla moinen tekee pelaamisesta myös hauskaa. Ampumisen nautinnollisuudesta huolimatta ongelmat nostavat nopeasti päätään Bethesdan peleille ominaisella tavalla.
Viven ohjaimet - kuten jo mainittiin - sisältävät myös liikkumistattina toimivan kosketuspinnan. Yleensä se toimiikin varsin hyvin liikkumisessa, mutta pelin moninaisia valikoita selatessa tulee ongelmia. Ongelmana on kosketuspinnan riittämätön tarkkuus. Herkkyys on asetettu liian korkealle, jolloin haluamansa asian merkitseminen valikoissa on tarpeettoman vaikeaa. Ottaen huomioon valikoiden käytön keskeisyyden Fallout 4:ää pelatessa kosketuspinnan herkkyys alkaa ärsyttää erittäin nopeasti. Pahinta on se, että suunnat ylös, alas, vasemmalle ja oikealle muuttuvat sen mukaan, miten valikkoa sattuu selaamaan. Power Armoria käytettäessä Pip-Boy ilmaantuu vain hologrammina silmien eteen. Sen sijaan tavallisesti kulkiessa laite on kiinni omassa ranteessa, ja käyttö tapahtuu pitämällä Viven ohjainta sivuttain. Kehittäjät ovat muuttaneet ohjaimen suuntia tämän mukaan. Moinen on teoriassa hyvä idea, mutta pelaajille olisi pitänyt antaa ainakin mahdollisuus säilyttää ohjaussuunnat samanlaisina kaiken aikaa. On silti mainittava, että on mahdollista valita Pip-Boy toimimaan koko ajan kuin Power Armoria käytettäessä. Tällöin Pip-Boy'n puuttuminen ranteesta vie osan immersiosta mennessään.
Fallout 4:ssä on runsaasti erilaisia muokkausvaihtoehtoja. Onkin nostettava hattua Bethesdalle siitä, että kaikki on onnistuttu saamaan mukaan jokseenkin rajoittuneille Vive-ohjaimille. Käytännössä tämä on tarkoittanut valikoiden lisäämistä entisestään.
Graafisen loiston osalta VR-versio ei yllä tavallisen Fallout 4:n tasolle. Kyseessä ei ole se kaunein saatavilla oleva VR-peli, mutta toisaalta tarjolla oleva pelimaailma on varmasti VR-pelien laajin. Muutamia muokkauksia oli kuitenkin tehtävä, ennen kuin kokonaisuuden sai näyttämään haluamaltaan. Lähinnä se tarkoitti temporaalisen anti-aliasing-tehosteen (TAA) kytkemistä pois päältä. Toiminnon pitäisi tehdä kuvasta pehmeämpi, mutta siinä sivussa kaikesta tulee tuhruisempi ja epätarkempi. Tästä seuraakin uusi ongelma: erillisiä grafiikka-asetuksien muokkauksia ei ole. Toisin sanoen Fallout 4 VR ei salli omaa visuaalista tasoaan muokattavan ilman pelin tiedostoihin erikseen kajoamista. Moinen on suuri hukattu tilaisuus ottaen huomioon, miten keskeistä sujuvuus on VR-pelien toimivuudelle. Resoluutiossa tuntuu myös olevan jokin ongelma, joka saa sujuvuuden niin sanotusti ottamaan osumaa. Tekijät ovat ilmeisesti vain kohottaneet supersampling-asetuksia, joka tietenkin edellyttää omalta koneelta enemmän tehoja. Kyse voi olla vain väliaikaisratkaisusta tulevaisuuden päivitystä odotellessa. Toistaiseksi ongelmaa voi korjata säätämällä omia supersampling-asetuksia alaspäin.
Edellä kuvatut ongelmat ovat harmillisia varsinkin tällaisessa pelissä. Bethesdan kannattaisi ottaa opiksi muiden VR-kehittäjien tekemistä ratkaisuista, ja esimerkiksi grafiikka-asetuksien säädöt kuuluvat jo peruskalustoon, jota PC-pelaajat ovat tottuneet kuluttajina odottamaan.
Jostain kummallisesta syystä kiikaritähtäimet eivät toimi lainkaan. Tämä tekee tarkkuuskiväärin käytön käytännössä mahdottomaksi, koska optisen tähtäimen läpi ei pelissä vain voi katsoa. Toki ladon seinään voi koettaa lonkalta osua niin halutessaan. Bethesda etsii omien sanojensa mukaan ratkaisua ongelmiin, mutta en usko heidän löytävän tyydyttävää ratkaisua. Lisäksi pelaamisen aikana ruudunpäivitys notkahteli liian usein, ja käytetty laitteisto oli kuitenkin tehokkaampi kuin Bethesdan suosittelema tehomylly. VR-peleissä moisen tökkimisen huomaa entistäkin helpommin, eikä grafiikka-asetuksien muokkausmahdollisuuden puuttuminen ainakaan auta asiaa.
Yleisestä negatiivisuudesta huolimatta Fallout 4 VR on toistaiseksi se kaikkein laajin ja monipuolisin VR-kokemus tähän asti, ja tekemistä riittää pitkäksi aikaa. On hienoa havaita, että myös tämän kokoluokan pelit saavat VR-käsittelyn. Samalla on tietysti harmillista, ettei siirtymä ole sujunut ilman varsin merkittäviä ongelmia.
Kun kaikki toimii, on Fallout 4 VR oikein hauska seikkailu, mutta Bethesdalla on silti vielä edessään melkoinen lista korjattavista asioista.