Fallout: New Vegas - Honest Hearts

Fallout: New Vegasin uusin ladattava lisäosa vie vaihteeksi uusiin maisemiin. Radiomainoksen saattelemana pelaaja palkkautuu Happy Trails Caravan Companyn listoille saattamaan karavaanin Zioniin, Utahin kansallispuistoon. Reissun aikana karavaani vähemmän yllättäen väijytetään, ja pelaaja löytää itsensä yksin punasävyisten kanjonien labyrintistä. Juonikuviot johdattelevat taistelevien intiaanihenkisten heimojen konfliktiin, jonka taustalla häärii lähes myyttinen Burned Man.

Tapahtumapaikkana Utahin kanjonit ovat virkistävä muutos Mojaven aavoihin aavikoihin verrattuna. Punasävyiset kielekkeet kiemurtelevat pitkin ja poikin, tarjoten kohtuullisen isokokoisen alueen samoiltavaksi luolineen ja leireineen. Sokkeloisesta luonteestaan johtuen edestakaisin ramppaamista joutuu tosin harrastamaan varsin paljon tehtäviä suorittaessa. Noin kuusituntiseen päätehtävien suorittamiseen saa näin lisättyä muutaman tunnin lisää koluamalla kaikki kolot ja onkalot.

Pahin pettymys Honest Heartsissa on sen tehtävien yksioikoinen luonne. Suoraviivaiset "hae tai tapa" -missiot eivät rakenna pääjuoneen mitään mielenkiintoista tai syvällistä. Protagonisti ei myöskään pääse revittelemään valintojen edessä sen suuremmin. Kerronnallisesti mielenkiintoisin osuus oli seurata luoliin paenneen yksinäisen selviytyjän tarinaa ydintuhon iskiessä. Tehokkaasti kerrotun ja surullisen tarinan rinnalla yksioikoinen heimosota tuntui entistä ontommalta. Ansojen täyttämistä pakopaikoista löytyy myös kaikenlaista tarpeellista tavaraa.

Vaikeustason saattaminen kohdalleen näin kaukana emopelin ilmestymisestä on selkeästi ongelma. Matalan tason hahmolle jättimäiset Yao Guait voivat olla ongelma, mutta maksimitason hahmolla sisällön voi vetää läpi kuolematta kertaakaan. Viisi tasoa korkeamman tasokaton ja uusien erikoisominaisuuksien ansiosta tehokas tappaja on käytännössä pysäyttämätön kanjoneita kolutessaan.

Vaikka maisemanvaihdos uusine vihollisineen ja aseineen on tervetullutta, Honest Heartsia vaivaavat sekä pääjuonen onttous että irrallisuus muusta Mojaven elämästä. Tarina ei liity juuri millään tavalla muuhun peliin, ja on siitä erillinen kokonaisuus. Lisäksi sen muutamat kiinnostavat hahmot tuhlataan jättämällä niiden persoonat irrallisiksi tai poistamalla ne kuvioista turhan hätäisesti. Lopulta kädessä on muutamaa tasoa korkeampi hahmo ja pari kivaa tuliluikkua. Siinä se.