Friday the 13th: pahimmasta elokuvasta siihen parhaaseen

Keneltäkään ei varmasti ole jo jäänyt huomaamatta, että slasher-elokuvat ovat vahvuuteni. Jokin aika sitten laitoin Scream-elokuvat paremmuusjärjestykseen henkilökohtaisen makuni mukaan, ja nyt vuorossa on vuoden toinen (kolmesta!) Perjantai 13. päivä. Ajattelin luonnollisesti käyttää tilaisuutta hyväkseni ja laittaa kaikki Friday the 13th -elokuvat paremmuusjärjestykseen. Huonoimmasta parhaaseen!

12. Jason X (2002)

Jason Voorhees avaruudessa? Paperilla se saattaisi kuulostaa... ei, edes paperilla tämä idea ei kuulosta yhtään hauskalta. Päinvastoin. Miten kukaan kehtaa edes esittää tällaista ideaa? Se alkaa lupaavasti, kun Jason, joka näyttää aika hyvältä, on kahlittuna suureen hangaariin. On hieman epäselvää, miten hän päätyi sinne, jos on nähnyt aiemmat elokuvat. Sitten asiat menevät melko nopeasti sekaisin, kun Jason jäädytetään ja hän herää avaruusaluksessa muutamaa vuotta myöhemmin. Näemme kaikenlaista androidista Super-Jasoniin. Kameran takana on edesmennyt James Isaac, joka työskenteli Jedi-paluun (1983) ja Gremlinsin (1984) erikoistehosteiden parissa, ja tuottajana toimi Noel J. Cunningham, ensimmäisen Friday the 13th-elokuvan takana olleen Sean S. Cunninghamin poika. Voisi ajatella, että hän on perinyt vanhempiensa hyvän maun, mutta tässä on selvää, että hyvä maku ohittaa sukupolven.

11. Jason Goes to Hell: The Final Friday (1993)

Hyvä ystäväni ja lapsuudenystäväni ei varmaan pidä tämän lukemisesta, mutta tämä ei ole hyvä elokuva. Se alkaa loistavasti irvokkaalla Jasonilla (jota Kane Hodder näyttelee kolmatta kertaa, Jason X oli neljäs ja viimeinen), isolla ja painavalla, kuluneissa vaatteissa ja lätkämaskissa, joka on melkein sulanut hänen kasvoihinsa. Sitten joukko FBI-agentteja ampuu hänet kappaleiksi. Mutta, yllätys, yllätys, Jasonin paha sielu ei ole tervetullut helvettiin, vaan se elää edelleen erilaisissa ihmismuodoissa. Lopussa, kun Jason oli vihdoin palannut oikeaan kehoonsa noin kahdeksi minuutiksi, pari demonia tulee ja raahaa Jasonin alas helvettiin. On hieman hassua, tai oikeastaan erittäin hassua, että Freddy Kruegerin veitsellä varustettu käsi ilmestyy aivan elokuvan viimeisillä sekunneilla ja vetää Jasonin maskin alas. Tämä on täydellinen siirtymä...

10. Freddy vs. Jason (2003)

...listan seuraava elokuva, jota olin aluksi odottanut jo pitkään. Pidin sitä myös hyvänä, kun näin sen ensimmäistä kertaa. Sitten tajusin, että se ei ollut oikeastaan ollenkaan hyvä. Silti mielestäni se sitoo asioita hieman yhteen, kun Freddy vetää Jasonin naamion helvettiin melkein tarkalleen kymmenen vuotta myöhemmin, vaikkei se toimi erityisen hyvin, kun asia on näin. Jasonin ja Freddyn ei pitäisi käydä jonkinlaista kuolemanottelua keskenään; siinä ei ole näiden kahden hahmon viehätysvoima. He eivät ole niin sanotusti Godzilla tai Kong. Sean S. Cunningham on itse asiassa tuon elokuvan tuottaja...

9. Friday the 13th (2009)

...josta hän myös tuotti uusintaversion. Remake-elokuvana se ei ole yhtä hyvä kuin The Texas Chainsaw Massacre (2003) tai The Hills Have Eyes (2006), mutta kokonaisuutena se on silti varsin hyvä. Sitä on kuitenkin verrattava muihin sarjan elokuviin ja silloin se ei nouse yhdeksättä sijaa korkeammalle. Jason kaappaa naisia ja pitää heitä vangittuna useita viikkoja? Mistä ihmeestä siinä on kyse? Mutta sitten pidän siitä, että hän käyttää naamiona sekä tyynyliinaa, kuten osassa 2, että legendaarista jääkiekkonaamiota. Kameran takana on saksalainen ohjaaja Marcus Nispel, joka ohjasi myös edellä mainitun The Texas Chainsaw Massacre -remaken.

8. Friday the 13th Part VI: Jason Lives (1986)

Ensimmäinen kerta, kun Jason palaa haudasta, kirjaimellisesti. Hahmo Tommy Jarvis, joka tappaa (toistaiseksi) Jasonin neljännessä osassa, on elänyt elämänsä pelossa tietämättä, onko Jason todella kuollut. Saadakseen todella, todella, todella selville, onko Jason kuollut, Tommy kaivaa Jasonin ruumiin esiin ja lävistää sen rautanaulalla useita kertoja. Typeränä Tommy jättää rautanaulan Jasonin ruumiiseen sillä hetkellä raivoavan ukkosmyrskyn aikana, ja kuten kaikki tiedämme, salama voi herättää henkiin ruumiin, joka on ollut kuolleena monta vuotta (HUOM: ironiaa). Näin Jason aloittaa teurastuksensa jälleen kerran. Elokuvassa on tietynlainen koominen pohjavire, johon en ole oikein tarttunut, mutta se taitaa olla jotain vikaa minussa, sillä monet ihmiset rankkaavat sen korkealle tai korkeimmalle elokuvasarjan top-listoillaan. Hauskaa on silti, että Alice Cooperin He's Back (The Man Behind the Mask) on käytetty tunnuskappaleena.

7. Friday the 13th Part VIII: Jason Takes Manhattan (1989)

Edellisen elokuvan koomisen pohjavireen ansiosta sarjan kahdeksas osa päätyy seitsemänneksi, ja jälleen kerran Jason palaa kuolleista voimakkaan sähköiskun avulla. Sarjan tuotantoyhtiö Paramount koki kilpailun kiristyneen sekä vuosina 1988 että 1989, kun Friday the 13th, Halloween ja A Nightmare on Elm Street julkaisivat jatko-osat. Jälkimmäinen sarja oli tuolloin selvästi suositumpi, koska se oli mielikuvituksellisempi: Freddy Krueger jahtasi ihmisiä heidän unissaan (ja me kaikki tiedämme, miten pelottavia unet voivat olla...), kun taas Jason juoksenteli edelleen Crystal Laken puiden välissä tehden samoja vanhoja juttuja kerta toisensa jälkeen. Mitä tehdä? No, päästää hänet tietysti vapaaksi New Yorkiin. Kuitenkin 75 prosenttia elokuvasta tapahtuu laivalla, joka on matkalla New Yorkiin. Elokuvakatsojat eivät ottaneet elokuvaa lämpimästi vastaan, ja sen tuottamaa rahamäärää pidettiin pettymyksenä Paramountille. Vaikka minua ei erityisemmin kiinnosta nähdä Jasonin pilkkovan ihmisiä New Yorkissa, elokuva olisi varmasti hyötynyt useammasta kohtauksesta suurkaupungissa.

6. Friday the 13th Part VII: The New Blood (1988)

Kuten edellisessä elokuvassa kirjoitin, tämä oli kova vuosi kilpailun kannalta, ja kun kilpailua on, on erottua muista. Niinpä kahdeksannessa osassa Jason lähetettiin New Yorkiin, ja seitsemänteen osaan heitettiin mukaan tyttö, jolla on telekineettisiä kykyjä. Tuo osa muistuttaa monin tavoin vahvasti Painajainen Elm Streetillä -elokuvasta, ja se olisi mielestäni voitu jättää kokonaan pois. Onneksi tytön voimia ei käytetä liikaa. Voimat vaikuttavat kuitenkin osaltaan valitettavaan loppukohtaukseen, jossa tyttöhahmon vuosia sitten kuollut isä nousee yhtäkkiä Crystal Lake -järvestä ja vetää Jasonin alas "syvyyksiin". Se on niin typerää ja huonoa, että meinaan pudota tuoliltani tätä kirjoittaessani. Näitä voimia lukuun ottamatta se on hyvä slasher-elokuva, jossa Jason (jota näyttelee Kane Hodder) näyttää uskomattoman siistiltä, sillä hänen selkärankansa näkyy, koska hänellä oli hyvin kuluneet vaatteet ja koska hän oli maannut järven pohjassa osa VI:sta lähtien. Niin ja hienoja murhia.

5. Friday the 13th: A New Beginning (1985)

Sarjan viides osa oli mielestäni huonoin moneen vuoteen (on lisättävä, että näin nämä elokuvat ensimmäisen kerran muutama vuosi ennen kuin minusta tuli teini-ikäinen). Miksi? No, koska Jason ei ole siinä mukana. Se kertoo ambulanssinkuljettajasta, joka pukeutuu Jasoniksi kostaakseen nuorisovankilan vangeille, jossa yksi vangeista tappoi hänen poikansa. Slasher-elokuvana se on täysin hyvä, ja kun otetaan huomioon, että siinä ei ole listani edellisen elokuvan ylilyöntejä (hyvin koomiset sävyt, telekineettiset voimat ja matka New Yorkiin), se ansaitsee viidennen sijan.

4. Friday the 13th (1980)

Tässä on alkuperäinen elokuva, joka aloitti slasher-villityksen vuonna 1980. Se kärsii samasta ongelmasta kuin osa 5, nimittäin siitä, että Jason ei ole tappaja. Kuten Ghostface huomauttaa Screamissa (1996), kun Drew Barrymoren hahmo vastaa "Jason" kysymykseen, kuka tappaja on Friday the 13th, Jason ilmestyy vasta jatko-osassa, koska alkuperäisessä elokuvassa tappaja on äiti Pamela Voorhees. Todella hyvä slasher-elokuva, mutta minusta se menettää osan vetovoimastaan, koska Jason ei ole tappaja, joka on sarjan synonyymi. On hauska nähdä Kevin Bacon yhdessä hänen ensimmäisistä elokuvarooleistaan ja kameran takana on edellä mainittu Sean S. Cunningham, ja kauhuelokuvien maskeerauksen ja erikoistehosteiden mestari Tom Savini esiintyy myös. Elokuvan tekeminen maksoi vain reilusti yli hyvin vähän ja tuotti lipputuloissa huikeat tonnit.

3. Friday the 13th Part 2 (1981)

Edeltäjä oli harvinaisen suuri kassahitti, ja tästä alkoi slasher-elokuvien kulta-aika. Tässä vaiheessa asiat alkavat muuttua todella vakaviksi, kun Jason debytoi tappajana (tyynyliina naaman päällä). Hän on myös hyvin inhimillinen verrattuna sarjan myöhempiin elokuviin (mikä ei tietenkään ole yllättävää). Monet murhista ovat todella hienoja ja elokuvassa on hieno slasher-elokuvan tunnelma. Steve Miner on ottanut ohjaajan tuolin haltuunsa, ja tämän ja kolmannen osan lisäksi hän on ohjannut myös Halloween H20: 20 vuotta myöhemmin (1998). Yksinkertaisesti sanottuna hän on kaveri, joka osaa asiansa (palaan edellä mainittuun Halloween-kokoonpanoon jossain vaiheessa tulevaisuudessa).

2. Friday the 13th: The Final Chapter (1984).

Brutaali ja aggressiivinen, kaksi adjektiivia, jotka kuvaavat elokuvasarjan neljättä osaa (jonka piti nimensä mukaisesti olla viimeinen). Jason astuu kuvaan sisään raa'alla voimalla, jota ei ole nähty kahdessa ensimmäisessä osassa, ja tappaa kaiken näkemänsä. Mieleenpainuva murha on se, kun hän hajottaa suihkukaapin ja murskaa suihkussa olevan hahmon kallon seinää vasten. Jason on täysin pysäyttämätön. Melkein ainakin... Lopulta viimeinen sana on nuorella Corey Feldmanilla, kun hän pilkkoo Jasonin kallon tuhanneksi palaseksi. Tämä on stereotyyppinen hemmetin hyvä slasher-elokuva, josta minulla ei ole juurikaan valittamista.

1. Friday the 13th Part III (1983)

Jälkikäteen ajateltuna elokuvasarjan kolmas osa on ehdoton suosikkini. Se ei ole yhtä brutaali ja aggressiivinen kuin edellä mainittu elokuva, mutta siinä on niin paljon mieleenpainuvia ja ikonisia hetkiä, että se oikeuttaa sijoitukseni. Muun muassa hän saa tässä elokuvassa legendaarisen jääkiekkonaamarinsa, jossa on hieno kohtaus, jossa me katsojat näemme hänet ensimmäistä kertaa (unohdamme, että hän ampuu uhrin harppuunalla, sillä tuliaseet eivät kuulu slasher-elokuviin), ja elokuvan lopussa hän saa naamariinsa ikonisen kirveen jäljen. Loppukohtauksessa hänet muuten ensin hirtetään ja minuutti myöhemmin hän saa kirveen päähänsä. Olen jo kauan sitten unohtanut, että elokuva on "3D-elokuva".