Vaalien jälkeen, joissa konservatiivinen blokki sai suurimman ääniosuuden huolimatta toiseksi huonoimmasta sodanjälkeisestä tuloksestaan, Friedrich Merz ajaa tarmokkaasti nopeutettuja koalitioneuvotteluja päättäväisyydellä ja ripaus kevytmielisyyttä.
Uusi strategia visioi keskustelujen aloittamista vain muutaman päivän kuluttua, ja tavoitteena on saada hallitus paikoilleen pääsiäiseen mennessä, samalla kun navigoidaan poliittisesti latautuneessa maisemassa, jossa on historiallinen äärioikeistolaisten ryhmittymien nousu ja varovaisia mutta toiveikkaita signaaleja sosiaalidemokraateilta.
Merz korostaa tarvetta vahvistaa Euroopan yhtenäisyyttä ja vähentää asteittain liiallista riippuvuutta Yhdysvalloista, ja näyttää olevan valmis ratkaisemaan sekä taloudelliset haasteet että sisäiset kysymykset, kuten maahanmuutto, nopeilla uudistuksilla.
Kehittyvä skenaario – jossa poliittiset liittoumat muuttuvat yhtä arvaamattomasti kuin Berliinin sää – luo pohjan hallitukselle, jonka on toimittava päättäväisesti maailmanlaajuisten paineiden ja sisäisten erimielisyyksien keskellä.