Geometry Wars: Galaxies

Geometry Wars aloitti Bizarre Creationsin Project Gotham Racing 2:ssa piilotettuna minipelinä. Sieltä se siirtyi Xbox Live Arcaden yhdeksi suosituimmista peleistä yhdistelemällä selkärangan kautta toimivaa hektistä pelattavuutta räjähdyksiin ja isoihin vihollismassoihin. DS-versiota varten kontrollit on luonnollisesti jouduttu miettimään uudestaan. Pelimekaniikka on Wii-version tavoin saanut uusia jippoja. Mukana on nyt myös kampanjamainen yksinpeli sekä erilaisia moninpelimuotoja.

Alkuperäisen pelin tarkoituksena oli pysyä mahdollisimman pitkään hengissä rajatulla alueella pisteitä keräten samalla, kun joka puolelta päälle höökii jos jonkinmuotoista avaruuskuutiota. Koukkuna on jatkuvasti kaoottisemmaksi käyvä tahti, jossa aivot jossain vaiheessa luovuttavat ja selkäranka ottaa komennon. Resepti maistui pelaajille, ja viiden dollarin peliä myytiin kuin pullaa. Sittemmin peli on kerännyt useita jäljittelijöitä. Galaxies tuo tähän soppaan uusia mausteita kampanjapelin, apualuksen ja uuden pisteytyksen muodossa. Mikäli uutuudet eivät miellytä, alkuperäinen Retro Evolved -pelimuoto löytyy sekä Wii- että DS-versiosta.

Kampanjasta löytyy 64 planeettaa, jotka käydään yksi kerrallaan läpi eri galakseissa. Ideana on että jokainen planeetta on omankokoisensa ja -muotoisensa kenttä vaihtelevin vihollisin. Valikoimasta löytyy perinteistä neliökarsinaa eri kokoisina, mutta myös erikoisemman muotoisia siksak-alueita. Vihollisia on tullut lisää mm. eräänlaisesta laumavihollisesta miinankylväjiin. Toisin kuin alkuperäisessä, Galaxiesissa pisteiden kannalta kriittisiä kertoimia tienataan tuhottujen vihollisten tiputtamia Geomeja keräämällä. Geomeilla avataan myös uusia galakseja, planeettoja sekä apualuksen kykyjä. Tämä pakottaa pelaajan liikkumaan jatkuvasti, ja tasapainottelemaan geomien keräämisen ja hengissä selviytymisen välillä. Ratkaisu on onnistunut, sillä kentän reunoja nuohoamalla ei pitkälle pötkitä pistekertoimen jäädessä alhaiseksi.

Ylempänä mainittu apualus on myös uusi. Pelaajan apuna hyörii pieni alus, joka aluksi osaa vain satunnaisesti ampua sattumanvaraisia vihulaisia. Ensimmäisillä pelikerroilla apualusta kohti tulee räiskittyä epähuomiossa jatkuvasti (se on onneksi kuolematon), mutta pikkuhiljaa sen olemassaoloon tottuu. Tienatuilla geomeilla alukselle ostetaan uusia kykyjä. Kenttää aloitettaessa näistä kyvyistä valitaan käyttöön yksi. Alus voi esimerkiksi kiertää pelaajaa tuhoten kohdalleen osuvat viholliset tai tiputella kestävimpiä vihollisia kertalaakista. Kykyjä käytettäessä niiden teho kasvaa, ja esimerkiksi kierrosta tulee säteeltään pienempi ja nopeampi suojaten pelaajaa paremmin. Onkin suositeltavaa valita muutama kyky ja käyttää niitä aktiivisesti, sillä kehittämättöminä ne ovat varsin heikkoja.

DS:n ainutlaatuisen ohjaustyylin takia kontrollit on vedetty uusiksi. Tarjolla on kaksi eri versiota pienillä variaatioilla. Xboxin Geometry Warsissa vasemmalla tatilla ohjattiin alusta ja oikealla tulituksen suuntaan muinaisen Robotronin malliin. DS:llä liikutaan ristiohjaimella ja ampuminen hoituu osoittamalla kosketusruudulla haluttuun suuntaan. Vaihtoehtoisesti styluksella voidaan hoitaa liikkuminen ja ristiohjaimella ampuminen. Asetuksista löytyy myös mahdollisuus flipata ruutujen näkymät keskenään, jolloin toiminta JA ampumasuunnan tökkiminen tapahtuvat alaruudulla. Kaikissa ratkaisuissa on omat ongelmansa (ylä- ja alaruudun välisen suhteen hahmotus, stylus tiellä jos toiminta alaruudulla), joista osa poistuu kunhan niihin tottuu. Tarkkuuskin alkaa muutaman pelikerran jälkeen olemaan kohdallaan. Ylitsepääsemättömin ongelma on kuitenkin se, että stylusta pitelevä käsi väsyy väkisin hiemankin pidemmissä sessioissa. Koska kynää on pidettävä koko ajan kiinni näytössä, käsi ei pääse lepäämään kuin erien välillä. Geometry Wars on luonteeltaan nopeatempoinen ja erät suhteellisen nopeasti ohi, mutta pitkissä kentissä käden väsyminen alkaa väkisin verottaa tarkkuutta.

DS ottaa myös hieman osumaa visuaalisuusosastolla. Kentällä ei pörhällä samankokoista laumaa kuin Wii- tai Xbox -versioissa. Ja vaikka efekteissäkin on jouduttu karsimaan (esimerkiksi tausta ei elämöi ammusten tai räjähdysten mukana), DS ei pysy toiminnassa aivan täydellisesti mukana ruudunpäivityksen takellellessa hieman. Vaikka tämä ei estä nauttimasta pelistä, se syö hieman alkuperäisen version kaoottisesta tunnelmasta. Väkisin tulee mieleen, että Sonyn PSP olisi voinut olla käsikonsolialustana parempi.

Galaxies tarjoaa myös kavereiden kanssa ajanvietettä. Pelistä löytyy kolme eri moninpelivariaatiota: Coop, Simultaneous ja Versus. Cooperative on peruspeliä kahdella aluksella jotka jakavat pommit ja elämät. Hieman erikoisesti nimetty Simultaneous on käytännössä kahden aluksen kilpa toisiaan vastaan paremman pistesaaliin saavuttamiseksi. Versus on porukan mielenkiintoisin - siinä toinen ohjaa perinteisesti alusta toisen heittäessä vihollisaaltoja kaverinsa riesaksi. Moninpelejä en valitettavasti arvostelun aikana päässyt testaamaan, mutta ne lienevät omiaan kasvattamaan pelin jälleenpeluuarvoa.

Onko DS:n versio sitten ohjauksestaan ja graafisen puolen vajeistaan huolimatta ostamisen arvoinen? Ottaen huomioon että konsolin pelivalikoimasta ei vastaavia pelejä pahemmin löydy, ja että pelin ydin on edelleen yhtä koukuttavaa timangia kuin aiemminkin, sanoisin että on. Jos haluat pelata pitkiä sessiota pään räjäyttävän mielettömissä maisemissa, jokin kotikonsoleista lienee se oikeampi alusta. Pienistä puutteista huolimatta Geometry Wars: Galaxies on onnistunut käännös kannettavaan muotoon ilman, että se kuuluisa lapsi olisi mennyt pesuveden mukana.