Guild Wars 2

Guild Wars 2 ei julkistamisensa myötä lähtenyt mitenkään vaatimattomista kohdista liikkeelle. ArenaNet ilmoitti ykskantaan, että peliuutuus tulee mullistamaan monta perinteisten massiivimoninpelien vuosikausia käyttämää kaavaa. Kankean tehtävärakenteen, saman sisällön toistuvan hakkaamisen ja pyhän hahmoluokkakolminaisuuden (parantaja/tankki/vauriontuottaja) piti olla historiaa. Tavoitteita ei ehkä aivan saavutettu, mutta todella fiksun pelisuunnittelun ansiosta Guild Wars 2 on henkilökohtaisesti lukuisten pettymysten jälkeen pitkästä aikaa hauska, ja ennen kaikkea erilainen massiivimoninpeli pelattavaksi.

Pelin tapahtumat sijoittuvat massiiviseen Tyrian maailmaan. Lumisten vuorten ja karun kivisen maan ohella Tyriasta löytyy synkkiä soita, tiheitä viidakoita ja kaikkea siltä väliltä. Alkuperäisen Guild Warsin jälkeen se on kokenut myös melkoisia mullistuksia, joiden vaikutuksia ensimmäisen pelin veteraanit osaavat varmasti arvostaa. Jokaisella pelin viidestä rodusta on oma pääkaupunkinsa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueensa. Mikään ei kuitenkaan estä hyppimästä naapurin aidan yli, jos omat mestat eivät kiinnosta. Liikkuminen on muutenkin sujuvaa, kiitos lukuisten teleportaatiopysäkkien ja pääkaupunkien välillä kulkevien maagisten porttien.

Maasto kuin maasto on aina täynnä vihollisia, ystäviä, luolia, salaisuuksia ja aluekohtaisia tapahtumia. Tutkimusretkeilijä ei varmasti pety pelin sisältöön. Ahkerasta nuohoamisesta on tarjolla myös palkinto. Muutenkin peli rohkaisee jatkuvasti nuuskimaan, testaamaan ja yrittämään uutta. Sekä hahmonkehityksen rakenne että pelin sisäiset tapahtumat ovat paljon dynaamisempia muihin vastaaviin peleihin verrattuna.

Kaikki pelin viisi rotua on huolella suunniteltu ja toteutettu. Jokaisesta löytyy myös jotain, mikä puskee ne vähintään vaaksan verran kliseiden ulkopuolelle. Ihmisten olemassaoloa vaivaavat menetetyn maineen ja mammonan ahdistus. Valtakunta on edelleen hyökkäyksen kohteena monesta suunnasta, eikä helppoa voittoa ole näkyvissä. Lumenpeittämiä vuoria asuttavat nornit ovat jääkaappipakastinyhdistelmän kokoisia viikinkien ja barbaarien sekoituksia, jotka ammentavat hengellisyyttä henkieläimistä. Piskuiset asurat ovat ylpeitä; pahansisuisia ja teknologisesti kehittyneitä otuksia. Alun perin "söpöroduksi" epäilemäni porukka on ylemmyydentunnossaan ja teknologiauskossaan huvittavaa seurattavaa.

Charr -kissarotu on Tyrian teollinen haara, jonka pääkaupunkia koristaa valtava mekaaninen Kuolontähden näköinen rakennelma. Charrit ovat äkkipikaisia ja hyvin territoriaalisia ja ulkomuodoltaan moninaisia. Sylvarit ovat erikoisia, kasvipohjaisia humanoideja, jotka syntyivät maailmaan vain muutama vuosikymmen sitten. Kasvien tavoin sylvarit esiintyvät kaikissa kirkkaissa väreissä. Rotukohtainen vaatetus mukailee jännästi kasvien lehtiä ja köynnöksiä.

Jokaiseen hahmoluokkaan sen enempää pureutumatta kerrottakoon, että kaikki voivat toimia perinteisiä pelejä vapaammin eri rooleissa. Eniten pelaamani Suojelija (Guardian) voi vaihtaa helposti kahden käden aseen heiluttelusta liittolaisia parantavaan tukirooliin. Hahmoja ei ole myöskään sidottu tiukasti joko lähi- tai kaukotaisteluun.

Soturiluokka (Warrior) saa esimerkiksi käyttää kiväärejä ja kuolleiden manaaja (Necromancer) kirveitä. Joustavuuden mahdollistaa pelin tapa sitoa eri kyvyt erilaisiin asetyyppeihin. Yhden käden ase antaa kolme kykyä, toiseen käteen laitettava kilpi tai muu väline kaksi. Loput viisi tulevat hahmonkehityksen myötä avattavista tukikyvyistä. Kahden käden miekka taas antaa viisi asekohtaista kykyä. Jokainen hahmoluokka pystyy käyttämään useita eri aseita, joten eri kykyjä on avattavaksi melkoinen määrä eri tilanteisiin. Kokemuksen kertyessä saatavat tukikyvyt täydentävät puutteita tai parantavat valmiita vahvuuksia. Hahmon ominaisuuksia on helppo vaihtaa lennosta taistelun ulkopuolella. Eri yhdistelmiä kokeilemalla tilanteeseen kuin tilanteeseen löytyy sopiva kombinaatio.

Kykyjä on kerrallaan käytössä massiivimoninpelin mittapuussa vaatimattomasti vain noin kymmenkunta. Tämä johtuu osittain siitä, että pelin taistelu on hahmoluokasta riippuen huomattavasti toimintavetoisempi. Kun perinteisessä pelissä hahmot käytännössä seisovat vierekkäin kunnes toiselta kestopisteet hupenevat, Guild Wars 2 pakottaa pelaajat väistelemään, hakemaan parempaa hyökkäyssuuntaa ja tähtäämään erikoisliikkeitään maksimaalisen hyödyn saamiseksi.

Helpommat tappelut menevät edelleen sen kummempia pyörimättä, mutta etenkin pomotaisteluissa jalkojen ankkuroiminen paikalleen on fataalia. Vaikeampia vastustajia pitääkin tarkkailla jatkuvasti, sillä ne viestittävät voimakkaimmista hyökkäyksistään joko animaatioilla tai merkkaamalla iskukohdat hennoilla punaisilla rinkuloilla. Staattiseen taisteluun tottuneilla ensimmäiset vaikeammat väännöt voivat tuottaa tarpeettomasti harmaita hiuksia, sillä toiminnallisempi tyyli vaatii ennemmin tilannetajua ja nopeaa reagointia kuin hyviä varusteita tai hiottua näppäinoikotierallia.

Itse taistelutyylin muutos oli juuri se kaivattu juttu, joka koukutti pelaamaan vielä vähän lisää. Massiivimoninpelit ovat junnanneet pelimekaanisesti paikallaan Everquestista ja World of Warcraftista kopioitujen toimintatapojen takia. Guild Wars 2 on nyt ensimmäinen isolla rahalla oikeasti erilaiseksi jo suunnittelupöydällä hahmoteltu peli.

Kaikkia pelin uudistuksia ryydittämään on onnistuttu luomaan myös näyttävä maailma. Se herkuttelee niin yksityiskohdilla kuin massiivisilla rakennelmilla ja pomovihollisilla. Rotujen aloitusalueet on huolellisesti kasattu sekä ainutlaatuisuus että kunkin porukan erityispiirteet huomioiden. Koska hahmonkehityksen kannalta "päällekkäisiä" alueita on aina tarjolla, maisemiin ei pääse helposti kyllästymään. Etenkin rotujen pääkaupunkeihin kannattaa ehdottomasti tutustua, sen verran komeita pytinkejä niihin on rakennettu. Peli ei myöskään ota itseään jatkuvasti turhan vakavasti, ja humoristisia yksityiskohtia löytyy niin vastaantulijoiden puheista kuin kaupungeista löytyvistä pikku salaisuuksista.

Tehtäviäkään ei enää haeta perinteisesti yhdestä kylästä, jonne palata kun 10 mäyränkorvaa ja 20 örkkitikaria on kasassa. Tämän tilalla on aluekohtainen toimenpidevalikoima, joita vapaasti tekemällä tehtävä täyttyy. Yksittäiset toiminnot ovat pääosin edelleen sitä samaa "tapa susia/kentaureja/lentoliskoja" -huttua, mutta niiden vapaampi suorittamistapa ei jätä pelaajia metsästämään sitä yhtä porsaan saparoa pitkin mantuja. Tehtävien lisäksi alueilla käynnistyy jatkuvasti erilaisia tapahtumia, joihin voi ottaa osaa. Ne ovat nopeasti käynnistyviä ja hetken kestäviä rypistyksiä. Tapahtuma on olla vaikka karavaanin saattaminen seuraavaan kaupunkiin, tai monipolvinen ketju joka alkaa kylän puolustamisesta ja päättyy massiiviseen pomotaisteluun vuoren uumenissa. Paikalla voi ajasta riippuen olla 3 tai 30 pelaajaa, ja peli skaalaa haastetta tämän mukaan.

Moninpeli on ollut Guild Warsin varsinainen loppupeli jo ykkösosasta lähtien. Kakkonen ei tästä puusta kauas putoa, vaan tarjoaa sekä nopeatempoisempaa eriin jaettua vääntöä että massiivisen, eri palvelimet vastakkain pistävän World vs. World vs. World -muodon. WvWvW sijoittuu usealle erilliselle massiiviselle alueelle, joita täplittävät puolustusrakennelmat, tornit, kylät ja linnakkeet. Näitä valtaamalla oman palvelimen maine ja mammona karttuvat.

Menestys tuo bonuksia myös peruspelin puolelle. Kyliä voi kääntää puolelleen suhteellisen helposti, mutta linnoitusten valtaaminen vaatii kunnon valtausvälineistöä muurinmurtajineen ja katapultteineen. WvWvW onkin kuin toinen, kokonaan uusi peli jo valmiiksi massiivisen Guild Wars 2:n sisällä. Se tarjoaa etenkin organisoidulle killalle tai porukalle valtavasti mahdollisuuksia massiivisiin valtaustaisteluihin tai oveliin strategisiin pihtiliikkeisiin ja puolustajan huoltolinjojen katkaisuun.

Guild Wars 2 on värikäs ja näyttävä. Hahmojen sujuvaa animointia ryydittävät näyttävät erikoisliikkeet ja hieno fyysisyyden tunne. Etenkin lähitaistelussa iskuilla tuntuu olevan voimaa takanaan. Hahmomallit ovat yksityiskohtaisia ja varusteet suurimmalta osin näyttäviä. Etenkin pelin loppupuolen haarniskat edustavat fantasiapelien näyttävämpää osastoa yksityiskohtineen. Varusteiden asteittaisen näyttävyyden ja tehon paraneminen takaa, että se seuraava kypärä tai kirves on aina vähän koreamman näköinen.

Äänimaailma on toteutettu hyvin etenkin tunnelmallisen musiikin ansioista. Orkesterisovituksia löytyy niin taisteluille, eri maastoille kuin eri roduillekin. Musiikki ei missään vaiheessa pauhaa itse toiminnan yli, vaan tuottaa hyvän taustan kulloisellekin tilanteelle. Ääninäyttely on suurimmalta osin kunnossa, mutta joissakin hahmoissa äänityskoppiin olisi voinut mennä uudelleen tai valita eri ääninäyttelijän. Jennifer Halen (Mass Effectin naispuolinen komentaja Shepard) ja Nolan Northin (Uncharted ja monet muut) rinnalta löytyy lähes koomisia örinöitä ja kummallisen sivistyneesti replikoivia raakalaisia.

Arviosta on varmaan jäänyt miljoona ja yksi asiaa mainitsematta, mutta kokonaisuutena kokemukseni Guild Wars 2:n parissa on valanut uskoa massiivimoninpelien uudistumiskykyyn. Staattinen toiminta, tehtävärakenne ja hahmonkehitys ovat saaneet väistyä joustavamman ja dynaamisemman järjestelmän tieltä. Koska kokemuspisteitä saa kaikesta esineiden väsäämisestä metallien kaivamiseen ja vihollisten päihittämiseen, hahmonkehitys on sujuvaa ja tekemistä riittää aina. Pienet, hienosti mietityt yksityiskohdat ja järkevöitykset luovat uuden ja jouhevamman pelikokemuksen kaavoihinsa kangistuneiden massiivimoninpelien rinnalla.

Peli kärsi julkaisuhetkellä edelleen jonkin verran kiltatoimintojen ja kaupankäynnin yskähtelystä ja isompien tapahtumien aikaansaamasta hidastelusta, mutta parin viikon päivitysten jälkeen käsissä pitäisi olla erittäin onnistunut massiivimoninpelijulkaisu. Pieni päivitys ääninäyttelyyn ei myöskään olisi pahitteeksi. Joka tapauksessa käsissä voisi olla nyt viimeinkin se peli, jota oikeasti uskaltaa noin 70 pelitunnin jälkeen sanoa potentiaaliseksi World of Warcraftin tappajaksi. Sitä titteliä ei nimittäin enää helposti heilutella.

Guild Wars 2 arvioitiin Jimm's PC Storen tarjoamalla Military Class Destroyer -testilaitteella.