Hearts of Iron 3

Suuren mittakaavan strategiaksi esittäytyvä Hearts of Iron 3 on raskas paketti perusstrategiapeleihin tottuneelle yleisölle. Ensimmäisellä kerralla ihmetys voi olla melkoinen, sillä kuvaruudulle piirtyy sotilasmerkkien värittämä maailmankartta ja useita valikoita, joiden tarkoitus on hieman hämärän peitossa. Peli onkin strategiaa sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä yksiköiden näpläyksen sijaan valtakunnanjohtaja maalailee suuria linjoja kansalaistensa tulevaisuuden varmistamiseksi.

Toisen maailmansodan alkusoitoista sodanjälkeisiin vuosiin ylettyvää aikajanaa esittävä maailmansotasimulaattori asettaa pelaajan valitsemansa valtion johtoon työkaluinaan diplomatian, tutkimuksen, tiedustelun ja sodankäynnin keinot. Johti pelaaja sitten piskuista Suomea suurvaltojen myllerryksessä tai suur-Saksaa lebensraumin haalimisessa, on pelaajan hallittavana hillitön määrä valtion resursseja.

Vaikka monet pelin ominaisuuksista on mahdollista asettaa tekoälyn automaattiohjaukseen, ei todellinen valtionpäämies ole tyytyväinen ilman täyttä otetta johtamisen naruista. Tekoäly hoitaa hommansa sinänsä asiallisesti, mutta nopeimmallakin ajankululla kärsimättömimmät kaipaavat enemmän tekemistä. Varsinkin sotaa edeltävät vuodet kuluvat tuskallisen hitaasti, vaikka kansakunnan asioissa onkin jatkuvasti pientä hiplattavaa.

Diplomatian perusaseena toimii muihin valtioihin vaikuttaminen. Tavoitteet voivat vaihdella pelaajan näkemyksestä riippuen liittolaisten hankkimisesta puolueettomuuden säilyttämiseen. Myös kaupankäynti on olennainen osa valtioiden välistä vuorovaikutusta. Peli mahdollistaa myös vähemmän realististen skenaarioiden toteuttamisen, kuten Saksan ja USAn liittoutumisen, jos pelaaja vain osaa luovia valtiosuhteita sopivasti. Sotahistorian harrastajille jää paljon mahdollisuuksia leikitellä erilaisilla tilanteilla, ja Hearts of Iron 3:n suola onkin asettaa itselleen erilaisia tavoitteita eri pelikerroilla.

Valtion tuotannon ja teknologisen kehityksen ohjailulla vaikutetaan paitsi sotavoimien varusteluun, myös kotirintaman oloihin. Tutkittavaa teknologiaa on rutosti, ja varsinaisten varusteiden lisäksi tutkimusta voidaan suunnata erilaisiin doktriineihin tai muiden yhteiskunnan aspektien kehittämiseen.

Jos sotajoukkojen komentaminen ei iske, voi salamasodan kiemurat jättää automaation huoleksi. Pelaaja voi halutessaan määritellä eri armeijakuntien tavoitteet yksilöllisesti, ja antaa tekoälyn huolehtia varsinaisesta toteutuksesta.
Eittämättä syvällinen Hearts of Iron 3 on myös melkoisen raskas peli. Suhteellisen nykyaikainen peli-pc:kin tuntuu hyytyvän säännöllisesti. Ajankulku toimii nopeimmillaankin hitaasti, ja yhden pelivuoden eteneminen saattaa vaatia useampiakin tunteja. Jos pelin aloittaa vuodesta 1936, saattaa siis mennä monta pelisessiota ennen tositoimien alkua. Peli ei myöskään vetoa seksikkyydellään keskivertopelaajaan, mutta monipuolisuuteen tähtäävä valikkohelvetti ei vaivanne Hearts of Iron 3:n tyylisestä pelistä kiinnostuneita.

Raskaudestaan ja alussa turruttavasta valikkorakenteestaan huolimatta Hearts of Iron 3 on oiva historiallinen strategiapeli. Tekoäly noudattelee riittävän hyvin toisen maailmansodan tapahtumia, jotta yksinpelaaminen on mielekästä, mutta mahdollistaa myös vapauksien ottamisen pelin antamien lähtökohtien puitteissa. Tekemistä pelissä riittää pitkään, jos vain lajityyppi innostaa tarpeeksi kannustaakseen opettelemaan pienimmätkin hienoudet. Ja malttaa odottaa vikoja paikkaavia päivityksiä.