No niin, ollaanpa täysin rehellisiä. Emme tiedä vielä mitään tulevasta Hogwarts Legacy 2-pelistä, mutta vaikka olisimmekin tienneet sen olevan tulossa (koska se tietysti oli), vasta äskettäin vahvistettiin virallisesti, että kehittäjä Avalanche Software työskentelee sen parissa.
Tämä sai minut ja muun toimituskunnan pohtimaan hieman, millaiseksi Hogwarts Legacy 2:n pitäisi muodostua, ja sisäisen keskustelun perusteella minulla on laajempi näkemys siitä, mitä tarvitaan, jotta peli olisi merkittävästi parempi kuin edeltäjänsä.
Mutta aloitetaanpa ensin taustatiedoista. Tässä on muutama lyhyt suositus, jotka toivottavasti luovat pohjan merkityksellisemmälle keskustelulle siitä, millainen alkuperäinen peli oli ja mitä siitä puuttui. Arvelen, että peli julkaistaan suunnilleen samaan aikaan kuin PlayStation 6 ja Project Helix, vaikka se tietenkin toimii myös PlayStation 5:llä, Switch 2:lla ja Xbox Series S/X:llä – sekä tietysti PC:llä. Se tarkoittaa, että julkaisuun on luultavasti vielä vähän aikaa, joten aloitetaanpa.
Lisää koulunkäyntiä
Elokuvissa oppitunnit sivuutettiin aina, eikä koskaan saanut oikeastaan vaikutelmaa, että tarina sijoittuisi oppitunneilla täytettyyn kouluvuoteen. Hogwarts Legacy suoriutui tässä suhteessa hieman paremmin, mutta lopulta tein vain mitä halusin, minkä vuoksi koulu tuntui hieman taustakuvana. Toivonkin siksi lisää ”oikeita” oppitunteja, selkeitä talopisteitä, hiiviskelyä ja yöllisiä vaelluksia pimeillä käytävillä sekä rangaistuksia lintsaamisesta tai huonosta käytöksestä.
Kaiken kaikkiaan monet meistä olivat luultavasti kuvitelleet, että alkuperäisessä pelissä olisi Persona-tyylinen päivittäinen rutiini, mutta niin ei käynyt, ja on varsin selvää, että tällä kertaa painopiste on kouluelämässä.
Kunnollinen seuraamusjärjestelmä
Minulla oli ystäviä, mutta se tuntui aina hieman pinnalliselta ja ennustettavalta. Haluan aidon seuraamusjärjestelmän, jossa hyvät teot johtavat vahvempiin ystävyyssuhteisiin (bromance Sebastianin kanssa olisi pitänyt tuottaa enemmän tulosta) ja huonot teot johtavat vihollisiin. Lisäksi anteeksiantamattomien kirousten käytöllä pitäisi olla todellisia seurauksia ja haittoja.
Se kuulostaa itsestään selvältä, eikä hyvä roolipeli välttämättä vaadi tässä kuvatun mittakaavan seurauksia, mutta se sopisi peliin hyvin.
Syvällisempi roolipelijärjestelmä
Hahmoni kehittyi kyllä kykyjen suhteen, mutta häneltä puuttui selvästi persoonallisuutta, eikä valintani Slytheriniin vaikuttanut mihinkään muuhun kuin siihen, mihin taloon kuului ja mitä vaatteita pukeuduin. Hahmoni pitäisi olla muokattavissa ja muutettavissa; taloilla pitäisi olla todellista merkitystä; tarina hyötyisi siitä, että se voisi ottaa erilaisia käänteitä; ja loitsujen pitäisi olla painavampia, jotta pelaaja ei vain spämmiä samaa loitsua koko pelin ajan.
No niin, siinä oli kolme nopeaa ehdotusta meiltä heti prosessin alussa. Kuullaanpa nyt, mitä te haluaisitte nähdä sarjan seuraavassa pelissä.
