New Empire City on raunioina, sillä Peto on irti. Ainoa, joka sen voi pysäyttää, on entinen lähetti ja nykyinen supersankari Cole MacGrath. Valitettavasti miehen sähkövoimissa ei ole tarpeeksi jytyä Pedon taltuttamiseen, mutta vastaus ongelmaan löytyy eteläisestä New Maraisin kaupungista. Kaupunkia pitää nykyisin otteessaan Bertrand, joka saarnaa sylki lentäen mutanttien pahuudesta. Colen saapuminen kaupunkiin ei ole herran mieleen, ja tämän aseistetut joukot tekevät kaikkensa kitkeäkseen sähköisen kaverimme maan päältä.
Cole sai edellisessä pelissä sähköiset supervoimansa valtavan räjähdyksen seurauksena. Herran sähköiset voimat ovat pääosassa myös uudessa pelissä, mutta niistä löytyy nyt huomattavasti enemmän vaihtelua. Esimerkiksi tavalliselle sähkölaukaukselle löytyy nyt useita variaatioita. Myös sähköisiä kranaatteja ja erilaisia pyörremyrskyjä löytyy joka lähtöön, joten vihulaisia voi kurmottaa monilla eri tavoilla. Vihulaisille voi myös tarjoilla kättä pidempää Colen käytössä olevan Amp-nimisen aseen avulla, mutta käsikähmä jää taisteluissa selvästi viimeiseksi vaihtoehdoksi.
Vaikka sähkön heitteleminen on edelleen Colen päävalttikortti, tarjoutuu hänelle nyt mahdollisuus yhdistää voimiinsa jää- ja tulielementtejä. Molemmilla voimilla on hyvä ja huonot puolensa, joten väärää valintaa ei voi tehdä. Tuli on näistä kahdesta luonnonvoimasta tuhovoimaisempi, kun taas jäävoimien avulla Cole voi puolestaan saada käyttöönsä muun muassa ammukset pysäyttävän kilven. Molempia elementtejä ei voi saada käyttöönsä samalla pelikerralla, joten kummankin voiman kokeminen vaatii pari läpäisykertaa.
Infamous 2 on rakenteeltaan niin sanottu hiekkalaatikkopeli ja tässä laatikossa riittää kokoa. New Marais on laaja kaupunki, joka tarjoaa enemmän vaihtelua kuin ensimmäisen osan metropoli New Empire City. New Maraisissa sekoittuvat keskenään kerrostalot, rappeutuvat omakotitalot ja valtavat tehdasalueet. Koska kaupunki on saanut vahvasti vaikutteita New Orleansista, löytyy kaupungista ja sen lähistöltä paljon suoalueita. Erityisen haastavaa ja jännittävää on suohon uppoavalla rapistuneella kaupunginalueella liikkuminen, sillä veteen tippuminen tietää ihmisdynamollemme pahimmassa tapauksessa kuolemaa. Onneksi lähettimme on varsinainen parkour-maisteri, joten jokaista räystästä ja ikkunanreunusta voi käyttää astinalustana ja veteen tippumisesta voi syyttää vain omia nakkisormiaan. Kiipeileminen toimii niin hyvin, että suosittelisin Colea Ezion mentoriksi.
Jo alussa on tutkittavana suuri osa New Maraisia, ja hiljalleen kaupunkia avautuu pala palalta enemmän. Samalla ilmestyy uusia pää- ja sivutehtäviä, joita voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Päätehtävät kuljettavat juonta eteenpäin, kun taas sivutehtäviä suorittamalla Cole voi pysyvästi puhdistaa kaupunginosia vihollisista. Tästä tosin löytyy pelin ainoa selkeä suunnittelukömmähdys, sillä sivutehtävät ovat kauttaaltaan liian lyhyitä ja samoja tehtäviä kierrätetään liikaa.
Eräs pelin keskeisimmistä uusista ominaisuuksista on mahdollisuus omien tehtävien rakentamiseen. Peli tarjoaa hyvät työkalut, joilla pystyy periaatteessa rakentamaan niin monimutkaisia tehtäviä kuin mielikuvitus antaa myöten. Nämä tehtävät tulevat automaattisesti näkyviin muille pelaajille ja he pystyvät arvostelemaan niitä. Parhaimmille tehtäville on luvattu rutkasti näkyvyyttä peliyhtiön toimesta, joten innokkaiden kenttänikkarien kannattaa tarttua tilaisuuteen.
Infamous 2:n mainoslauseena on, että sankarina oleminen on vapaaehtoista. Tämä pitää paikkansa, sillä pelin kuluessa Cole joutuu tekemään useita moraalisia valintoja, jotka vaikuttavat siihen millaisena New Maraisin asukkaat hänet näkevät. Itsekkäitä valintoja ja sivullisia niittaava Cole vääristyy hiljalleen pahan perikuvaksi, kun taas muut huomioon ottavana hän näyttää perinteiseltä kirkasotsaiselta sankarilta. Valintoja voisi ehkä pitää turhan mustavalkoisina, mutta niinhän ne supersankareihin keskittyvissä tarinoissa aina ovat.
Toteutukseltaan Infamous 2 on uskomattoman hienoa jälkeä. Lukuisia yksityiskohtia pursuava elävä kaupunki, loistavat valotehosteet, luonnolliset hahmomallinnukset ja hienot välianimaatiot nostavat sen PS3-pelien kärkeen. Äänet ovat myös huipputasoa, vaikka mukaan mahtuu pari ärsyttävämpää ääninäyttelijää.
Infamous 2 ei ota isoa pesäeroa ensimmäiseen, vaan se pyrkii hiomaan ja laajentamaan ensimmäisen osan pelikokemusta kaikilla osa-alueilla. Vaikka pelikokemus on todella loppuun asti mietityn ja hiotun oloinen, piilee tässä kuitenkin samalla pelin suurin kompastuskivi: konkareille kaikki saattaa tuntua vähän liiankin tutulta. Mutta muille Infamous 2 iskee varmasti kuin 1,21 gigawattia.