Iron Harvest innoittuu Jakub Rozalskin luomasta maailmasta, josta on innoittunut myös lautapeli Scythe. Saksalainen pelinkehittäjä King Art esitteli Gamereactorille tulossa olevaa yksiköiden käyttöön perustuvaa reaaliaikaista strategiapeliään. Tulossa on vaihtoehtoinen versio ensimmäisen maailmansodan itärintamasta Euroopassa.
Pääsin kokeilemaan Polania-kampanjan viittä ensimmäistä tehtävää. Kaikkiaan pelissä on 21 tehtävää. Lopullisessa pelissä on kampanjat eri osapuolille, mutta itse aloitin kiltisti opastusosiosta. Heti aluksi tavataan Anna Kos, josta on kasvamassa suuren sodan sankari. Pelaaja liittyy mukaan hänen vanavedessään, sitten ystävystytään karhun kanssa, ja lisäksi Kosin veli Janek suuntaa kohti sotaa. Useita vuosia myöhemmin venäläiset voimat lähestyvät kotikylää, jota on ryhdyttävä puolustamaan. Luvassa on muutakin kuin isänmaallista fantasiapaatosta, sillä varsin nopeasti näin jonkun pieksevän suurikokoisen mech-koneen yhdellä nyrkiniskulla.
Iron Harvestin taistelukenttää dominoivat isot robotit. Valtasin vihollisen asemia rautatieaseman lähellä Kosin kanssa kolmannessa tehtävässä. Samalla pääsi ohjastamaan ajokkeja itse ensimmäistä kertaa. Jos zoomaa kameran lähelle toimintaa, mikä on mahdollista vapaan kameran ansiosta, voi huomata sen, että yksiköissä on runsaasti yksityiskohtia ja liikeanimaatiot ovat sulavia. Yksi näistä jättiläisistä on nopea juoksija, jolla on vielä rail gun aseenaan. Moinen tekikin massiivista vahinkoa pitkän matkan päästä. Kyseisen yksikön taakse on hankala päästä. Tätä yritetään tietenkin siksi, että yksikkö ottaa paremmin osumaa selkäänsä.
Iron Harvestin pelattavuus innoittuu vahvasti Company of Heroes -pelisarjasta, ja taistelun kuluessa yksiköt kehittyvät vahvemmiksi. Kokemuksen kertyessä keltanokista tulee tehokkaita veteraaneja, joten omia joukkojaan ei koskaan kannata ajaa loppuun. Jos joukosta yksikin selviää, pystyy kerääntyneen kokemuksen jakamaan perässä saapuville täydennyksille. Tämä onnistuu kuitenkin vain omassa tukikohdassa tai etsimällä tarvikkeita taistelukentältä. Siksi on tärkeää kohdella omia joukkoja hyvin.
On siis tärkeää, että joukot hakeutuvat suojaan aina kun on mahdollista. Harmillisesti ne ilmeisimmät suojat ovat helposti mech-koneiden tuhottavissa. Joskus myös hiekkasäkki tai puunrunko toimii suojana. Tekoäly hakeutuu suojaan automaattisesti, mutta sen täytyy tietysti ensin tunnistaa suojan läsnäolo. Vastustajat ovat usein hakeutuneet asemiin linnoitettuihin kohteisiin, joten on tärkeää kiertää niiden kylkeen tai selustaan. Yllätyksiä voi tehdä muun muassa pelloilta ja puskista.
Varusteet ja sitä kautta yksiköiden hahmoluokka ei ole kiinteä. Jos siis löytää taiston jälkeen vihollisten aseita, voi ne ottaa omien joukkojen käyttöön. Esimerkiksi kranaateilla voi pakottaa kaivautuneen vihollisen pois suojistaan kätevästi. Myöhemmissä taisteluissa suojien kanssa puljaaminen on tärkeää, kun suurikokoisemmat armeijat kohtaavat tykkien ja mekaanisten vehkeiden tuella.
Iron Harvestissa pääsee myös rakentamaan omaa tukikohtaa. Engineer korjailee kentällä ryvettyneitä robotteja, ja samat engineerit pystyttävät suojia ja omia tuotantolaitoksia. Joukot keräävät kentältä tarvittavia resursseja varustelaatikoista. Lisäksi tärkeitä tarvikkeita voi etsiä tuhoutuneista mech-vehkeistä. Tällä on usein suuri merkitys pelin kulkuun varsinkin moninpelissä ja skirmish-pelimuodoissa. Oman tukikohdan rakentaminen nopeammin kuin vastapuoli saa huomiota, mutta lopulta Iron Harvestin ydin on sen reaaliaikaisissa taistoissa.
Testaamassani betakoodissa oli vielä suuria ongelmia varsinkin oman tukikohdan päivittämisessä. Oli esimerkiksi huomattavan vaikeaa rakentaa hiekkasäkkien ketjua mäenrinteelle, joka olisi ollut omiaan yhdistämään sekä suojan että hyvän tähystyksen. Omat yksiköt eivät myöskään ryhdy automaattisesti korjaamaan itseään ja vahingoittuneita rakennuksia. Moinen hidastaa Iron Harvestin tempoa ikävästi. Lisäksi omat yksiköt astelivat varsin usein suoraan vihollisen tulilinjalle, koska tekoäly ei tunnistanut suojautumisen tärkeyttä. Lisäksi suurten joukkojen liikuttaminen kartalla paikasta toiseen tuottaa välillä yllätyksiä, sillä osa joukoista saattaa valita sanalla sanoen omaperäisen reitin. Nämä kaikki toivottavasti korjataan varsinaiseen julkaisuun mennessä.
Vaikuttaa kaikkiaan siltä, että King Art on saanut paljon irti pelin lautapelijuurista. Yhdessä tehtävässä oli pidettävä aluetta hallussa kolmen hyökkäysaallon verran. Itse tappelu ei ollut vaikea, mutta visuaalisesti näkymät olivat herkulliset. Suurten robottien tulitus ja liikkuminen kultaisilla maissipelloilla oli upeaa katsottavaa. Läheltä katsottuna ihmisten kasvot kaipaisivat lisää hiomista, mutta muuten vaihtoehtoinen ensimmäinen maailmansota Itä-Euroopassa näyttää hyvältä.
Iron Harvest julkaistaan 1. syyskuuta 2020 PC:lle, PS4:lle ja Xbox Onelle.