Splinter Cell: Chaos Theory

KAIKKEA SITÄ NÄKEEKIN

Tämä on kolmas Tom Clancyn Splinter Cell,
joka on tapansa mukaan hiiviskely peli, käyttäen pimeyttä hyväkseen ja pelaajalla on muista osistakin tuttu niin sanotut "Vision lasit" jossa on kolme erillaista toimintoa yönäkö, lämpönäkö ja näkö joka paljastaa kaikki elektroniset laitteet.

NÄIN KAIKKI ALKOI

Peli alkaa siitä kun pelinpäähahmo eli Sam Fisher tulee kumiveneellään majakka saarelle tehtävänään pelastaa Bruce Morgenholt, mutta kuinka ollakkaan tämä Bruce kuolee, kun Hugo Lacerda kiduttaen tappaa hänet ja siitä vasta soppa syntyykin, Fisherin on löydettävä henkilö jonka toimesta tämä Bruce oli tapettu ja mitä muuta hän on mennyt tekemään, ja kohta Sam Fisher saa työksi pelastaa maailma kolmannelta maailmansodalta.

KENTÄN KOLUAMISTA

Pelin kentät ovat pääasiassa aina pimeitä(noh tottakai) ja aina tehtävän lopussa pelaaja arvioidaan, kuinka hyvin hän on kentät läpäissyt esim. Onko tullut hälytyksiä, vihollisia tapettu, aiheutettu häminkiä jne. ja asteikolla 0%:sta 100%:iin.

Pelissä hälytyksiä saa tulla noin 5 mutta jos raja yittyy se tarkoittaa sitä, että tehtävä keskeytyy, kun Fisher paljastuu.
Fisher kestää noin pari osumaa, jonka jälkeen hän, no kuolee eli pelaaja on siinä suhteessa todella heikoilla eli ramboiluun ei ole varaa.

SON OF THE DARKNESS

Pelissä on pimeys pääosassa, koska ilman sitä et voi oikeastaan tehdä mitään, ja pelaajalla on palkki josta tietysti näkyy hänen elämäpisteet, aseen ammukset ja eräänlainen pimeys mittari joka näyttää kuinka paljon olet pimeässä ja valossa.

Aseita pelissä on tasan kaksi pistooli ja konekivääri, ja nitä nyt ei tosin aina tarvitse juuri ampumiseen vaan ne ovat yleensä siltä varalta jos pitää puolustautua.

Grafiikka on pelissä on toki hienoja ja äänetkin ovat esim. on välillä ihan hauskaakin kuulla Fisherin uhkauksia, kun pitää kuulustella vihollista, että tämä antaa tietoja, ja myös pelin musiikki ansaitsee kiitosta, sillä siitäkin voi vetää johtopäätöksiä, jos tulee vähänkin epäilyttävä musiikki niin se tarkoittaa yleensä sitä, että vihut tietävät, että heidän lisäksi on muitakin muun muassa.Ja peli pysyy pitkäikäisenä jos on kärsivällinen eikä vain juokse niitä kaikkia kenttiä läpi.

HUONOT PUOLET

Hunoja puolia pelissä myös on PS2 versiossa viholliset ovat epäinhimillisen nopeita juoksemaan ja liikkuvat kuin kiskoilla, mutta nämä on korjattu PC versiossa. Mutta PC versiossa taas on ehkäpä hitusen hankalammat kontrollit.

YHTEENVETO

Ja peliä suosittelen kaikille kärsivällisille pelaajille, kun se on tässä pelissä valttia, koska kaikki pitää suurin piirtein suunnitella esim. miten tapan tuon vartija, joka puhuu toiselle vartijalle, helppoa joko jään odottamaan, että he lopettavat puhumisen, ja lähtevät omille teilleen tai jos sammutan heidän yläpuolella olevan lampun pistooliini kytkettyyn häirintälaitteella ja kolkkaan toisen ja uhkaan toista kertomaan tietoja esim. koodeja, kohteen nimen yms, tai sitten vain sammutan valon ja hiiviskelen ohi ilman, että minut huomataan. Mutta ramboiluun ei kannata, koska mitä todennäköisemmin itse pelaaja kuolee...
Peli on kerrassaan mahtava!!!

Plussat:
+Grafiikka
+Musiikki
+Äänet
+Huumoria ilmassa
+Hiiviskely
+Vihollisten tekoäly Pc:llä
+Vision lasit
+Tunnelma
+Pitkäikäisyys
+Realistisuus

Miinukset:
-Tarina ei oikeen kolahtanut
-Vähäsen hankalat kontrollit PC:llä
-Tyhmät ja nopeat vartijat PS2:lla
-Juoni
-Kärsimättömän pelaaja on syytä jättää tämä peli kauppaan.