Dragon Age: Origins

Vuonna 2009 ei ollut erityisemmin roolipelien vuosi. Biowaren kuitenkin tarjosi mainion Dragon Age: Originsin. Tapaus on sinänsä mielenkiintoinen, koska se on uuden saagan alku, eikä aloitus mennyt lainkaan pieleen.

Dragon Age: Origins sijoittuu kuvitteelliseen Fereldenin maailmaan, joka on monin tavoin perinteinen fantasiamaailma velhoineen, haltioineen ja ihmissusineen. On tullut kuitenkin epätoivon aikaa, sillä Darkspawneiksi kutsutut demonit ovat sikiämässä maan alta sen pinnalle tavoitteenaan kylmästi korruptioida maa ja tappaa sen elollinen elämä. Darkspawnit ovat niin väkeviä demoneita, että jo niiden veri aiheuttaa tuskaa päätyessään ihmisen elimistöön. Näitä demoneita vastaan on järjestäytynyt muinainen organisaatio, jonka jäseniä kutsutaan Grey Wardeneiksi. Kyseisillä Wardeneilla on immuniteetti darkspawnien veren aiheuttamaa sairautta vastaan ja he kykenevät aistimaan demonien olemassaolon. Pelaaja liittyy alkutarinan jälkeen kyseiseen järjestöön tehtyään koetuksen, joka jokaisen grey wardenin täytyy tehdä: juoda pikarillinen mustaa demonien verta ja selviytyä siitä. Liityttyään järjestöön, pelaajalle avautuu erittäin vastuullinen tehtävä: Yhdistää kaikki kansakunnat tulevaa sotaa varten. Tehtävä ei ole helppo, sillä eri kansojen välille on ristiriitoja ja sisäisiä ongelmia. Tarinan edetessä pelaaja saa avukseen värikkään henkilökaartin, jotka avustavat taistelussa.

Dragon Agesin juoni on loppujen lopuksi äärimmäisen ohut ja klisee, mutta se ei olekaan pelin juju, vaan seikkailun aikana selvitettävät sivutarinat, jotka punoutuvat loppua kohden yhteen. Aloitettaessa valitaan oman hahmon rotu muutamasta vaihtoehdosta. Siten valitaan sukupuoli, ulkonäkö ja hahmoluokka, jotka ovat hyvin perinteisiä: sotilas, varas, maagi. Tämän jälkeen tulee hahmonmuokkauksen mielenkiintoisin puoli kun valitaan hahmon alkuperäistarina. Erilaisia aloitustarinoita on kuusi, ja se riippuu omasta hahmoluokasta- ja rodusta. Jokainen aloitustarina on reilun tunnin mittainen ja mielenkiintoinen. Kyseinen ratkaisu on ehdottomasti plussaa ja lisää uudelleenpeluu arvoa. Dragon Agen maailma on rikas ja sisältää valtavasti erilaisia tarinoita ja dialogia kaipaava ihminen on kotonaan. Sitä on paljon ja se on laadukasta. Pelimaailmassa olevilla ihmisillä on paljon sanottavaa. Kohtuullisen suuri osa ajasta kuluukin maailman tutkimiseen ja pelihahmojen kanssa jutusteluun. Myös omat tiimikaverit ovat yllättävän moniulotteisia muutamia lukuun ottamatta. Juttelemalla töykeästi ystävyys kärsii ja olemalla äärimmäisen mukava, saattaa ystävyys jopa taipua romanssiksi. Valitettavasti "ystävyysmittari" on turhan mustavalkoinen ja näkyy konkreettisesti. Suhdetta hahmoihin voi kehittää antamalla heille löytämiään lahjoja. Ratkaisu on hyvin keinotekoinen ja tylsä. Romanssit ovat pieni ja perin mitätön osa peliä, mutta ne ovat kömpelöitä.

Pelattavuus on Lohikäärmeiden ajassa toimiva ja hieman taitoa vaativa. Pelin taistelut ovat hyvin taktiikkapainotteisia, jota korostaa se, että apunasi taistelee aina kolme muuta tietokoneohjattua pelaajaa, joista on todella hyötyä. Kavereita voi hieman komennella ja jokaisen taistelutyyliä voi muokata täysin sillä tavalla, kuin tarvitsee. Ryhmässä onkin hyvä olla yksi parantaja, yksi "tankki" ja muutama erityisesti vahinkoon perustuva henkilö. Hyvin uniikkia pelin taistelusysteemissä on se, että pelattavaa hahmoa voi vaihtaa saumattomasti nappia painamalla. Tämä tulee tarpeen jo normaalilla vaikeustasolla, sillä npc-hahmot eivät kykene ajattelemaan ihmisen tavalla. Ratkaisu on hyvin toimiva ja tuo dynaamisuutta taisteluihin. Taistelut ovat hieman hidastempoisia ja vaikeimmissa pitää todella miettiä, miten etenee. Tässä auttaa mahdollisuus pysäyttää peli ja miettiä seuraavia siirtoja. Taistelut pysyvät lievän monimutkaisuutensa takia tuoreina, eikä niistä tule pakkopullaa missään vaiheessa. Pelissä on ainoastaan yksi selkeästi häiritsevä moka vaikeustasossa, sillä se on hyvin epätasainen. Jotkin pomovihollisiksi tarkoitetut vastustajat kaatuvat helposti, jotkin taas ovat hyvin haastavia ja turvautuvat epäreiluihin taktiikkoihin. Vaikeustasoa voi kuitenkin säätää aina kun siltä tuntuu.

Koska kyseessä on roolipeli, on oman hahmon muokkaaminen suuressa roolissa. Oman hahmon muokkaaminen on hyvin tehty ja noudattaa hyvin perinteisesti roolipelien hahmonmuokkaussysteemiä. Jotain omaa olisi voinut kehittää, mutta systeemi pelaa mainiosti. Peliä tahkotessa tulee vastaan jos jonkinlaista krääsää ja varusteita, joilla kehitetään oman hahmon ja kavereiden tehokkuutta taisteluissa. Varusteiden ulkonäkö on usein roolipeleissä suuressa merkityksessä. Näin ei valittettavasti Dragon agen kohdalla ole. Haarniskat ja miekat ovat kyllä varsin hienosti tehtyjä, mutta maagien kaavut ja päähineet näyttävät typeriltä ja naurettavilta. Se on sääli, sillä velho ei ole kovin uskottavasti mahdikkaan näköinen, kun hänellä on pellen hattu päässä. Lisää hahmonmuokattavuutta tarjoavien tasonousujen yhteydessä avaa taitopisteitä, joilla voi avata uusia taitoja ja kykyjä. Myös tyypilliset älykkyys-, voima-, kestävyys ja ketteryyspisteet löytyvät pelistä. Hahmoluokkia on kolme, mutta niiden tasapainotuksessa on mennyt jokin vikaan. Ne ovat todella epätasaisen tehokkaita. Huomasin pelatessani kaikilla hahmoluokilla, että maagi on ylivoimainen aluksi, mutta loppua kohden sen tehokkuus muuttuu alivoimaksi. Varas sen sijaan on tehoton alussa, mutta vasta loppua kohden tiettyjen taitojen avautuessa siitä tulee väkivahva. Sotilas on koko pelin ajan tässä välissä. Ratkaisu ei ole mielestäni hyvä, sillä varsinkin varkaasta saa alussa surkean kuvan, sillä se on kovin tehoton. Loppujen lopuksi pelihahmot käyttäytyvät pelaajan taidon mukaan, mutta tasapainoisia eri hahmoluokat eivät kuitenkaan ole.

Yksi onnistuneimmista osa-alueista on pelin tapa käsitellä moraalia. Mitään moraalimittaria ei ole, mutta pelin edetessä tulee olemaan paljon vaikeiden päätösten tekoa ja ongelmien ratkaisua. Pelaajalle tulee usein tunne, ettei tiedä, mitä oikein pitäisi asioiden kanssa tehdä. Useimmiten pelaajan tulee päättää, mikä olisi se pienempi paha ja se on vaikeaa. Pelissä on haastavaa olla "hyvis", josta itse pidän paljon. Pelissä ei ole ikinä varma siitä, tekikö oikean päätöksen ja se pitää fiilistä jatkuvasti yllä. Pelissä tehtävät päätökset vaikuttavat kohtuullisen paljon pelin loppuun, vaikkeivät kovin merkittäviä loppujen lopuksi olisikaan. Lopussa tulee ainakin vanhoista Fallouteista tuttu kertaus, miten sankarin teot vaikuttivat loppujen lopuksi maailmaan. Kun pelin loppu oli tullut, oli mukavaa katsella, mitä kaikkea hyvää saikaan aikaiseksi, ja minkä pahan asian olisi voinut pelastaa, jos olisi tehnyt toisin.

Teknisesti peli on heikko. Peli on eittämättä hyvin karun näköinen nykystandardeilla. Ympäristö on yksinkertaisen ja yksityiskohdattoman näköistä. Hahmomalleissa ei ole hirveästi kehumista, mutta kasvoanimaatio on silti kohtuullisen hyvää, uskottavaa ja menee yhteen dialogin kanssa. Vaikka grafiikoiltaan peli on jäljessä, peli myös pyörii huonosti konsoleilla. Taisteluissa ruudunpäivitys pätkii jonkin verran ja ympäristöä tutkiessa myös. Pelikelvottomaksi se ei xboxilla mennyt, mutta pelinautinto ei todellakaan ollut sulava. Videovertailujen mukaan peli pyörisi vieläkin heikommin pleikkarilla, joka ei ole hyvä asia. Optimointi on erikoisen huonoa näin suuren luokan pelille. Vaikka peli ei silmäkarkkia olekaan, se ei tee siitä huonompaa peliä. Dragon Agessa keskitytään olennaiseen. Ääninäyttely on laadukasta, joka sinänsä ei ole yllätys kun kyseessä on Biowaren peli.

Dragon Age: Origins on kokonaisuudessaan todella hyvä roolipeli kypsempään makuun, joka ei kaihda käyttää perinteisiä, hyväksi todettuja mekaniikoita, eikä pyri uudistamaan genreä mittavasti. Pelistä ei löydy mustavalkoista moraalijärjestelmää, joka on mielestäni hyvä ja tekee päätöksistä entistä vaikeampia. Pituutta löytyy kiitettävästi ja vaihtoehtoista sisältöä on rikkaasti. Itselläni meni yli 40 tuntia läpäistä Fereldenin tarina kun tutkin suurimman osan sen salaisuuksista. Pelin haluaa pelata uudestaan läpi johtuen siitä, että asiat voi tehdä niin usealla tavalla ja aloitustarinoita on kuusi erilaista. Jokainen läpäisykerta on varmasti erilainen, jos niin haluaa.

Pelimaailma/tarina: 8.5
Grafiikka/tekniikka: 5.5
Musiikki/ääni: 8.0
Pelattavuus: 8.0
Sisältö ja uudelleenpelattavuus: 9.0

Kokonaisuus: 8.0

"Dragon Agen saaga vaikuttaa lupaavalta Originin jälkeen."

ja arvosteluasteikko vielä muistutukseksi :)

1/10 Kidutusta
2/10 Kelvoton
3/10 Surkea
4/10 Huono
5/10 Kohtuullinen
6/10 Ihan kiva
7/10 Hyvä
8/10 Erittäin hyvä
9/10 Erinomainen
10/10 Mestariteos