Killzone 2

PlayStation3 on kaivannut jo pitkään piristystä pelivalikoimaansa. Toki Call of Duty4 oli hyvä peli joka alustalla, mutta resistance2, suuresta hypestään huolimatta, jätti paljonkin toivomisen varaa.

Guerrilla games on nyt kuitenkin tehnyt jatko-osan vuonna 2004 julkaistulle paljon puhutulle, mutta pelattavuutensa kannalta keskinkertaiseksi jääneelle Killzone -räiskinnälleen.

Vuonna 2005 E3-messuilla esitetyn Killzone2 -trailerin jälkeen kyseinen peli on saanut todella paljon odotuksia trailerinsa upean grafiikan vuoksi. Nyt paljon puhuttu Killzone2 on lopulta ilmestynyt kauppojen hyllyille. Mutta lunastaako se hypensä?

Killzone2:n juoni ja tapahtumat jatkuvat siitä, mihin edellisosa jäi. ISA, eli International Strategic Aliance onnistui puolustamaan Vekta- planeettaa pahojen Helghast- soturien hyökkäykseltä, mutta Helghast- johtaja Visari sai kaapatuksi Red dust- ydinpommin, mutta ei sen laukaisukoodeja. ISA:n joukot lähtivät hyökkäykseen Helghastien kotiplaneetalle, eli Helghanille hakemaan ydinpommia takaisin ja tuhoamaan kaikki Healghastit.

Killzone2:ssa taistellaan siis Helghast -sotureita vastaan. Helghastien punaisena hohtavat silmät, kaasunaamarit ja mustat puvut tekevät heistä todella pelottavan ja pahan vihollisen, ja tuottavat pelaajalle vihaa. He ovat todellisuudessa kuitenkin vain maasta lähteneitä ihmisiä, jotka ovat alkaneet asua Helghanilla. Kaasunaamareitakin he käyttävät vain saadakseen ilmaa mitä hengittää.

Killzone voisi olla yhtä hyvin vaikka toiseen maailmansotaan sijoittuva, kuin tulevaisuuteen sijoittuva sci-fi räiskintä. Se on kuitenkin siitä jostain väliltä, se sijoittuu nimittäin tulevaisuuteen, mutta aseet eivät ole mitään laserpyssyjä, vaan kuten missä tahansa sotapelissä, eli pistoolista liekinheittimen kautta sinkoon ja paikallaan oleviin ilmatorjuntatykkeihin. Asevalikoima on itse asiassa aika perusvarma, eikä siinä ole juuri mitään uutta totuttuun paria poikkeusta lukuunottamatta. Helghan -planeetta on sopivan ahdistava, kaikki on pimeää paitsi valoa antavat räjähdykset, välillä kaukana pilkahteleva auringonvalo ja tietenkin Helghastien punaiset silmät. Lähes kaikki elävä paitsi Helghastit on kuollutta.

Yksinpelin ensivaikutelma pelistä on ihanan upean mahtava. Sen grafiikka edustaa pelialan parasta huippua, pelihahmo tuntuu oikealta ja aseet pamahtelee hienosti. Tynnyrit ja muut räjähtelee hienosti ja tekoäly loistaa hienouttaan,(joskin hyvikset ovat välillä hieman liian passiivisia). Myös fysiikkamallinnus on hyvä. Vihollista voi esimerkiksi ampua jalkaan ja sen horjahtaessa tähdätä päähän, ja tappaa.

Sitten, kun tarina etenee, alkavat huonotkin puolet paistaa päälle. Kontrollit ovat aluksi hieman erikoiset, mutta niihin tottuu, tai jos ei totu, niin ne saa myöskin vaihdettua lähes tarkalleen esim. Call of Dutyn4 mukaisiksi.

Yksinpeli ei tarjoa juuri mitään uutta genreen. Tarina on ihan OK, mutta parempaankin on pystytty. Lähes kaikki hahmot ovat turhia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Asevalikoima on aika tylsä, joskin sinko, liekinheitin, pulttipyssy ja sähköase ovat ihan hauskoja. Tehtävätkin ovat kaikki melko samanlaisia. Pitää juosta paikasta A paikkaan B ja siinä välillä tappaa muutama Helghasti. Itse läpäisin yksinpelin alle 10 tunnissa läpi toisiksi vaikeimmalla vaikeustasolla (vaikeustasoja on neljä, ja ne poikkeavat toisistaan lähinnä vihollisten tekoälyn puolesta).Tylsäksi peliä ei voi sanoa, sillä se on aika nopeatempoista räiskintää.

Killzone2 ei sisällä co-op pelitilaa, joka on suuri sääli. Voin kuvitella miten hauskaa olisi ollut räiskiä kaveria vastaan/kaverin kanssa split-screeninä, ja vielä netissä.

K-18 ikäraja johtuu varmaankin suurista veren roiskumisista ja räjähtelevista päistä.

Yksinpeli on siis perus hyvää räiskintää. Mutta mitä tarjoaakaan nettipeli?

Nettipeli (taistelukenttä) on nimittäin erinomaista viihdettä. Netissä voi tietenkin luoda pelejä tai liittyä niihin. Liittyä klaaneihin ja sitä kautta turnauksiin. Netissä voi pelata ISA:n joukoissa tai Helghastina. Tappamalla paljon ja suorittamalla tehtäviä, voi avata itselleen uusia hahmoluokkia ja muita palkintoja. Tehtäviä on tarpeeksi, esim. pitää tappaa joku tietty vihollinen, kuljettaa joku esine paikasta A paikkaan B tai vaikka tukikohtien valtaus.

Toisin kuin kaikissa muissa räiskinnöissä, tässä tehtävät vaihtuvat dynaamisesti heti kun edellinen on suoritettu, tai jos aika loppuu. Tehtävät voi valita palvelimen teon alussa. Toisin sanoen: jos ensin, kun on liittynyt palvelimeen, tehtävänä on vaikka ruumisluku (eli se puoli voittaa joka saa enemmän tappoja voittaa), jos sen aika loppuu, ja jompikumpi puoli voittaa, tehtävä vaihtuu suoraan sen jälkeen suoraan esim. pommien laittamiseen jommankumman joukkueen tukikohtaan ja räjäyttämään se taivaan tuuliin. Nettipelissä eivät bugit häiritse, pelaajia voi olla jopa 2-32, ja se on muutenkin kaikin puolin onnistunut tekele.
Pelissä on myös mainitsemisen arvoinen ''kahakka'' -pelitila, jossa voi harjoitella nettipeliä offlinena tietokonevastuksia eli botteja vastaan. Kahakan bottien tekoäly on tarpeeksi hyvä.

Yhteenveto:

Killzone2 on hyvä raiskintä, mutta se ei tarjoa paljoakaan uutta dynaamisesti vaihtuvia moninpelitehtäviä ja ällistyttävää grafiikkaansa lukuunottamatta. Se on liian ''vanhassa vara parempi'' perusräiske. Voin suositella kaikille jotka pitävät upeista grafiikoista ja netissä pelaamisesta. Jos niistä ei pidä, ostosta kannattaa miettiä.

YKSINPELI:8/10 MONINPELI: 9,5/10