The Walking Dead Video Game (PC) - Epäkuolleeella maaperällä
Lähes 7 kuukautta. Niin pitkän ajan allekirjoittanut odotteli Telltalen uusimman pelisarjan, episodi-pohjaisen The Walking Deadin 1. kauden kaikkia jaksoja.
Firman aiempien, hupaisten Sam & Max -, Back to the Future - ja Wallace & Gromit - pelien tyylinen huumori on lähes poissa vakavasävyisessä, zombie-maailmanlopun kouriin joutuneessa maailmassa.
Aiempien pelien tapaan The Walking Dead on"point & click" eli "osoita ja klikkaa"-tyylinen seikkailu, jossa suurin osa ajasta kuluu ympäristöjä tutkiessa ja hahmoihin tutustuessa, mutta uskomattoman hyvä sellainen. Ja vieläpä sarjakuvia kunnioittava, tunnevyöryjä säästelemätön teos.
Uudet askeleet verisempään makuun
The Walking Dead-peli alkaa zombie-epidemian alkuhetkistä, samaan aikaan kun sarjan päätähti, sheriffi Rick Grimes on vielä koomassa sairaalassa. Pelin päähenkilö, murhasta tuomittu opettaja Lee Everett on poliisiautolla matkalla vankilaan, kunnes auton kuljettaja törmää huomaamattaan yhteen "kulkijoista" (sarjassa käytetty nimitys zombielle), ja ajaa ulos ajokaistalta tuhoisin seurauksin.
Käsiraudoista irti päässyt Lee pakenee peloissaan kalmanhajuisilta paholaisilta hylättyyn taloon, josta hän löytää vanhempansa menettäneen pikkutytön, Clementinen, jonka hän ottaa suojiinsa pitkälle, tunteita raastavalle matkalle. 5 jaksoa kestävän matkan aikana Lee ja Clementine törmäävät toisiin selviytyjiin, joilla jokaisesta on omat ongelmansa ja salaisuutensa, mikä antaa pelaajan ohjastamalle Leelle mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten he käyttäytyvät häntä kohtaan nyt ja sitten jatkossa.
Pienet, niin arkipäiväiset asiat saavat tarinan hahmot tuntumaan oikeilta ihmisiltä, eivätkä pelkästään pelihahmoilta. Mass Effectien tapainen dialogi-järjestelmä antaa oman mausteensa mehukkaaseen ihmisdraama-soppaan, mutta toisin kuin Massa Efektissä, The Walking Deadissa ei kannata jäädä miettimään vastausta pikku hetkeä pidemmäksi aikaa, sillä ellei pelaaja valitse yhtäkään dialogi-vaihtoehtoa, Lee ei puhu ja keskustelu jatkaa omilla raiteillaan ilman pelaajan vaikutusta.
Aikaraja koskee myös tiukkoja pattitilanteita, joissa joutuu esim. päättämään, jättääkö pulassa olevan naisen kulkijoiden syötäväksi, jotta saisi enemmän aikaa lääkkeiden noutamiseen, vai ampuako hänet ja samalla menettää arvokasta aikaa, ja niin kuin keskustelutilanteissakin, nämä vaikeat päätökset tulevat vaikuttamaan osittain pelin tapahtumiin ja hahmojen dialogiin.
Kättä pidempää kalmanhajuisiin aivopähkinöihin
Siinä missä pelin tarina hahmoineen on yksi vaikuttavimmista vähään aikaan, samaa ei voi sanoa aivopähkinöistä. Keskusteluiden ja päätösten ohella joudutaan pureutumaan aivopähkinöihin, joihin ei ole 1. episodia lukuun ottamatta panostettu kovinkaan luontevasti. Normaalisti tarvittavaa välinettä ei tarvitse lähteä etsimään kaukaa, ja tarina etenee tällä vauhdilla kuin siivillä.
Toimintakohtauksissa joudutaan myös pika-aikatapahtuma-testeihin, mutta niihin ei joudu episodien aikana kuin muutaman kerran. Sarjakuvamaisen ulkoasun lisäksi myös tunnelmallinen, jopa karmivaksi yltyvä äänimaailma ja hahmojen loistava ääninäyttely on loistavasti toteutettu, eikä minkäänlaisia rimanalituksia kuulla juuri missään vaiheessa.
Siinä missä The Walking Deadin selviytyjät tuntuvat jokaisesta yrityksestä huolimatta olevansa aina vain pahemmissa ongelmissa niin ryhmänsä sisällä kuin kulkijoiden kanssa, Telltale näyttää lopultakin löytäneen oman kultaisen kosketuksensa tarinankerronnan saralla.
Sopivasti 2 tuntia kestävät jaksot jättivät minut loppunsa jälkeen janoamaan jatkoa nopeasti, ja jaksojen lopussa on myös lopetuksien lisäksi 2 loistavaa lisäystä: toinen on seuraavasta jaksosta pätkiä esittelevä traileri, toinen taas on tilasto-osio, joka näyttää, kuinka muut pelaajat ovat toimineet tiettyjen valintojen kohdalla itseesi verrattuna.
Näillä kaikilla ominaisuuksilla - aina loistavasta draaman täyttämästä tarinasta hyvään rytmitykseen - The Walking Deadin 1. kausi jättää janoamaan aina vain lisää seuraavaa kautta odotellessa. Matka ja sen antama kokemus on tässä teoksessa todellakin sen päämäärää tärkeämpi.
HYVÄÄ:
+ Loistavaa, armotonta mutta aidon tuntuista tarinankerrontaa alusta loppuun
+ Sarjakuville uskollinen ulkoasu ja tunnelma
+ Mielenkiintoiset hahmot
+ Valintojen tekeminen ja niiden seuraukset
+ Äänimaailma ja ääninäyttely
HUONOA:
- Puzzlet turhan helppoja
GRAFIIKKA: 9
ÄÄNI: 10
PELATTAVUUS: 8
PITKÄIKÄISYYS: 7