MASS EFFECT 3
(Tämä arvostelu sisältää juonipaljastuksia!)
Mass effect 3:ssa palaamme vanhan tuttumme komentaja Shephardin saappaisiin vielä viimeisen kerran hänen kootessaan kaikista galaksin roduista koostuvan armeijan taisteluun Reapereita, avaruusolioita jotka haluavat tuhota kaiken tiellään, vastaan. Saako Mass effect -trilogia ansaitsemansa päätöksen, vai astuuko peli liian suuriin saappaisiin?
MAAILMOJEN SOTA
Shephard on palannut maahan tullakseen tuomituksi sotaoikeudessa. Melkein kaikki hänen joukkuettaan lukuunottamatta kiistävät edelleen Reaperien olemassaolon kokonaan. Yhtäkkiä taivaista kuuluu korvia vihlova, aidosti kammottava ulvonta, ja yhtäkkiä koko kuulusteluhuone on ylösalaisin räjähdyksestä aiheutuneen paineaallon seurauksena. Reaperit ovat aloittaneet hyökkäyksensä, ja Shephardin tehtäväksi jää armeijan kokoaminen. Mikä tahansa armeija ei kuitenkaan kelpaa, vaan tähän tehtävään tarvitaan koko galaksin eri rotujen apua. Shephard lähtee Normandy-aluksella liekeissä olevasta maasta, ja minä yritän parhaani olla tirauttamasta miehisiä kyyneliä surullisen musiikin soidessa taustalla, ja Mass effect 3 -logon ponnahtaessa näytölle.
Pelin tunnelma ja ilmapiiri ovat sataprosenttisesti kohdallaan koko pelin ajan. Reaperit painostavat joka juonenäänteessä juuri sopivasti, mutta peli antaa silti tilaa sivutehtäville ja tutkimiselle, jota ei kuitenkaan löydy tällä kertaa aivan yhtä paljon kuin viime peleistä. Pääjuonta edistävät tehtävät taas ovatkin sellaista herkkua, että heikompaa hirvittää. Sodan aiheuttama epätoivo ja kaaos suorastaan huokuu taistelukentiltä sotilaiden kuollessa, alusten räjähdellessä ja Reaperien laskeutuessa planeetan pinnalle ulvoen pahaenteisesti. Harvoin peli saa minussa aikaan samanlaista myötätuntoa ja halua pelastaa maailma kuin Mass effect 3!
RÄISKINTÄ VAI ROOLIPELI?
Galaksin ollessa täydessä sodassa peli hyötyy paljon parannellusta taistelusysteemistä, joka on paljon aiempaa sulavampi, ja muistuttaa enemmän Gears of waria tai Unchartedia kuin alkuperäistä Mass effectia. Tämä tekee taisteluista, joita on paljon entistä enemmän, nautittavampia kokemuksia, mutta samalla nakertavat roolipelikokemusta, joka on harmillisesti jätetty tällä kertaa täysin taka-alalle. Hahmonkehitys on minimaalista, melkein jokaisesta taistelusta selviää hyvällä liipaisinsormella eikä joukkuekavereiden varustusta edes saa vapaasti muokata. Pelin uskottavuutta alkaa helposti epäillä sotilaiden kekkaloidessa sotatantereella ilman melkein minäänlaista varustusta.
LOPUN TUNTUA...
Tuttuun ja turvalliseen Mass effect -tyyliin ääninäyttely on huippuluokkaa. Dialogia myös löytyy runsaasti, joten valmistautukaa valitsemaan mieleisenne keskusteluvaihtoehto keskustelurinkulasta monia kertoja. Pelin edetessä huomaa monissa kohtaa, että tämä on trilogian päätös. Aika lailla jokainen hahmo, jolla on ollut pienikään rooli aikaisemmissa peleissä on tungettu mukaan, ja heidän sivujuonensa on yritetty saada punottua loppuun ennen vääjäämätöntä loppua. Myös fanien vanha suosikki, reportteri, jolta on aina yhtä mukava lyödä taju kankaalle palaa tekemän vielä yhden haastattelun...
Myös pelin grafiikka on nättiä, varsinkin PC:llä. Avoimet maisemat Reaperien turmelemista planeetoista piirtyvät komeasti ruudulle, tekstuurit ovat komeita eikä ruudunpävitys takkuillut.
MIKÄ ON LEMPIVÄRISI?
Nyt kun on tultua melko lailla hehkutettua Shepardin viimeistä tarinaa, on pakko vielä ottaa aiheeksi se asia, jonka takia takia Mass effect 3:n ei minun asteikollani saa täyttä kymppiä. Se loppu... Kaikki pelin läpi pelanneet tietävät kuinka huono tämän pelin loppukohtaus on. Viimeinen ratkaisu päätyy loppujen lopuksi hienoimman värisen räjähdyksen valitsemiseen, sillä muuta eroa lopuissa ei pahemmin löytynyt. Viimeiset puoli tuntia olivat muutenkni täynnä typeriä juonireikiä ja aivopieruja. Parin kuukauden, ja äärimmäisen vihaisen fanipalautteen jälkeen Bioware yritti paikata tilannetta extended cut -DLC:llä, joka selitti loput hieman tarkemmin, mutta se ei enää paljoa lohduttanut.
KYLKIÄISENÄ MYÖS MONINPELI
Yksinpelin lisäksi Mass effect 3:sa löytyy myös co-op moninpelitila, joka on periaattessa Mass effectin versio Gears of warin aloittamasta horde-moodista, jossa joukon pelaajia on selviydyttävä alati vaikeutuvia vihollisjoukkuja vastaan. ME3 on tehnyt muutaman omaperäisen ratkaisun lisäämällä kenttien sisälle tehtäviä, joita pitää tehdä samalla, mutta kokonaisuudessan Mass effect 3:n moninpeli on melko keskinkertainen kokemus.
YHTEENVETO
Jos loppua ei oteta huomioon, Mass effect 3 on loistava päätös yhdelle tämän sukupolven parhaista sarjoista! Odotan varoen, mutta silti innolla, mihin suuntaan tästä jatketaan.
Hyvät puolet
+ Teknisesti loistava tekele
+ Pelattavaa piisaa
+ Ammuskelu toimii
+ Loistava ääninäyttely
+ Tunnelma ja ilmapiiri
Huonot puolet
- Sivutehtäviä saisi olla enemmän
- Roolipelielemetit hukattu kokonaan
- Viimeiset 30 minuuttia...
- Moninpeli jää mitäänsanomattomaksi
Mass effect -trilogia on kokemisen arvoinen paketti, parempaa avaruusoopperaa et pelimuodossa tule löytämään!