Suomi
JäSENARVIO

Bulletstorm

Bulletstorm (PC) - Ammuskeluturnajaiset turistirysässä

Voi niitä aikoja, kun videopelit eivät ottaneet itseään niin vakavasti. Bulletstormista ei onneksi puutu huumoria ja tinkimätöntä asennetta, puhumattakaan vaarallisista tilanteista ja hurmeesta.

Päänhenkilönä on lainsuojattomaksi julistetun Dead Echo-yksikön kapteeni Grayson Hunt, joka on menettänyt elämänhalunsa hämärään ja miesparan ainoana kannustimena on juominen sekä kostonjano yksikön entistä työnantajaa, murrosikäisen tasolle jäänyttä kenraali Sarranoa kohtaan.

Heti prologissa Dead Echon ja Sarranon alukset ottavat yhteen tuhoisin seurauksin, minkä johdosta kummatkin päätyvät vihaisten jengien asuttamalle Stygia-planeetalle. Yhteenoton seurauksena Huntin ja ainoastaan kyborgi-leikkauksen myötä henkiinjäänyt Ishi Saton on taivallettava tuskainen taival pelastaakseen vihaamansa kenraalin päästäkseen pois väkivaltaiselta planeetalta. Pelaajalle tämä tosin tarjoaa paljon enemmän kuin miltä se kuulostaa.


Kummasta otat: ruoskasta ja saappaasta vaiko pyssystä? Otapa kaikista!

Alkusilmäyksellä peli ei sinällään vaikuta mitenkään erikoiselta, mitä nyt hahmot päästelevät jatkuvalla syötöllä kirosanoja suustaan ja meno on todella hektistä heti alusta lähtien. Mutta heti kun Hunt on saanut lisättyä rynkkyjensä seuraksi tuhoisan energiaruoskan, peli pääsee oikeuksiinsa. Ruoskalla voi esimerkiksi vetäistä vastustajia tai jopa räjähtäviä kanistereita puoleensa, mikä antaa taistelulle mukavan lisämausteen.

Tosin taistelun lomassa ei tarvitse tyytyä pelkästään ammuskelemaan tai käyttämään ruoskaa vaan täytyy myös ajatella, minkälaisia Skillshot-variaatioita ympäristö tarjoaa. Esimerkiksi jos vihollinen ryntää päälle ja takana on kaktus, täytyy ainoastaan antaa pirulle potku naamaan ja katsoa työn jälkeä. Eli mitä vaikeampi ja harvinaisempi Skillshot-variaatio, sitä isomman pistesaldon saa käytettäväksi sekä aseiden lippaiden ostamiseen että niiden erikoisammusten kehittämiseen.

Jotkut Skillshotit suorastaan vaativat hieman likaisen mielikuvituksen käyttämistä ja juuri tässä piileekin ongelma: vaikka peli on muuten piristävä tuulahdus menneisyydestä ja meininki on suorastaan hillitöntä, aina silloin tällöin huumori menee vähän yli. Vai miltä kuulostaisi ampua pora suoraan vihollisen takapuoleen tai ajautua känniin vieläpä taistelun aikana? Onnistuu!

Juuri harmillisen lyhyt, 5-6 tuntia kestävä yksinpeli on koko pelin parasta antia, mutta mitenkäs muuten?


Luotitornadosta pikku kuuroksi

Siinä missä yksinpeli on loistava kokemus, samaa ei voi sanoa Echoes- ja Anarchy-pelitiloista.

Echoes-tilassa käydään yksinpelissä käytyjä tasoja läpi, aikomuksena päästä tason loppuun mahdollisimman ripeästi, kun taas Anarchyssa enintään neljä pelaajaa joutuu taistelemaan 20 vihollisaaltoa vastaan ja toteuttamaan Skillshot-vaatimukset.

Anarchyssa korostetaan tiimityön tärkeyttä, mutta ikävä kyllä äsken mainitsemien vaatimusten tähden se ei millään nouse yksinpelin tasolle.

Dead Space 2:n kaltaisesta pakkomoninpeli-fiaskosta ei ole kyse, mutta molemmissa pelitiloissa valitettavasti heitetään nurkkaan se, mikä tekee yksinpelistä mahtavan: hauskuuden ja vapauden kokeilla eri taitopisteitä miten tahtoo.


Grafiikka: 8
Ääni: 9
Pelattavuus: 9
Pitkäikäisyys: 7

PLUSSAT:
+ Räävitön, tinkimätön asenne
+ Loistava yksinpelikampanja...
+ Tyylikäs pelattavuus
+ Lukuisat, erilaiset taitopiste-variaatiot

MIINUKSET:
- Pelin alapäähuumori ei välttämättä iske jokaiseen
- ... joka on pilattu ainoastaan lyhyydellä
- Echoes ja moninpeli eivät yllä yksinpelin tasolle

Keskiarvo: 8/10
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10