Majin and the Forsaken Kingdom

Ketteryyden ja vahvuuden kohtaaminen lienee ystävyystarinoista se perinteisin. Majin and the Forsaken Kingdom tarjoaa lähtökohdiltaan todella perinteisen sadun, jossa kaksi hyvin erilaista toverusta lyöttäytyvät yhteen suuren pahan kukistamiseksi. Muinaiset kuningaskunnat ovat jo vuosisatoja kamppailleet pimeyden valta-asemaa vastaan, mutta loppua sodalle ei näy. Eläinten kasvattama ja näiden kanssa kommunikoiva nimetön sankarimme etsii apua legendoista tarkoituksenaan löytää mahtava jumalolento Majin, joka pystyisi auttamaan ihmiskuntaa kärsimyksistään. Brutaalin ja ylvään Odinin sijaan Majin paljastuukin hitaaksi ja pulleaksi, mutta sympaattiseksi olioksi, jonka voimat pimeys on vienyt. Parivaljakko paiskaa kättä yhteen ja tossua toisen eteen etsien Majinin varastetut voimat takaisin samalla saaden myös takautumia tämän menneisyydestä, jotka valottavat kuningaskunnan rappeutumisen syitä ja nykytilanteen kaaottisuutta.

Vaikka sadunomainen, on tarina myös ajoittain yllättävänkin synkkä. Takautumat esitetään hienosti, mutta hieman pelottavaan piirrostyyliin, eikä luonnonläheinen ja söpön kömpelö Majinkaan tunnu aina täysin tervejärkiseltä. Ainakin omaan korvaan särähtää lievä epäilys Majinin potentiaalisesta kouluampujapuolesta, kun ulkoisesti kiva ja kiltti jätti huudahtaa hilpeästi taisteluun juostessaan "I'll kill you!". Muutoin jätin hassu puhetapa ja olemus miellyttävät eikä kaveri tunnu tekoälyllisestikään tumpelolta. Yhteistyö onkin voimaa niin taistellessa kuin ongelmia ratkoessa. Pelaajan ollessa fyysisesti heikompi osapuoli, on fiksuinta usuttaa jätti hyökkäysten etulinjaan ja viimeistella pimeyden sotilaat ketterillä yhteisliikkeillä. Yhteistyö vahvistaa parin välistä ystävyyttä, joka johtaa uusiin ja vahvempiin liikkeisiin. Ongelmia pähkäillessä Majin hoitaa mm. porttien nostelun ja kivien murskaamisen pelaajan loikkiessa korkeammille tasanteille ja opastaessa ystäväänsä seuraavaa tehtävää kohti. Ongelmat ovat sopivan haastavia eikä rasittavia jumituskohtia pääse syntymään.

Ajoittain matkan varrelta löytyy uusia erikoiskykyjä, jotka antavat Majinille voiman hallita erinäisiä elementtejä. Näitä kykyjä käytetään toki pulmanratkonnassa että isompien pomovastusten kurittamisessa, jotka kaatuvat perinteiseen "käytä kykyä, iske heikkoon kohtaan" -tekniikalla. 'Perinteikkyys' onkin omalla tavallaan Majin and the Forsaken Kingdomia hyvin kuvaava sana. Peli sekoittaa sujuvasti erilaisia taistelutyylejä, tasoloikalla höystettyä ongelmanratkontaa sekä kevyitä roolipelielementtejäkin toisiinsa yleisesti mukavassa ympäristössä. Visuaalisesti peli ei häikäise, mutta sen maailma vastaan tulevine eläinhahmoineen tavoittaa satuhenkisyytensä erinomaisesti.

Satumaisuudestaan huolimatta peliä ei voi kuitenkaan suositella aivan perheen kuopuksille sen haastavuuden ja synkkyyden johdosta. Lempeä ja sympaattinen tunnelma on kuitenkin omiaan siivittämään mukavaa ja rauhallista pelaamista, jota Majin and the Forsaken Kingdom tarjoaa useiksi tunneiksi. Myös kauniimpi pelaajasukupuoli voi Okamin hengessä tälläisestä fantasiaseikkailuista kiinnostua, vaikka päähahmo nyt onkin ulkoisesti täysin mitäänsanomattoman näköinen...