Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
JäSENARVIO

Driveclub

Driveclub

Driveclubin alku oli rosoinen eikä peli ollut kummemmin kriitikoiden mieleen, mutta mitä pelille kuuluu pari vuotta julkaisun jälkeen? No, paljon parempaa kuin julkaisussa, jos näin lyhyesti sanotaan. Driveclub on siis Evolution Studiosin viimeisin ja viimeinen peli Sonyn alaisuudessa, ja vaikka peli ei ollutkaan julkaisussa parhaasta päästä, nykyisessä muodossaan kyseessä on ihan kelpo kaahailupeli.

Driveclubissa ei ole minkäänlaista uramuotoa, vaan pelin yksinpelimuodossa ajetaan valmiiksi määritetyillä radoilla ja autoluokilla kisoja, joista yritetään kerätä 3 tähteä. Ideana tämä kuulostaa hyvin paljon mobiilipeleistä tutulta systeemiltä, mutta Driveclubissa tähtien takana on aina joku haaste, joka pitää kisan aikana suorittaa. Esimerkiksi Norjan jylhissä vuoristoissa pelaajalle voidaan heittää haasteeksi, että driftaa tuhannen pelin määritellyn pisteen edestä. Nämä tähtien haasteet ovat kuitenkin ennaltamäärättyjä ja suurimmaksi osaksi melko samankaltaisia, mutta tämä systeemi koukutti minut täysin. Pääpelissä on 75 kisaa, mutta Season Passin mukana tulee hurjat 176 uutta kisaa, vaikkakin radat ovat edelleen samoja. Jäin peliin niin koukkuun, että keräsin hulluna lähes kaikki pelin 1080 tähteä, muutama kymmenen jäi napsimatta peruspelistä.

Tähtien keräilyn ohella Driveclubissa kerätään myös kokemuspisteitä, joita saa esimerkiksi ohituksista, driftaamisesta sekä virheettömästä ajamisesta, mutta menettää törmäilystä. Tasoja kehittymällä taas saa uusia autoja auki. Autoluokkia on viisi, ja peruspelissä on 50 autoa ja lisäosien mukana tulee reilut 50. Mielestäni autoja ei ole Season Passinkaan kanssa kovin montaa, mutta tarpeeksi tyydyttämään kovimmat halut Pelissä on myös moninpeli joka toimii hyvin, mutta pelaajia ei ole enää hirveästi. Siitä huolimatta se on hauskaa, ja muut pelaajat eivät pääse kovin helposti kiusaamaan, kun autoja on todella vaikea kiilata.

Ajomallinnus on hit or miss - minuun se kolahti lähes heti. Alussa peli saattaa tuntua vaikeahkolta autojen ohjattavuuden takia, eikä pelissä ole minkäänlaista jarrutusapuviivaa. Sisimmissään Driveclubin ajomallinnus on kuitenkin hyvin arcademainen eikä vaadi jatkuvaa keskittymistä, ainakaan joka kisassa. Sadekelillä pelin tehokkaimmilla autoilla kokemus voi olla erilainen, ja saatat löytää itsesi useammin pause-valikosta aloittamassa kisaa alusta kuin ajamassa. Tämä tuo sopivaa haastetta loppupeliin, mutta mikään ei ole kuitenkaan ollut mahdotonta. Driftaaminen on myös iso osa peliä, ja itse pidän paljon siitä miten auton saa sivulusísuun ja kuinka sitä pääsee kaasulla hallitsemaan melko vapaasti. Mitään syvempiä ominaisuuksia pelissä ei ole, esimerkiksi renkaan tai moottorin lämpötiloja ei pääse seuraamaan.

Pelin vahinkomallinnus on sellaista mitä voi odottaakin peliltä, jossa käytetään oikeita autoja; ei kovin kummoinen. Audi R8:n kyljet kyllä saa täyteen naarmuja sekä perävalot rikki, mutta turha odottaa autojen saavan suurempia epämuodostumia keulaansa. Tekoäly pysyy myös tiukasti omalla ajolinjallaan eikä juurikaan jousta pelaajan yrittäessä ohi, mutta onneksi Driveclubissa kolarit ovat anteeksiantavia, kokemuspisteiden menetystä lukuunottamatta. Todella harvoin tuli tilanteita, joissa jouduin aloittamaan kisan alusta vain sen takia että tekoälyautoon törmääminen kostautui. Siitä huolimatta olisin odottanut parempaa tekoälyä.

Kaikki varmaan jo tietää, kuinka hyvältä Driveclub näyttää. Vaikka peli pyörii vain 30:n kuvan nopeudella, niin pelin ulkonäkö antaa tämän anteeksi. Kyseessä on meinaan edelleen yksi kaikkien aikojen parhaimman näköisistä ajopeleistä. Japanin kauniit kirsikkapuut näyttävät viehättäviltä lähes fotorealistisen LaFerrarin vieressä. Autot peilaavat maailman todella tarkasti, ja ohjaamokuvakulmasta pelatessa huomaa sadekelillä kuinka realistisesti vesitipat liikkuvat tuulilasilla pyyhkijien yrittäessä pitää ne loitolla. Pelissä on myös photo mode johon pääsee napin painalluksella, ja vietin tässä muodossa todella paljon aikaa: peli on yksinkertaisesti niin realistisen oloinen ja kaunis.

Autolla kisaillessa peli tyrkyttää jonkinlaista musiikkia jatkuvasti taustalle, mutta koin sen häiritsevänä ja kytkin lähes heti pois. Autojen äänet ovat paljon parempaa kuunneltavaa, moottorin ulina kuulostaa meinaan melko äreältä. Renkaiden ulvona kuulostaa myös todella palkitsevalle driftatessa, vaikkakin se kuuluu turhan kovaa verrattuna moottorin ääniin. Pienempiinkin ääniin ollaan panostettu, ja stop-merkkeihin törmäily ei riko immersiota millään tasolla.

Suurin ongelma Driveclubin julkaisussa oli varmaankin sisällön puute. Tämän takia suosittelen, jopa pakotan jokaisen pelin tulevaisuudessa ostavan ostamaan kausipassin samalla. Season Pass maksaa kirjoitushetkellä vain 13 euroa ja tuo peliin moninkertaisesti sisältöä, vaikka siitäkin huolimatta peli jää melko yksitoikkoiseksi. Tähtien keräily on koukuttavaa etenkin Trophyja saalistaessa, mutta pelistä täytyy pitää säännöllisiä taukoja, koska ei sitä kovin kauaa jaksa. Tunnin parin pelisessioissa Driveclubia jaksaa ihan hyvin, ja itselleni on kertynyt suunnilleen sata tuntia pelin parissa.

Driveclub on ehdottomasti kaunis peli, joka on kokeilun arvoinen pieneen hintaansa nähden. Tähtien keräily on koukuttavaa puuhaa lyhyissä jaksoissa, vaikkakin pitkällä aikavälillä se on melko monotonista. Mikään autopelien kuningas DC ei ole, mutta hyvä korvike suurempia nimikkeitä odotellessa. Alla oleva kuva on omaa käsialaa!

Hyvää
Erittäin kaunis
Koukuttava
Season passin hinta-laatusuhde (vaikken tuekaan kausipasseja yleisesti)

Huonoa
Tekoäly ei parhaasta päästä
Turhan yksitoikkoista

Arvosana: 7

Keskiarvo: 7/10
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10