Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
JäSENARVIO

Pokémon Omega Ruby/Alpha Sapphire

Pokémon: Alpha Sapphire

Pokémon Alpha Sapphire on nimensä mukaisesti remasteroitu versio Sapphiresta, ja vaikka pelillä on omat pienet ongelmansa, se parantaa etenkin ulkoasullisesti todella paljon Sapphiresta sekä edellisestä Pokémon pelistäni.

Alpha Sapphire alkaa lähes samanlaisella introlla kuin kolmannen generaation pelit aikoinaan, mutta jo ensimmäisillä sekunneilla huomaa kuinka paljon peli on muuttunut vuosien varrella ulkonäöllisesti. Intro nostattaa heti niskakarvat pystyyn ja peli suorastaan kirkuu nostalgiaa omalla kohdalla. Pokémon pelien juonesta en oikein välitä, mutta Alpha Sapphiren perusidea on kuitenkin sama kuin muissakin: voita 8 salia, jonka jälkeen pääset haastamaan Elite Fourin, kouluttajien eliittijoukon. Tämän ns. päätehtävän ohella pelissä pyörii pahisjoukko nimeltä Team Aqua, joka yrittää kaikin keinoin saada kauan sitten meren syvyyksiin vajonneen legendaarisen Pokémonin, Kyogren, itselleen. Tottakai meidän sankari [insert your name here] pelastaa maailman pahalta sekä tapaa matkalla muutamia uusia ystäviä.

Juoni saattaa vaikuttaa vähän vanhahtavalta sillä se on lähes yksi yhteen replika alkuperäisestä, mutta etenkin loppupuolella esiintyvät cutscenet ovat yhtä eeppisiä kuin ne olivat aikoinaan Gameboy Advancella pelatessa, vaikkakin ero on merkittävä. Pokémonit ovat myös täysin samat kuin Sapphiressa, joka ei ole lainkaan huono asia sillä kolmannen generaation Pokémonit ovat minulle eniten mieleen. Pokémon designit toimivat edelleen todella hyvin kolmiuloitteisinakin, ja vaihtelua on paljon vähän hupsun näköisestä Ludicolosta aina merten pahimpaan petoon Sharpedoon. 3. generaatio toi mielestäni suurimman määrän hyvännäköisiä Pokémoneja, ja kolmannessa generaatiossa on edelleenkin ainoat startterit joista voin valita ihan minkä vain sillä yksikään ei ole ylitse muiden (ulkonäöllisesti tai pelillisesti), ei edes uutuutena tulevina Mega evoluutioina.

Pääjuonen läpäisyn jälkeen AS:ssa on vielä Delta Episodet, jotka käytännössä lisää peliin Emeraldin juonta. Delta Episode -sarja ei ole kovin pitkä, mutta sen aikana pääsee kohtaamaan muun muassa legendaarisen Rayquazan sekä Deoxyksen. Tämän jälkeen aukeaa vielä Battle Resort jossa pääsee vielä haastamaan kouluttajia kehittääkseen Pokémonejaan. Battle Resort ei kuitenkaan ole yhtä syvä ja monipuolinen kuin Emeraldin Battle Frontier, mutta kyllä siellä sen pari tuntia saa kulutetuksi. Kaikkeen pelissä itselläni meni n.80 tuntia, ja sanoisin että time well spent, mutta harmillisesti pelin vaikeustaso on aivan liian matala verrattuna aikaisempiin joita olen pelannut. Suurin syy on varmaan exp. Sharen uudistus, joka antaa jokaiselle tiimin Pokémonille kokemuspisteitä tasaisesti. Tämän takia tiimin jäsenet olivat lähes jatkuvasti ylikehitettyjä verrattuna vastustajiin. Helppona "fixinä" olisi toki ollut exp. Sharen kytkeminen pois päältä, mutta kuka haluaa vaikeuttaa peliä tietoisesti? (Varmaan aika moni...)

Alpha Sapphiressa on itselleni uutena verkkomoninpelimahdollisuudet jotka ovat todella hyvä lisä, sillä nyt Pokémoneja voi vaihtaa täysin tuntemattomien henkilöiden kanssa jolloin vaihtokehitykset helpottuvat huomattavasti. Tärkemmäksi itselleni kuitenkin muodostui kaksintaistelut verkon välityksellä, sillä siellä pääsee todella testaamaan taitojaan muita pelaajia vastaan ja samalla oppii uusia taktiikoita. Tämän pelimuodon parissa vietin vähintäänkin 15 tuntia aikaa, joka on mielestäni ihan kiitettävästi.

Vaikka peli on graafisesti uskomattoman hyvännäköinen käsikonsolipeliksi etenkin otteluissa, niin "overworldissa" on joitakin hassuja pikkuongelmia jotka johtuvat lähinnä siitä, että peli ollaan replikoitu mahdollisimman tarkasti alkuperäisestä Sapphiresta, jolloin esimerkiksi kartan kaikki kulmat ovat samanlaisia neliöitä kuten aina ennenkin, ehkä vähän pyöristetympiä. Hahmo liikkuu sisätiloissa D-Padin mukaan edelleen joka on harmillista, mutta nämä ovat vain pikkuseikkoja siihen nähden kuinka hyvältä peli muuten näyttää.

Ääninäyttelyä ei ole onneksi ängetty vielä Pokémoniin (Looking at you Zelda), mutta pelin musiikit ovat aivan uskomattoman hyvän kuuloisia. En tiedä onko syynä nostalgia, mutta alkuperäisen Sapphiren musiikit uudelleennauhoitettuna kuulostaa aivan erittäin hyviltä. Ehdottomasti parhaat Pokémon musiikit ehkä jopa koskaan.

Alpha Sapphire on todella hyvin onnistunut remasterointi alkuperäisestä Sapphiresta omista pikkuvioistaan huolimatta. Pelin parhaimpina puolina ovat ehdottomasti kolmiulotteiset grafiikat, paras Pokémon valikoima sekä uskomattoman hyvät musiikit. Peli kuitenkin kärsii hitusen siitä, että alkuperäistä Sapphirea yritetään replikoida turhan tarkkaan etenkin overworldissa, mutta sitten taas haastavuutta ajatellessa ollaan lähdetty aivan omille teille. Kokonaisuutena kuitenkin yksi lemppari Pokémonpeleistäni, ja suosittelen ehdottomasti niille, jotka haluavat kokea Rubyn ja Sapphiren uudestaan.

Hyvää
Todella kaunis
Kolmannen generaation Pokémonit oma lemppari
Musiikki
Suht pitkä

Huonoa
Turhan helpohko
Overworld kärsii remasteroinnissa

Arvosana: 8-9

Keskiarvo: 8/10
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10