Lego Star Wars II: The Original Trilogy

George Lucasin avaruuselokuvista ja Legon lisenssituotteista peliksi muotoutunut sekoitus, joka sisälsi episodit I-III, on saanut jatko-osan, jossa kuten arvata saattaa jäljellä olevat episodit IV, V, VI käydään läpi Legopalikka universumissa. Peli näyttää täydellisen samanlaiselta, kuin edeltäjänsä, minkä takia ensivaikutelma on hyvä. Travellers Tales on tehnyt työnsä maltilla.

Ja näin se kävi...

Kaikessa yksinkertaisuudessaan kolmen episodin tarina kulkee niin, että Luke Skywalker haluaa Jediksi, jota vanhat mestarit Yoda ja Ben "Obi-Wan" Kenobi tarjoavat oppiaan. Vanhuus iskee kuitenkin vanhojen sotaveteraanien päälle, ja koulutus jää kesken. Samaan aikaan Luken kaveri Han Solo tulee Imperiumin joukkojen yllättämäksi ja kaappauksen uhriksi. Luke juoksee suoraan ilkeän Darth Vaderin asettamaan ansaan ja saa kuulla totuuden isästään. Viimeisessä episodissa Luke pelastaa Han Solon palkkionmetsästäjä Jabba the Huttin kynsistä, ja yrittää auttaa isäänsä samalla, kun Imperiumi suunnittelee uusia metkuja galaksin valloittamiseksi. Elokuvat nähneille ei liene yllätys, ettei kaikkia juonen käänteitä näytetä pelin aikana.

Kaikki alkaa aina Mos Eisleyn baarista, joka vastaa paikkaa, mistä episodien kenttiin mennään. Baari on täynnä vihamielisiä Lego-ukkoja, jotka voivat käydä kimppuun. Episodit ja niiden tapahtumat on tiivistetty kuuteen kenttään, joiden aikana yritetään kahmia mukaan kaikki mahdollinen: piilotettu punainen palikka, kymmenen Mini-Kit osaa ja mahdollisimman paljon Legokiekkoja, jotka toimivat täkäläisenä valuuttana. Useimmiten palikka ja osa Mini-Kit osista on piilotettu alueille, jonne pääsee vain palkkion metsästäjällä, iskujoukkojen sotilaalla tai voimankäyttäjällä, ja jos tarvittavaa ukkoa ei ole mukana on palattava myöhemmin Free Play -osiossa, johon voi valita minkä tahansa avatun hahmon mukaan. Kerättävää on myös baarin kaupassa, josta voi ostaa huijauskoodeja sekä ukkoja ja aluksia.

Voiman valtiaat

Pelattavuudeltaan tarjolla on sitä samaa huttua. Hahmo osaa hyppiä, hyökätä ja kasata legoja. Sitten hahmoa voi vaihtaa kolmiosta, tai Free Playssä takanappuloista. Pyssymiehet ampuvat automaattisesti hakeutuvia ammuksia ja tekevät vielä väistöliikkeet samasta nappulasta. Jedeillä taas iskujen suojaus ja ammusten torjuminen tapahtuu hyökkäysnappia pohjassa pitäen tai naputtamalla. Jedeillä toki on miekkailukombonsa, joilla voi murtaa toisen miekkamiehen puolustuksen, kun ajoittaa hyökkäykset oikein. Ensimmäisestä osasta poiketen Lego Star Wars II sisältää poikkeuksellisen paljon pyssymiehiä ynnä muita joutohahmoja. Jedejä ei löydy, kuin Yodan, Darth Vaderin ja Luke Skywalkerin verran. Mos Eisleyn baari kuitenkin tarjoaa ratkaisun tähän pulmaan. Kukkaroa hiukan avaamalla saa ostettua huijausjuttuihin mahdollisuuden käyttää Free Playssä vanhan pelin hahmoja, jos vain pelattu tallennus löytyy samalta muistikortilta. Mos Eisleyssä ei kuitenkaan näe enää samanlaisia miekkailukahakoita, kuin edellisen baarissa näki.

Pelissä on mahdollista käyttää yli sataa Star Wars -elokuvista tuttuja ukkoa, kunhan ne on ensin avattu tarinatilassa tai ostettu käyttöön Mos Eisleyn kaupasta. Hahmot ovat hyvin yksityiskohtaisia Lego-ukoiksi, muttei niiden ulkonäkö mitenkään häikäisevä ole, tosin ei tarvitsekaan. Hahmoja voi halutessaan luoda yhdistelemällä kymmeniä jalkoja, vartaloita, päitä ja aseita toisiinsa, jolloin lopputulos voi olla Darth Vader bikineissä. Hahmot eivät virallisesti puhu ne vain käyttävät yksinkertaisia äänähdyksiä tai mumisevat epätoivoisesti. Kaikki muu viestintä pelissä toimii elekielellä, mutta mukana on silti Darth Vaderin hengitysääni ja eri planeettojen asukkien omituiset mongerrukset, kuten Chewbaccan ääni, joka tuo mieleen äänekkään haukotuksen.

Pelin paras ominaisuus on loistava moninpeli. Pelaaja voi hypätä mukaan Start-nappia painamalla koska vain, ja lähteä yhtä kätevästi. Moninpelissä ainoa hiukan häiritsevä tekijä on kuva, sillä se roikkuu toisen pelaajan mukana. Kun toinen pelaaja jää kuvan ulkopuolelle, peli joko tulkitsee hänet poissa olevaksi ja laittaa tietokoneen ohjaamaan hahmoa. Toinen vaihtoehto on se, että jompikumpi pelaaja kiidätetään toisen pelaajan luo. Usein pidemmällä menevä pelaaja saa seuraa ja hidastelija saa vauhtia.

Lego on kaunista

Pelillisesti kenttien toteutus on loistavaa. Paikoitelleen voi joutua miettimään oikein olan takaa mitä tekisi, kun toisinaan joutuu rällästämään ja tuhoamaan iskusotilaita. Joihinkin huoneisiin, kun pääsee tarinatilassa droideilla, kuten R2-D2:lla C-3PO:lla tuleekin joskus aina ongelmia: kuinka saisi droidin kuopan toiselle puolelle avaamaan oven? Vaikka kentät ovat täynnä Legoja, niihin on silti saatu paljon ratkottavia pulmia ja muita sovellettavia esteitä. Yleensä on rakennettava ihmishahmolla palikoista silta, portaat tai muu matkaa helpottava asia, ja sitten Voiman käyttäjällä siirretään kasattu asia paikalleen, jotta matka jatkuisi. Toisinaan kentiltä voi löytyä koottavia aluksia, kuten AT-ST -tiedustelijahärveli joilla saadaan aikaan hetken hupia.

Pelin kentät ovat hyvin toteutettu, vaikka ne ovatkin turhan rajoitettuja sekä lineaarisia. Kentät ovat elokuvien kohtauksia, jossa aina välillä siirrytään seuraavaan kohtaa, jolloin välianimaatio selittää, mitä kohtauksessa silloin kävi. Ulkoasu on omaperäinen, siinä on ruohoa ja isoja puita sekä muita rakennuksia. Loput pienemmät asiat ovat tehty Lego-palikoista, kuten kukat ja pusikot. Hieno uudistus edelliseen verrattuna on paljon muuttuneet aluskentät, joissa käytetään mm. Millemium Falconia ja X-Wing -hävittäjää. Ennen kentät olivat hyvin tylsän oloisia, kun alukset liikkuivat raiteilla ja ainoa asia mitä kykeni tekemään, oli ampua ja liikkua vaakatasossa. Nyt aluksilla voi pyöriä ympäriinsä ja tehdä silmukoita, ja vaikka kentät ovat yhä lineaarisia, niin muutos on huima. Free Play -osiossa voi valita kymmenestä aluksesta, ja halutessaan Kuolemantähden voi tuhota halutessaan Tie -hävittäjällä tai vaikka kapinallisten lumikiiturilla.

Lego Star Wars The Original Trilogy on loistava jatko-osa edelliselle Tähtien Sodan Lego-inkarnaatiolle. Se parantaa loistavasti edellisen puutteita, mutta jättää silti toivomisen varaa. Audiovisuaalisesti peli ei ole muuttunut tippaakaan, sillä eiväthän Legot oikein muutu vuosien varrella miksikään. Pelissä on paljon kerättävää ja löydettävää maltillisille pelaajille. Vaikka Legot ovatkin lastenleluja, niin tämä soveltuu yhtä hyvin minulle, kuin kenelle tahansa veteraanipelaajalle, ja tietysti ehdottomasti Tähtien Sota -faneille.