Guitar Hero III: Legends of Rock

Vaikka olin huolissani Guitar Hero -sarjan kohtalosta Neversoftin ottaessa rokkipelin siipensä alle, sain ilokseni huomata, että uusi julkaisija pitää pelin vanhan hyvän hengen yllä, ja (jos mahdollista) jopa parantaa sitä.

Guitar Hero III: Legends of Rock on ensimmäinen peli jonka takia menin aamulla kaupan ovelle odottamaan aukaisua, ja kun viimein sain pelin käsiini ja levyn tungettua pleikkariin, en joutunut pettymään.

GH 3 tuo peliin paljon uusia ominaisuuksia. Nyt voit pelata myös ura-moodia kaksinpelinä kaverin kanssa, ja moninpeliin on myös tullut uusi taistelu-moodi, jossa soitat kaveria vastaan kilpaa ja yrität häiritä kilpailijan soittoa erilaisilla aseilla. Voit esimerkiksi katkaista kielen kaverin kitarasta, ja tämä joutuu hakkaamaan kyseisen kielen frettiä jonkin aikaa saadakseen sen takaisin kuntoon.
Taistelua pääset koettamaan myös tekoälyä vastaan ura-moodissa, jolloin saat mitellä taitojasi todellisia kitarasankareita, kuten Slashia vastaan.

Slash, ja muut pelin vastukset saa myös pelattaviksi hahmoiksi. Pelissä on myös edelleen mukana kaikki suosikki-kitaristisi edellisistä osista, ja jokaiselle on ostettavissa vaihtoehtoinen asu, sekä kymmenkunta erilaista värityyliä.

Kaikkien mukavien lisäominaisuuksien päälle pelin biisilista on mahtava. Pelissä on enemmän biisejä kuin yhdessäkään aiemmassa GH pelissä, ja tällä kertaa (kuten nimi lupailee) listalta löytyy kaikki legendaarisimmat rock bändit ja kovimmat biisit. Suurin osa niistä on vieläpä alkuperäisiä master-trackeja. Pääset huudattamaan virtuaaliyleisöä Kissin I Wanna Rock n Roll All Nite -biisillä, juhlimaan voittoasi Slashia vastaan Welcome to the Jungle:lla, tappamaan sormesi Slayerin Raining Blood:n nuottimyrskyssä, ja kun kaikki tämä on ohi, kiipeää hahmosi valtavan vahvistin-tornin huipulle ja todistaa olevansa todellinen rock-legenda revittelemällä Dragonforcen kappaleen Through the Fire and Flames (vaivaiset 3700 nuottia expertillä).

Guitar Heron uudet isännät antavat sarjalle sen arvoista kunniaa. Ainoina negatiivisinä seikkoina voin mainita, että peli on vaikeampi kuin edeltäjänsä, ja kun kyseessä on näin vaikuttava peli, miten Guitar Hero IV voisi enää panna paremmaksi?