Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.

Suomi
Uusin ensin
Atrás

Viihde

Täällä keskustellaan musiikista, elokuvista ja muusta viihteestä.

Elokuva (joka tuli katseltua)

tomine
Offline
tomine
Operaatio Valkyrie
Heti alkutekstien perusteella hommeli olis tositapahtumiin perustuva jännäri, elikkä eletään aikaan Natsi-Saksan.

Löytyypä eräs hemmo joka päättää että Hitlerin puuhat ovat liikaa vaikka mies saksalainen upseeri sodasa onkin. Päättääpä mies hänet salamurhata oman johtajansa jonka näkee harhapoluille eksyneen. Pääosassa on Tom Cruise ja jostain olin lukevinani että mies vastaa hätkähdyttävän paljon ulkonäöllisesti sitä oikean maailman hemmoa joka kyseistä tempausta aikanaan yritti.

Leffa kertoo siitä kun mies alussa pohtii minkä takia Hitler ei enää edes palvele saksalaisten saatika maailman tarkoitusperiä hänen mielimällänsä tavalla... joten alkukolmannes pohditaan tyyppien motiiveja... toinen kolmannes taas suunnitelman operaation suunnittelua ja väsäilyä... viimeisessä kolmanneksessa taasen itse tapahtumia jossa myös tuurilla on suuri osansa kun suunnitelmaa aletaan totetutamaan, karkaako homma käsistä ja kuka lopulta naruja veteleekään ?

Alkuosa on tyylipuhdasta draamaa oikein pidemmän ja suureellisemman kaavan mukaan ja henkilöhahmojan rauhallista esittelemistä katsojalle "pitkine jorinoineen", loppuosassa haetaan hitusen tiheätunnelmaista trilleriä lisämausteeksi. Loppujen lopuksi jonkin sorttinen "jännitysviihde" tätä ehkäpä parhaiten kuvata saattais.

Tuotantoarvot eivät ole leffan osalta kitsastelusta kiinni ainakaan jääneet. Erityisesti puvustus sekä lavastus on sen verran mahtipontista menoa ja viimeisen päälle siloiteltua.

Ohjaajana toimii Bryan Singer joka toi mm. X-Men'it valkokankaalle aikoinaan (parin ensimmäisen leffan osalta).

Koska homma on tositapahtumiin perustuva niin tietty ennalta-arvattavuus on alusta asti läsnä, sen voi joko antaa häiritä tai olla häiritsemättä, riippuen pitkälti siitä mitenkä itse kukin tuollaisen tilanteen elokuvan yhteydessä sitten kokeekaan.

Itselleni hitusen pitkähköveteinen leffa. Kyllähän tämän kertaalleen kahteli mutta pariin kertaa tiukkaa teki että loppuun jaksoi, tosin välillä taas heräsi mukavasti eloon ja tuntui että josko tämä nyt tästä todella lähtis mutta sitten taas palattiin matalalentoon takaisin. Ei sinänsä huono elokuva mutta ei täysin meikäläisen makuhermoon iskevää kamaa.



Morsianten sota
Naispuoleisille enempikin suunnattua nykytrendikästä häähömppähuumoria.

Pääpukariparivaljakoksi on näyttelijöiden osalta valkattu Anne Hathaway sekä Kate Hudson, joiden ystävyys ikuinen ystäsyys siis jonkinsorttiseksi sodaksi alkaa hiljalleen elokuvan edetessä muuttumaan. Kun kumpikin haluaa sen täydellisen hään vaikkapa sitten "sen toisen kustannuksella, jos ei muuten", vaikkapa ilkeämielisesti kujeillen sen parhaan ystävän kustannuksella... jotta itse sen unelmahään saisi haluamassaan paikassa juuri tiettyyn aikaa. Sinänsä hassua rakkaus ei sitten olekaan tärkeintä vaan se kaikki muu höttö siinä tapahtuman ympärillä.

Komedillista tän kait pitäis olla ? mutta suht harvassa ovat ne otokset jotka hymähdyksiä nauruhermoista irroittavat toden teolla hersyvästi kutkutellen, melkoista teinikiusoittelua enempikin... ajoittain tulee mieleen enempikin nuorten naisten Yksin Kotona tyyliseen muottiin puristettu kujeilu/ilkeily leffa, tosin sillä erotuksella että YK1 on välillä ihan hauskakin...

...tiedäppä tuota saisko sitten toista sukupuolta oleva henkilö tästä jotain irti, hauskaa, vitsikästä, viihdykettä ? itselleni leffa ei loppujen lopuksi tarjonnut kovin paljoa... muutama ilkeily oli ihan hupaisa mutta ei paljoa sen enempää, muutaman yksittäisen irtovitsin, hommaa ei uskalleta vetää tarpeeksi ylitse ja revitellä oikein täysin rinnoin, jonka leffa olisi vaatinut jotta meikäläiselle ois toiminut paremmin... toki myönnetään nyt sen verran että pääkaksikko kuitenkin tuntuu kun vauhtiin päästetään, niin varsin mukavasti nauttivan toistensa kanamaisesta piikittelystä.

"Roskahömppää" viihdykettä naispuoleisille, pitkälti vastine niille liian monesti loputtomille miesten toinen toistaville actionrymistelyille.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
In the Hands of the Gods

Tositarina, jossa unelmasta pyritään tekemään totta. Kaveriporukka joka käsittää viisi henkilöä päättää yrittää tehdä unelmastaan totta. Heitä yhdistää rahallisen mammonan vähäisyys, freestyle-jalkapallo sekä Diego Armando Maradonan suuri ihailu...

...tämä puolitoistatuntinen dokumentti seuraa näiden tyyppien yritystä toteuttaa unelmansa, matkaa kohti Buenos Aiersia ja yritystä tavata heidän suuri idolinsa...

...pennittömät pallotaiturit hankkivat matkavarantonsa kaduilla esittämällä freestyle temppuja jalkapallolla ympäriinsä suurkaupunkien katuja.

Onnistuvatko he täyttämään unelmansa ? vai lähtivätkö he ns. soitellen sotaan ?

Alussa käsitellään hyvin hyvin pikaisesti kuka kukin on ja millaisista lähtökohdista/olosuhteista lähtevät reissulle... muutoinkin mennäänkin melkoisella vauhdilla pitkin poikin.

Kaikkinensa ihan katsottava dokkari, sinänsä mielenkiintoista seurattavaa että onnistuivatko lopulta rahojenkeruussa (päivästä toiseen) kuin vaikkapa jenkkilän kaduilla, jossa Eurooppalainen jalkapallo ei juuri tunnettu laji edes ole... tyylikkäitä maisemakuvia väliin ja matkustelua itsessään... niin ja toki taas vähän pallolla temppuilua ja taiteilua... yleistä töheltämistä ja häröilyä, ongelmien ratkontaa, joudutaanko radikaaleja kompromisseja tekemään matkan varrella tai tapahtuuko jotain todella odottamatonta ja siitä taas suunnittelua mitä seuraavaksi jotta matka etenisi jne...

Erityisesti dokkareiden (Etelä-Amerikka minireilaus) kuin myös freestyle-jalkapallon ystäville tehty tekele.. tosin vaatinee suht vahvasti sen että jalkapallo tai freestyle "sellainen" iskee, jotta mielenkiinto jaksaa yllä säilyä, tietysti tietyllä varauksella heillekin... muutoin voi varsin kuivakkaitakin hetkiä matkan varrelle sisältyä...

...aika erityylinen kokonaisuus kuin vaikkapa suht kehuttu ja kiitelty Maradona dokumentti jonka taas väsäsi kasaan Emil Kusturica.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Rallybrudar (Rallisiskot)

Ihmeellistä kyllä mutta taisivat sitten länsinaapurimme keritä tehdä rallista leffan ennen kuin kotimaamme voimat sillä saralla ryhdistäytyivät. Tai no tiedä onko aiheesta joskus jotain pientä väsätty ? ei ainakaan ihan heti mieleen tule.

Elokuva sijoittuu menneeseen 1960-luvulla ja menopelitkin ovat sen mukaisia elokuvassa kaksi naista päättää näyttää että tuossa varsin miesvaltaisessa lajissa pystyy myös sukupuolesta piittaamatta pärjäämään.

Pääosissa on erittäin hehkeä nainen Eva Röse (mm. Kopps) sekä Marie Robertson ja miespuolisesta pääosasta vastaa Janne Carlsson, jotka kaikki taitanevat olla varsin tunnettuja näyttelijöitä lahden toisel puolel...

...pääosakaksikon lisäksi on sivuosissa mm. kartturin perhe jolla on bändi jota kautta leffaan saadaan tunnelmaan ja aikakauteen sopivaa musiikkia reippahasti. Sen lisäksi mm. pakollinen kusipää löytyy leffasta mutta siitä ei sen enempää.

Sellainen hyvän mielen leppoisa ja rattoisa pikataivalpätkä, mitään addiktiivista adrealiinipaukkua suoneen on turha tältä odottaa, vaikka rallista kysekin on... ralliosuudet kun ovat enemmälti painottuneet varsin letkeästi ja humoristisesti sujahtaviin tunnelmiin. Pointsit kotiin Eva Röselle, joka kerta toisensa jälkeen valkokankaalla on varsin valloittava ilmestys...

..yhdistelmä huumoria, aikakautensa musaa, ripaus rallia sekä romantiikkaa. Kaikki kuitenkin kiedottu ja verhottu melkoisen hillittyyn kokonaisuuteen... hillittyyn (saavutus sinänsä) vaikka/kun leffassa keinosiemennetään ja yrjötään useammankin kerran.

Peruspätkä, kahtelee mutta ei nyt oikein millään tavalla ihmeellisemmin mieleen kummittelemaan pidemmäksi ajaksi jää.


-----------------

Asiasta aivan toiseen ... mutta jos tuo Ralliraita leffa jotakuta kiinnostaa niin AreaTV:stä näkee juttuja joissa käsitellään tai haastatellaan kotimaisten leffojen tekijöitä ja yhdessä noista netti-tv:n osioista käsittellään kyseistä leffaa
http://www.areatv.fi/nettiareatv.php?tunnus=Ralliraita

Tämä ruottalaisten versio on enempi sellaista tyyliteltyä ja varsin hillittyä "herrasmiesmäistä komediata", ilmeisesti ? taasen Pölösen uutukainen teos nimeltään Ralliraita I taitanee ainakin trailerin perusteella olla varsin puhdasta "junttiparodiaa" ja tietynlaista puujalkatykitystä. Omalla tavalla taitanee kuvastaa myös kummankin kansakunnan yleistä huumoritajua siinä samall.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Heroes - 1.tuotakokausi - tv-sarja

Supersankariutta hiukan aluksi hieman "pienemmässä kaavassa" ja erityisesti ilman kaapuja sun muita asusteita, tosin mitä pidemmälle sarja etenee niin mahtipontisemmaksi asiat kasvavat ... onneksi se kuitenkin verhotaan aika hyvin tarkoituksella.

Aikoinaan Unbreakable - Särkymätön avasi leffana tien tämänkaltaiselle supersankariudelle ja jäi todella hävyttömän aliarvostetuksi elokuvaksi, joten mukava nähdä että siitä mahtipontisemmaksi suunnatta telkkusarja on menestynyt kuitenkin kelvollisesti.

Alku alkaa hitusen hitaahkosti ja aivan ensimmäiset osat eivät vielä välttämättä liimauduta katsojaa mukaansa... kuin vaivihkaa alkaa hahmoista entistä enemmän kiinnostua kun vauhtiin aletaan pääsemään, vaikka ihan kelpo osioita ne ensimmäisetkin ovat.

Sarjan pelastus on erinomaiset henkilöhahmot joihin on loihdittu elävyyttä varsin mukavasti, jotta katsoja heidän taipaleistansa kiinnostuisi. Sinällään kun päähenkilöitä sarjassa on melkoinen nivaska kun tyypit ympäri maailman yhteen kerääntyvät... liekö johdatuksen vai sattuman takia mutta melkoisen taakan harteilleen kannettavakseen saavat... jossa apuna on hienosti kyhättyhen henkilöhahmojen erikoistaidot... muutoinkin tehty aika jänskällä tavalla, tyyliin yksi tyyppi vie tarinaa koko ajan eteenpäin tasaiseen tahtiin, toinen vastaa pitkälti komeadiallisesta puolesta, kolmas taas tuo aina jännitysfiiliksiä kun ruudulle ilmestyy ja sil viisiin.

Onnistunut kunnianosoitus supersankarisarjakuville ja siinä sivussa tämä tarina ja henkilöt toimivat erittäin hyvin myös aivan omina itsenään tosin vaatii sen että edes hiukan posiitivista supersankariusverta pitää suonissa virrata jotta tämä lopulta todenteolla mukaansa nappaisi... meikäiläisen vei sen verran hyvin että toinenkin tuotantokausi ehdottomasti pitää kokoelmiin hankkia, toivottavasti homma jatkuu mainona siinäkin, ensimmäinen paranti meininkiään koko ajan mitä pidemmälle eteni.

Ei mitään maailmaa mullistava mutta varsin pätevää viihdykettä. Niin juu näissä sarjoissa alkaa vaan nykyään olemaan se että mieluummin kahtelee sitten kertaheitolla ja nopsaan tahtiin putkeen koko kauden... se fiilis pysyy siinä koko ajan yllä kun voi herkutella omaan/tasaisen vikkelään tahtiin herkkua koko mahan täydeltä... kerta viikossa on meikäläisellä turhan hidas esitystahti niin tälle Heroesille kuin myös Lostillekin... tosin Heroesin kausi nyt ei hirmuisen montaa osaa loppujen lopuksi käsitä jotta siinä tietyllä tapaa vähän hillitymmän esitystahdin sinällään ymmärtää.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
How to lose friens and alienate people

Jees, pitihän tämä leffa katsastaa jo pelkästään sen takia kun tällä kertaa hynttyyt yhteen valkokankaalla ovat samassa leffassa laittaneet söpöliini Kirsten Dunst sekä hottis Megan Fox ... Jeff Bridges, Gillian Andersson ja onhan siellä miespuolisista näyttelijöistä sitten yleensä mainio Simon Pegg, joka tuppaa onnistumaan juuri humoristisissa rooleissa erityisen hyvin !

Viimeisin nimi takaa yleensä sen että jollain tapaa hirtehistä huumoria on leffassa luvassa, niin tälläkin kertaa. Pääosasas oleva Simon Pegg on kehnohko julkkistoimittaja joka onnistuu lopulta aina tunaroimaan tavalla tai toisella saamaan välit viileiksi julkkisten kanssa...

...vaan onhan sen päivän joskus sinne risukasaankin paistettava !?

Kokonaisuudessaan yllättävän hauska, sopivan räävitön mutta hyvällä tavalla, eikä sinänsä pahansuopa... eikä räävitön tavalla joka katsojan saisi lähinnä vaivaantuneeksi kuten helposti voisi käydä. Vitsejä viljellään sopivaan tahtiin, homma ei missään vaiheessa käy liian pitkäveteiseksi ja hidastempoiseksi kun nauruhermoja kutkutellaan sopivin välein... ei kuitenkaan mitään koko aikaista tykitystä jotta siitä totaalisen ähkyn saisi jo puolessa välissä, joten sinällään mihinkään crazy kategoriaan tätä ei voida tunkea... vaan hillitysti tasaiseen tahtiin...

....negatiivisena puolena se että kuten niin monta kertaa tämän tyylissä leffoissa, alku alkaa erittäin lupaavasti mutta sitten hiljakseen juttuejen tasoa alkaa tippumaan tai hitusen väljähtää, niin myös tässäkin.

Niin tai näin, positiivinen päivän piristäjä Odotuksia sinällään ei juurikaan ollut, joten suht puskista pääsi yllättämään. Ei nyt läheskään mikään unohtumaton mestariteos mutta kertaviihdytykseen kuitenkin enemmän kuin kelvollinen. Ainesta oli parempaan kuin huonompaankin tuokioon olemassa.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Goal III - Taking the World

Trilogia saapuu päätökseensä. Kolmatta osaa ei sitten teatterilevitykseen päästetty laisinkaan vaan pistettyyn suoraan levyllisenä versiona kauppojen hyllyille.

Tällä kertaa sitten seurajoukkueiden sijasta keskitytään siihen kaikkein suurimpaan elikkäs maajoukkueeseen ja MM-kisoihin, tai niin ainakin kaikille on uskoteltu, elokuvan juonikuviot ja henkilökemiat viedään pariinkin otteeseen melkoisen erikoiseen ja aivan hemmetin dramaattiseen suuntaan tässä verrattuna siis kahteen edelliseen leffaan ja tietyllä tapaa tämän takia tämä tuntuu jopa hyvin erilliseltä tuotokselta niihin verrattuna...

...pääheppuli jota näyttelee edelleen Kuno Becker, tuttu aiemmistakin (Newcastle, Real Madrid) on Meksikon paitaa päällensä hamuava heppuli. Muutoin näyttelijät ovat menneet melkoisen uusiksi ja vanhoja tuttuja naamoja (näyttelijöitä kuten Alessandro Nivol, Anna Friel) ei juurikaan nähdä enää, mitä siis parissa ekassa oli kumpaisessakin. Aiemmissa versioissa vilahtaneet oikeat pelaajat ovat tässä sinänsä enää muisto vain, toki siinä ohimennen 2006 Saksan MM-kisoissa pyörähdetään ja sieltä yksittäisiä tilanteita pikaisesti kelaillaan...

...tosin silläkin "futisosastolla" melkeinpä tässä leffassa enempi keskitytään zoomailemaan jalkapallon sijasta toisia palloja a'la tyyliin naisten rintavarustuksien muotoja.

Elokuvan ohjauksesta vastaa tällä kertaa Andrew Morahan.

Ensimmäinen oli kaikkine pakollisine urheilukliseineen&mainoksineen kohtuullinen leffa jonka kahteli (vaikka leffa kuten a Shot at Glory sitä veikin), toinen osa oli melkeinpä samasta muotista väännetty, vain pienillä vivahteilla muuteltu, lähinnä hitusen viihdyttyvämmäksi ja glamourmaljasta hörppijäksi... kolmas osa ei oikein tiedä mitä se hakee ja eksyy harhapoluille vailla sitä aiemmin luotua sielua/pohjaa, harvinaista kyllä on tehty elokuva joka periaatteessa pyllistää joka suuntaan mitä katsojakuntaan tulee vaan ei kunnolla kumarrakaan mihinkään päin... toisin kuin kaksi ekaa kuitenkin.

Erittäin oudosti Santiago Munez (Luno Becker) joka siis pääosan viittaa on harteillaan kantanut läpi sarjan ei juurikaan tässä kentällä pelaile, syy selviää jos leffan kahtelee... muutoinkin leffa ottaa kieltämättä yllättävän koukeron tarinallisesti ja yleisö ei taatusti saa aivan sitä mitä olisi olettanut. Elokuva keskittyy enempikin seuraamaan Munezin parin kaverinsa häröilyä ja toilailua ties millaisten "sadomasonahkahutsujen" seurassa jotain leffoja väsäilemässä

Ainoana hitusen syvempänä asiana pohditaan hitusen, entäpä jos vaikkapa pöhnäpäissään telookin itsensä sellaiseen kuntoon että unelmat menisivät sen takia murskaksi, olisiko se ollut sen arvoista vai ei ?

Kait se sitten oli pakko saada se perinteinen Englannin maajoukkue tässä sitten siihen pääosaan, eikä se koko trilogian päähenkilön oma Meksiko tuntunut tekijöille jostain syystä kelpaavan.

Vaikka leffan taso ei päätä huimaakaan kokonaisuudessaan, yllättää se useammallakin tapahtumalla ... joita ei kyllä olis ikimaailmassa etukäteen juuri tältä leffalta (trilogian päätökseltä) osannut odottaa kun oli kaksi ensimmäistä osaa nähnyt. Joten siltä osin klisee kierrätyksestä hieman poikettiin.
 

Arte Et Labore
Dalen
Offline
Dalen
Lainasi tomine:
Heroes - 1.tuotakokausi - tv-sarja


Itsenikin mielestä tää on hyvä, ehkä 2.tuotantokausi oli pieni pettymys ja vähän lyhyehkökin oli, mutta sitten 3. kaudessa alkaa paranemaan. Välillä kyllä menin sekasin siinä juonessa, kun tuli uusia hahmoja ja niin edelleen. Viidennettä kautta odotelessa...

E: Se asia vielä, että Tomine kuules niin mistä sää sait tuon 1 kauden kun itse ostin sen Heroes 1.Season osa1(Misä tulee 11 ekaa jaksoo), enkä löydä sitä toista osaa(missä tulee loputkin jaksot) mistään, niin mistä sää sait ton?
 

The higher you are, The farther you fall. The longer the walk, The farther you crawl. My body, my temple. This temple it tilts. Step into the house that Jack built...
tomine
Offline
tomine
Lainasi Dalen:
E: Se asia vielä, että Tomine kuules niin mistä sää sait tuon 1 kauden kun itse ostin sen Heroes 1.Season osa1(Misä tulee 11 ekaa jaksoo), enkä löydä sitä toista osaa(missä tulee loputkin jaksot) mistään, niin mistä sää sait ton?


Tuolta pitäis saada tilauksen kautta sellainen, missä olis koko eka kausi kokonaisuudessaan...
http://www.videodivari.fi/
 

Arte Et Labore
Dalen
Offline
Dalen
Lainasi tomine:
lainaus Dalen:
E: Se asia vielä, että Tomine kuules niin mistä sää sait tuon 1 kauden kun itse ostin sen Heroes 1.Season osa1(Misä tulee 11 ekaa jaksoo), enkä löydä sitä toista osaa(missä tulee loputkin jaksot) mistään, niin mistä sää sait ton?


Tuolta pitäis saada tilauksen kautta sellainen, missä olis koko eka kausi kokonaisuudessaan...
http://www.videodivari.fi/


Kiitoksii sulle!
 

The higher you are, The farther you fall. The longer the walk, The farther you crawl. My body, my temple. This temple it tilts. Step into the house that Jack built...
tomine
Offline
tomine
Mindhunters

Äärimmäisen epätasaista jälkeä suoltava Renny Harlin on tässä leffassa taasen ollut keskivertoa paremmassa vedossa. Mitään uutta ja ihmeellistä elokuva ei tarjoa mutta tiheätunnelmaista suoraviivaista popparijännäriä senkin edestä tällä kertaa ihan kohtuu onnistustuneessa muodossa.

Poliisien porukka joka on kouluttautumassa sarjamurhaajien profiloijiksi päätetään lähettää saarella lavastettun tilanteen kautta kouluttautumaan, vaan vähemmän yllättäen saarella onkin sitten oikeasti sarjamurhaaja jota koettellaan arvuutella kuka se joukosta oli kun pikku hiljaa alkaa yksitellen porukkaa kyydistä tipahdella ja perusRennymäiseen tyyliin melkoisen sadistisella tavalla varsin usein.

Rennyllä tuntuu olevan varsin innokas tuomaan varsin vahvoja naistyyppejä tälläisiin "actionleffoihin" valkokankaalle, niin on tällä kertaa naispuoliselle varattu varsin suurta roolia, kyseistä naista näyttelee tällä kertaa Kathryn Morris.

Suht tiivistunnelma välittyy katsojalle, joka on tälläiselle trillerin ihan kelpo onnistumisen merkki. Mitään uutta ja mullistavaa ei tosin tarjolla mutta sitä tuttua ja turvallista keskivertoa jopa paremmin tarjoiltuna...

...vaikka Harlinilla melkoisen kehno maine erityisesti täällä kotomaassa on niin suht nimekkäitä tyyppejä on tähän(kin) leffaan onnistunut haalimaan, joukosta löytyy mm. Val Kilmer, Christian Slater, LL Cool... tietty yllätys näiden nimien kohdalla koetaan mutta juonen takia siitä ei enempää. Sinällään taas kerran leffan tyypeistä ei oikein kukaan millään tavalla mieleen jää ja varsin yksiulotteisia tyyppejä höpinöineen ja taustoineen... tosin tämä leffa nyt ei tuon enempiä niiltä henkilöhahmoilta jää kaipaamaan, luotisuoraa väkivaltaan taipuvaa jännäriviihdettä on ollut tarkoitus luoda.

Ei yritä olla kuin puhdasta viihdykettä katsojalleen ja sinällään kepittelee, b-luokan perusleffatrillerit joita telkuntäytteeksi ohjelmistoa varten tehdään, suht tylyllä tyylillä.

Sinällään leffa ei mikään sarjamurhaaja leffa ole, vaan enempikin tuollainen hetken hektinen rypistys... tietty turha "teinicoolius"lisän ois voinut leffasta pois kyllä jättää. Näin kotimaisittain hitusen "lisäjännitystä" katsojalle tuo aina sen pienen Suomi lisän bongaus miehen elokuvista.

Hetkellistä kertakäyttökamaa.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Uskollinen Puutarhuri

Ohjaajana on Fernando Meireles joka on tehnyt sittemmin mm. City of God ja Blindness leffat. Varsinkin ensin mainittu on saanut aivan älyttömät kehut mutta itseeni ei oikein syystä tai toisesta kuitenkaan kolahtanut ... johtuneeko siitä että oli ikään kuin dokumentaarisen tapainen tai jotain... jälkimmäinen taas oli aivan huikea teos ja nappasi otteeseensa enemmän kuin mainiosti.

Tällä kertaa aiheena olis tarjolla poliittistatrilleröintiä. Kun mies (Ralph Fiennes) kuulee vaimonsa (Rachel Weisz) menehtyneen epäselvissä olosuhteissa Afrikan reissullansa. Mies päättää alkaa kaivelemaan totuutta tapahtuneesta esille hinnalla millä hyvänsä. Muitakin mainioita brittinäyttelijöitä leffasta löytyy kuten Pete Posthlewaite sekä Bill Nighy.

Leffa ei hirveästi odottele vaan heti alkuun lataa tapahtuman, jota kuitenkin heti alun jälkeen aletaan hieman hitaahkosti mutta loppua kohti kiihtyvällä ja varsin intesiivesellä otteella selvittämään... homma menee eri aikatasoissa joten naisen heti alussa kuoltua "muistellaan pätkissä" menneitä mitä nainen oikeasti teki ja kuka hän oli, myös romanttisuuden ilmoille virittely on suuressa osassa näissä muistelmissa pääkaksikon välille...

...jotta pohjaa tälle naiselle saataisiin luotua, saipa tuosta kyseisestä roolista Rachel Weisz aikoinaan Golden Globen itselleen haalittua... allekirjoittaneen mielenkiinnon tuppaa aina herättämään se jos leffa on erityisen hyvin juuri Golden Globeja kerännyt tai Cannesin FilmiFestivaaleilla kunniaa niittänyt.

Itselleni leffan ehdottomasti mielenkiintoisinta antia on tuo Afrikan tilan kuvaaminen siinä sivussa, vaikka elokuvaan mainostetaankin rakkaustarinana ja siinä sivussa poliittisena trillerinä pitkälti melkoista (pitkästyttävääkin) jorinata ... se puoli ei niin vahvasti iske alussa mutta puolen välin jälkeen alkaa tahti kiristymään mutta huipputrilleriksi ei kuitenkaan aivan tarpeeksi lentoon lähde ... myönnetään, Weisz on kieltämättä tässä leffassa kenties jopa elämänsä ? vedossa. Aika realistisuuden hakuinen joten mitään actionpläjäysviihdejännäriä tältä ei kannata lähteä hakemaan.

Niin juu, myös taas kerran F.Meirellesin leffa perustuu menestysromaaniin, tällä kertaa Oscar ehdokkuuden verran.


Varsin mielenkiintoinen pointti tästä leffasta... hieman sivuten asiaa niin nyttenhän tuosta Slummien miljonääristä on herännyt uutisointia kun "ne slummien asukit" sanoivat kyseisen leffan tekijöiden unohtaneen heidät tyystin...

Elokuvaa kuvattiin Keniassa Loiyangalanin kaupungissa sekä Kiberassa, Nairobin slummissa. Olosuhteet vaikuttivat suuresti näyttelijöihin ja kuvausryhmään ja he perustivat Constant Gardener Trust -säätiön kehittämään peruskoulutusta alueella. Weisz, Fiennes ja le Carré ovat järjestön suojelijoita.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Ghostbusters
"Who you gonna call ?"

Aikoinaan Herran vuonna (kesällä) 1984 maailman leffateattereissa näki päivänvalon Ghostbusters niminen leffa. Elokuva jäi tietyllä tapaa elämään omaa elämäänsä ja sai vankkojakin fanittajia ympäri maailman, erityisesti tuolloisista nuorista/teineistä... kesällä 2009 elokuva saakin sitten Blu-ray uudelleen julkaisunsa.

Alussa on kolme hemmoa jotka ovat melkoisia persoonallisuuksia ja sattumien ja yrittämisen kautta ovat ajautuneet paranormaalien juttujen pariin... heput (Bill Murray, Harold Ramis, Dan Aykroyd) päättäväkin perustaa firman ja jahtailevat muhkeasta summasta rahaa aaveita kiinni... lopulta sakkiin liittyy myös neljäksin jäsen (Ernie Hudson), joka uskoo ihan mihin vaan kun palkkasekki on tarpeeki suuri pari muutakin maukasta sivuhahmoa leffa sisältää.

Elokuva on komediallinen pläjäys ... nykypäivänä "vielä enemmän" komiikallinen, jo pelkät kummitukset ovat sitä tasoa hurmehenkisyydessään, kuten heidän ääninäyttelijänsä että huh huh ... sutjautukset keskenään persoonallisilta päähenkilöiltä toimivat vielä reilun kahdekymmenenkin vuoden päästä käsittämättömän hyvin ! joten eräs 80-luvun kultaisita leffoista ehdottomasti...

...okei ajanhammas on kieltämättä joitain erikoisefektejä hitusen syönyt mutta mitä pienistä, onnistuneet humoristiset heitot peittävät ne allensa kevyesti. Sinällään tämähän kait oli myös erittäin suuri ja massiivinen erikoistesteleffaryöpsäytys ilmestymisen aikana... elokuvan kuitenkin totaalisesti pelasti kemia, joka vaan pelaa tässä vuodesta toiseen... juttu joka on todella monesti nykyleffojen suurin kompastuskivi.

Musat jytäävät ja jäävät vahvasti elämään päähän elokuvan katselunkin jälkeen ja myöhemmin kuultuna tuovat heti kyseisen elokuvan mieleen sillä sekunnilla, joka varsin onnistunut merkki.

Mukavasti soljuva viihdeleffa jonka aikana ei pitkästy. Tämän sorttista menoa ja meininkiä ei enää valitettavasti nykypäivänä tehdä, muutama sutjautuksista on yllättävänkin ronskin ja siivottoman puolelle vihjaavia, ollen kuitenkin lapsellisen pirtsakka siinä samalla.

Käsikirjoitus jytää ja näyttelijät ova mainiossa vedossa, suosittelen fiilistelemään nostalgialla ! Tosin sinällään tietyllä tapaa ironistakin kun näyttelijät kuitenkin kuulemma improvisoivat tässä vuorosanojaan lennosta aivan tajuttoman paljon, etenkin Bill Murray höpötti kaikkea muuta kuin käsiksessä käskettiin.. onneksi ohjaaja Ivan Reitman tuon salli.

Blu-rayssa mainostetaan kovasti totaalisen uutta interaktiivista BD-LIVE ominaisuutta, eipä ole siihen vielä sen enempiä tutustunut, onko tuosta oikeasti jotain irti saatavissa vai täysin turhahko lisä sittenkin ?
 

Arte Et Labore
metal8585
Offline
metal8585
Klassikko!

Tuota ja sen kakkos osaa tuli pienenä poikana katteltua ahkerasti.
 

Arrrr, liskomies tulee!
Dalen
Offline
Dalen
Viimeks kattosin V2 - Jäätynyt enkeli. Varmaa yksi parhaimmista suomalaisista leffoista mitä olen koskaan nähnyt.. Suosittelen, jos tykkäät jännitys/dekkari leffoista tai ylipäätänsä suomalaisista leffoista.
 

The higher you are, The farther you fall. The longer the walk, The farther you crawl. My body, my temple. This temple it tilts. Step into the house that Jack built...
tomine
Offline
tomine
Donkey Punch
Mistäkö elokuva on sitten saanut nimensä, noh...

...Donkey punch is a slang term for an apocryphal and potentially lethal[1] sexual practice supposedly performed during anal sex. The purported practice involves the penetrating partner punching the receiving partner in the back of the head or neck (what is known in boxing as a rabbit punch, after a technique to kill rabbits) allegedly causing the receiving partner's anal passage to tense up and increase the pleasure of the penetrating partner.[2] When used, the donkey punch is almost exclusively executed during or just before the orgasm of the penetrating partner.[3]

There is some controversy concerning whether the initial sexual act is restricted to anal sex prior to the donkey punch, or whether muscular contraction after the blow to the back of the head or neck during vaginal sex can also qualify as a donkey punch. It has even been proposed that a possible use of the donkey punch is to create a situation in which there can be a "surprise anal penetration" tantamount to sexual assault or rape.[4]


Nu juups, "nuorisoleffa" (näyttelijätkin jotain nuoria tuntemattomuuksia) tosin aika rankanlainen sellainen kun tosiaan muutama bilehirmu ja yksi lammas pistetään veneellä aavalla ulapalle. Homma tosiaan alkaa kouhotuksella ja biletyksellä aineiden kera... tuon ryhmätöuhuilun ja aineiden vetämisen jälkeen tapahtuu jotain, tuosta alkuviittauksesta ei kovin vaikea arvata mitä... tuon jälkeen elokuva muuttuumakin melkoiseksi "tappokoneeksi" ja katsoja ihmettelee siinä sivussa kuka selviää hengissä ja kuka ei.

Sinällään erikoinen leffa kun ei oikein tiedä mitä genreä edustaisi (ns. teinikauhu varmaan parhaiten sopis), lopulta on gorea päätettyä loppupuolisko täyteen ahtaa, alkupuoliskon irtstailubilettelyn ja paljaan pinnan esittelyn vastapainoksi...

...kokonaisuudessaan melkoisen sekavaa vouhotusta alusta loppuun. Tai no sinällään alussa "laahustellaan ja haahuillaan" pitkän tovin... sitten flirttaillaan ja touhutaan.. sitten höpötellään että miten tässä näin kävi ja mitä tehtäis.. kunnes viimeisen vartin aikana vedetään sitten melkoinen loppy(teurastus)rysäys, verta säästämättä tirskutellen.

Sitten mielenkiintoisimpaan tietoon, elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Oliver Blackburn


Hellboy II : The Golden Army
Jostain syystä ei ole ensimmäistä osaa tullut koskaan katsottua (pitää sekin pois päiväjärjestyksestä joku kerta hoidella), ainakin ensimmäinen sai muistaakseni ihan kelpo vastaanoton ja tämä toinen tais hitusen laimeamman.

Elikkäs sarjakuvasankarista taitaa tässäkin pitkälti kyse olla, sarjiksetkaan ei tämän hepun osalta ole meikäläiselle tuttuja. Tosin elokuvallisesti tämä enempi suoranaista aikuisten fantasiaa muistuttaa, kuin sitä perinteistä supersankariturinointia valkokankaalle yleensä muuteltuna.

Sinällään odotukset on jo pelkästään Guillermo Del Toron takia korkealla (Pan's Labyrinth), joka siis kumpaisenkin näin "helkkarin pojasta" ohjannut.

Pääosan jeppeä esittää Ron Perlman, näyttää siellä myös John Hurtin nimi vilahtavan. Sinällään sellainen fantasialeffa että ömelöt näyttävät ajoittain niin nvinksahtaneilta luomuksilta että niistä ei välttämättä edes näytelijöitä maskeerauksen alta tunnistaisikaan... alun tietsikkajätkistä tulee mieleen mm. crash test dummies mutta puuversioina juippeloita löytyy jos jonkisennäköistä.

Ensimminen leffa kannattaa katsoa taatusti tätä ennen niin olis hitusen paremmin hallussa tuo Hellboyn "alkutaival" ja noin muutoinkin kyseistä maailm(a/oi)sta perillä.. kyllähän tässäkin loppua kohti yhä paremmin mukaan pääsee yksistäänkin mutta alussa menee kaikki energia letkeältä katsomiselta siihen kun yrittää keskittyä bongailemaan maailmasta ja henkilöistä jotain tietoa.. tiedä sitten onko kuinka paljon muita henkilöitä kuin itse Hellboy siitä ekasta mukana ?

Muinaisessa menneisyydessä maata asuttivat taruolennot yhdessä ihmisten kanssa. Ihmisen ahneus ajoi kuitenkin osapuolet keskenään sotaan, joka ratkaistiin lopulta peikkosepän takoman kultaisen armeijan ylivoimalla. Metallisoturien voima kauhistutti niitä johtavaa kuningas Baloriakin, joten osapuolten kesken solmittiin rauha. Ihmiset ja kummajaiset sopivat kumpikin pysyttelevänsä omissa oloissaan ja kultainen armeija kätkettiin. Armeijan hallinnan takaava kruunu pilkottiin kolmeen osaan ja kaikki oli taas hyvin...

...vaan eräällä taruolennolla ei kulje sukset samaa latua ja "otus" päättää alkaa keräämään mahtia itselleen jotta voisi ihsmiskunnan kyykyttää kostoksi, koska he tuhoavat heille elintärkeää luontoa liiaksi... vaan Hellboy (joka siis taruotus on mutta ihmisten puolella) muutaman apurinsa kera lähtee tätä heppua sitten jahtaamaan ja "maailmaa" pelastamaan.

Elokuvan otukset näyttävät helkatin hyviltä ! ne ovat tehty puvustuksella, nukeilla ja robotiikalla.. eikä laisinkaan tietsikka CGI:nä kuten nykyään liian helposti tupataan tekemään, okei saa silläkin nättiä mutta tekijöiden pitää olla poikkeuksellisia lahjakkuuksia. Näyttävyyteensä nähden elokuvan budjetti on ollut naurettavan pientä luokkaa.

Musaosastosta vastaa "vanha kunnon" Danny Elfman.

Upeaa visuaalisuutta, sopivaa pilkettä silmäkulmassa, "outoja otuksia" ja hahmoja yllin kyllin, koomisia friikkejä.. aikuisten fantasiasatua tarjolla, kahden maailman keskinäisestä kohtaamisesta, sinällään tarina on perinteistäkin perinteisempää perushuttua mutta hahmot tekevät siitä totaalisen omalaatuisensa.. muutamaa toimintakohtausta unohtamatta, joiden perään sitten tarjoillaan tummanpuhuvaa huumoria.

Pan's Labyrinth oli aivan huikea mestariteos, sille tasolle ei ylletä mutta ei tämä ole lainkaan "helvetillinen" esitys tämäkään, pipo liian kireällä tätä ei kannata alkaa katsomaan.. muutoin Hellboyn huvittava hahmo ampuu aivan ylitse ja menettää tenhoavan yksinkertaisuutensa aika useita onliner heittojaan myöden, jotka Perlman pystyy näyttelijänlahjoillaan mainiosti luomaan.


The Sentinel
Tässä jos missä korostuu se ongelma jos kuuluisat näyttelijät ovat ehtineet ottaa jonkin hahmon jo aiemmin omakseen, siitä on pirun vaikea päästä millään tapaa katsojan silmissä eroon.

Tässä leffassa esiintyy Kiefer Sutherland ja ei voi mitään, aina kun jätkän naaman näkee niin Jack Bauer ja 24 tulee vääjäämättä mieleen. Sinällää kun tämä leffa jollain tapaa on vielä samantyylinenkin tuotos kuin tuo kyseinen telkkusarja...

...mukavana ykstyiskohtana elokuvassa muuten näyttelee presidenttiä David "Sledgehammer" Rasche (miten tuon nyt sitten presidenttinä enää vakavasti voisi ottaa ! )joten näitä muihin hahmoihin täydellisesti profiloituneita tyyppejä sitten vilahtelee useampikin.

Tunnettu nimi on myös Michael "yrmy" Douglas, joka ei varsinaisesti ole tehnyt roolia johon hänet aina automaattisesti yhdistäisi, vaan on sompaillut erinäisissä osissa aikansa ratoksi.

Uudempaa kaartia esittää Eva Longoria, joka taitaa toistaiseksi olla mallina vielä tunnetumpi nimi kuin valkokankaalla ansioituneena. Vanhempana ja naisistuneena hommissa on naisista myös Kim Basinger.

Juups, elikkäs juonena... salaisen palvelussa on eräs sen pitkäaikainen työntekijä jotunut epäilyksi petturuudesta.. ja siihenhän päähenkilöt eivät tyydy vaan tahtovat puhdistaa tahritun ja lavastetuksi joutuneen maineensa.

Ohjaajana toiminut Clack Johnson, joka ei nyt nimenä juuri mitään tuo meikäläiselle mieleen.

Perustrillerointiä joita mahtuu tusinaan turhan monta, jotta tämä millään tavalla omaksi edukseen sieltä seasta pystyisi erottumaan ja nousemaan muiden yläpuolelle.. hukkuu armotta sinne massaan. Jotenkin hengettömäksi ja puhdittomaksi jäävä kokonaisuus, nimistään huolimatta.


Katastrofin aineksia - perhe öljydieetillä
SiniFalkoista alkuperää oleva dokumentin tyylinen pläjäys.

Silloin tällöin päivänpolttavaksi aiheeksi nousee ilmastonmuutos ja se kuinka ihminen voisi tai kenties pitäisi siihen oma panoksensa antaa jotta se takaisin sille tolalleen ohjattaisiin jolle sen Luoja tarkoittanut ois.

Hommassa omalla tavallaan seurataan erästä espoolaistunutta (puoli)brittiperhettä joka päättää alkaa elelemään ilmastonmuutoskampanjoinnin mukaan, onko se oikeasti mahdollista että et luovu elämäsi ylellisyyksistä.. helppoa eikö vaan, noh ehkeipä sittenkään ! Pystyykö siihen oikeasti ylipäätään normaali keskiluokkainen perhe ? Luovuppa tuosta vain arkipäivän jutuista kuten autosta, veneilystä, muovituotteista, pakkauksista, kosmetiikasta, shampoosta jne... Hajoaako siinä sivussa koko perheen onni keskinäisiin ristiriitoihin joita väistämättä elämänmuutos tuo tullessaan.

Dokumentaalistyylistä menoa, jonka arikipäivän normaalista poikkeavat pulmat tuovat tilanteeseen oman komendiallisuuden mausteensa mukaan soppaa hämmentämään... voiko pienen pojan oikeasti lähettää yleisenä "herkuttelupäivänä" kouluunsa karkkipussin ja sipsien sijasta vain paperipussillinen porkkanoita mukanaan

Vaikka dokumentiksi onkin tämä tehty melkoisen humoristisella otteella mm. väliinfot prosenttitietoineen musiikkeineen oikein viimeisen päälle kieliposkessa. Niin kuitenki jää jotenkin liian pitkäveteiseksi ja liian pitkä kokonaisuus yhdellä kertaa purtavaksi tälläisessä muodossa, ajoittain ajatus lähtee harhailemaan ihan muualle ja sanoma menee toisesta korvasta ulos samantien sen kummemmin aivosolukoissa kiemurtelematta... niin no äijillä tais ollakin putkiaivot Tämän katsominen vaatii suunnatonta rauhoittumista ja keskittymistä, vaikkei ehkei tyyliltään olla sellaista tästä kuitenkaan haettu.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Mamma Mia!

Että musikaali tuo genre joka yleensä herättää melkoisia tunteita tai sitten on totaalisen herättämättä, riippuen tietysti osaltaan musamaustakin. Sinällään melkoisen kinkkinen genre noin muutoinkin tehdä onnistunut kokonaisuus alusta loppuun.

Itselleni leffan parasta antia on Aurinkoiset ja sitä kautta pirtsakan nätit kreikkalaistyyliset(oikein viimeisimman päälle)maisemat..

..sekaan mahtuu toki muutama kuunneltava ja iskevä kelpo biisikin (ja kyllähän ABBAn biisit nyt sinänsä itsessään varsin hyvin musikaaliin on kuin tehty), toki sekaan mahtuu useampi sellainen biisi joita en ois edes tunnistanut tai eivät juurikaan iske millään tavalla..

..kaikeksi onneksi Meryl Streep ja erityisesti tämä nuori likka (totaalisen uusi tuttavuus) Amanda Seyfried osaavat laulaa tarpeeksi hyvin, jälkimmäinen helkkarin hyvin ! Äijä osaston laulu ei oikein vakuuta sieltä löytyy puupökkekökolmikko Colin Firth, Pierce Brosnan, Stellan Skarsgärd.. okei viimeisin örmy ei hirveästi edes laulakaan onkin varmastikin mukana näyttelijäntaitojensa takia ja kansallisuutensa jotta voipi mukavasti leffaan sopivasti laivan perässään Ruotsia sinikeltaisin värein liputtaa.. ex-Bond sen sijaan valitettavasti laulaa varsinkin lopussa enemmänkijn (toki pakko myöntää että tietty viehättävyys juuri erityisesti kumpuaa tuosta varsin epävireisestä laulusta) joten sinällään ei niin täydellinen laulu ei kuitenkaan ole välttämätöntä katsojan naulitsemiseen ja mukaansa saamiseen.. Streep vetelee koreografiansa puolesta sitten "melkoisella tunteella, suorastaan täysin rinnoin tykittäen" ja hyvä ettei vääntele kehoaan erinäisille mutkille kuin Jim Carrey konsanaan, toki muistaa myös näytelläkin samalla sen verran kuin on tarpeen..

..ajoittain muutenkin hommassa mennään sinällään jo camp huumorin puolelle. Toki tietty ylitsevuotavuus ja vetävyys, nyt on melkeinpä musikaalin elinehtoja.

Ei tämä meikän asteikolla kyllä Moulin Rougen tai ("uuden") Hairspray'n kastiin yllä. Elokuva alkaa kuitenkin varsin pirtsakasti ja iloisella meiningillä joka nyt väkisinkin edes hitusen mukaansa vie, sitten menettää otettaan hiljalleen puolessa välissä, saa sitä taas hiukan kunnes lopussa alkaa jo uuvuttamaan että eikö nää biisit nyt riitä.. vaikka pari niistä iskevimmistä aika loppupuolella tuleekin.

Juoni nyt itsessään on sitä romanttista saippuahömppää oikein vimosen päälle, noh onneksi lopussa sentään jonkin sorttinen juonenkäännekin tulee eikä välttämättä ihan sitä mitä olisi odottanut mutta se toiseksi odotetuin kuitenkin tulla tupsahti.. juonesta ei varmaan sen enempiä kannata kertoilla, se selviää siinä ABBAn kuuluisimpien biisien muodossa ja välillä seassakin, jos joku sitä haluaa seurailla..

..romanttisuuden ohella sinällään hieman yllättävästi leffa tarjoilee ajoittain jopa feminisyyteen taipuvaa punk asennetta ! toki myös sitä iloista, riehakasta ja sykkivää menoa.. keski-iän kriiseille ilkutaan päin naamaa.. omasta elämästä kiinnipitämisestä jne... joten aivan niitä latuja ei mennä mitä etukäteen olisi saattanut pelätä.

Keski-ikäisten tahi jo ns. vanhojen näyttelijöiden riemukasta riemumarssin tykitystä.. ylenpalttiseen iloisuuteen käärittynä. Hyväntuulista, ajoittain vauhdikastakin sinällään kuitenkin pitkäveteisyyttä.

Sinällään "harvinaista" että leffan ohjauksesta vastaa 51-vuotias brittinainen (Phyllida Lloyd), ehkäpä se selittää hyvin paljon leffan teemoja ja asennetta.
 

Arte Et Labore
Dalen
Offline
Dalen
Viimeksi katoin Godzilla kohtaa Destroyahin, joka tuli eilen YLE Teemalta. Olihan se jees leffa.
 

The higher you are, The farther you fall. The longer the walk, The farther you crawl. My body, my temple. This temple it tilts. Step into the house that Jack built...
tomine
Offline
tomine
Vaaleanpunainen Pantteri 2

Elikkäs Steve Martinin toinen esiintyminen legendaarisena rasnkalaisena etsivä Jacques Closeauna.

Sen verran erityylistä nykyisin sarjan meininki, että pitänee tätä verrata Martinin ensimmäiseen Vaaleanpunaiseen Pantteriin, eikä juurikaan niin Peter Sellersin alkuperäisiin.

Nimikkoroolissa jatkaa Steve Martin, muitakin tuttuja on poliisijohtaja (John Cleese).. "mestaritohelon" apurina edelleen Jean Reno... sekä leffassa suurta roolia ottava sihteeri (Emily Mortimer), joka ensimmäisessä osassa oli huomattavsti pienemmässä roolissa.. tässä kyseinen hahmo tuo hämmästyttävästi jopa romantista viritelmää ilmoille mikä on kyseisessä sarjassa jo niin vanhana kuin uudistettuna jotain totaalisen uutta...

...muina niminä löytyy mm. Alfred Molinaa, Lily Tomlin, Andy Garcia, Jeremy Irons (jota ei muuten taideta kansiteksteissä mainita lainkaan).

Tuttua ja turvallista kohellustahan tämä. Clouseau pistetään taas hommiin, tällä kertaa saa paljon apureita kun vetää superryhmää joka kootaan eripuolen huippuagenteista... arvoesineitä ympäri Euroopaan varastetaa, eikä vähimpäisenä sarjan nimikkotimanttia.

Semmoista hölömöä päätöntä hömellystä ja kohellusta tarjoaa koko rahan edestä, tällä kertaa kuitenkin suht viihdyttävänä ja pari heittoa saa enempikin hymähtelemään Lähellekkään leffasarjan kulta-aikaa ei enää tulla koskaan pääsemään/palamaan... omalla tavallaan viihdyttävämpi kuin uskalti odottaa ja sillä tapaa positiivinen ylläri, useampaa astetta hauskempi ensimmäinen osa.. ja näitä nykyajan perusliukuhihnatuotantoja reilusti hauskempi.

Ihan jees meininki

Blu-ray kotelossa tulee sinisäde leffalevyn lisäksi toinenkin levy, joka lienee digitaaliselle kopiolle tarkoitettu DVD-levy.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Nakuna

Ruotsalaiset ovat monesti tehneet varsin kelvollsia "päättömiä komedioita", niin tälläkin kertaa on saatu genreensä erittäinkin maittava sopivan Härö tuotos aikaan.

Pääosan jäbikka huomaa omaksi harmikseen aamulla heräävän polttareiden jäljiltä krapulassa hissistä, kortsu persauksissaan ... ilman muistia, rahaa saatika rihmankiertämää. Ai niin tää taitaakin olla jätkän hääpäivä sen verta muistuu mieleen... siinähän sitä... ensin hitusen todella pikaisesti "muistellaan menneitä" jotta tulevat pää- kuin sivuhahmot saadaan esiteltyä heti kättelyssä katsojalle tosin niitä ropisee koko ajan vaan lisää... sivuhahmoja kun elokuvassa todella riittää jos jonkisensorttista hihhulivipeltäjää...

...ja jotta kaikki olisi "aivan täydellistä", herääpi jätkä kerta toisensa jälkeen samaan aamuun yhä uudestaan ja uudestaan. Onkos se elämä sitten nakuna Tukholmassa helppoa ? tekipä asiat tavalla ja toisella.

Jo pelkästään alkutekstien piirrettynä tehty animaatio toki musiikin kera kertoo mitä on tulevan levottomuudellaan ja pervoudellaan ... eikä meno ainakaan juurikaan hilliinny näyttelijöiden hypätessä kameran eteen. Melekoista viuhahtelukomediata, varsinkin pääosanesittäjä raukka lieköhän tuota on joutunut kovin pitkään rooliin houkuttelemaan ja milläköhän bonuksilla, ihan jokaisesta ei tuohon rooliin taatusti olis.

Niin juu pitänee myös mainita että AIK:n fanit ovat erittäin vahvasti esillä ja saavat osakseen täyslaidallaisen verran mietintöjä erinäisissä kinkkisissä tilanteissa ! jätkä taitaa siinä sivussa lisäksi fanittaa myös Aston Villaa, kun tuntuu päässänsä hokevan seuran nimeä kun pitäis naisten kanssa alkaa muhinoida

Hävytön mutta jollain törkyisellä tavalla myös maittava siinä sivumakuna harvemmin sitä tälläisen komedian ikärajaksi on 15 lykätty, joka kertoo osittain jo sanomaansa että tässä ei olla menty siitä missä aita olisin matalin ollut.. toki perinteiset alapää ja yläpää, pissakakat sun muut käsitellään mutta harvinaisen onnistuneesti.. toki tietyllä tapaa elokuvan pelastus on se että ns. rima todella uskalletaan alittaa pää pystyssä ja ylpeänä...

...järkyttävän katsottavaa p*skaa ja mukahauskuutta, joka on osiensa summa. Se "viimeinen loppu" joita siis periaattessa useita, on ihan toimiva. Huonono puolena voinee sanoa että tuon uudestaan samaan aamuun heräämisen olis ehkä voinut jättää pois, sinällään hitusen päälleliimattu lisä ja tuo tietynlaista toistoa jota ilmankin oltais homma kotiin klaarattu, toki osaltaan myös koko leffan ideakin tuo.. joten varsin kaksipiippuinen juttu.. toimii se tämäkin malli.

Ohjaajana tai tällä kertaa ohjaajina on toiminut veljekset Mårten Knutsson & Torkel Knutsson.

Pääosissa, meikäläiselle tuntemattomat (tai no viimeisin tuttu nimi, enempikin jostian muualta) Anna Järphammar, Dan Malmer, Henrik Norberg, Lisa Kock, Martin Forsström, Victoria Silvstedt ... näyttelijät ovatkin varmaan castinginään käyneet Haluatko VilauttelijäTähdeksi kisan.



Benjamin Buttonin uskomaton elämä

Moni varmasti odotti että tämä leffa olisi saattanut useammankin Oscar pystin kaapasta mukaansa mutta kolmeen sai tyytyä (ehdokkaana oli kuitenkin 13 kategoriassa) kun Slummeista kajahti niiden rohmuaja eteen. Tosin tiedä sitten annetaanko David Fincherin varsin tummanpuhuville touhuille koskaan tunnustusta tuolla "hienostopiireissä" jotta mies pystirohmuksi tituuleerattaisiin. Tosin sinällään kuitenkin hitusen yllätys kun jotenkin itselleni tästä tulee todella paljon mieleen Titanic, jo pelkästään tyyli ja tapa millä tarina tässä ja loistoristeilijän uppamisessa kerrottiin omaa paljon yhteistä kuten myös se eeppisyys lavasteissa viimeistä pientä yksityikohtaa myöden.. siinä samalla rakkausturinointia viimeisen päälle katsojaa kosiskellen..

Pystit (Oskari siis sellaiset) tulivat Paras lavastus, Parhaat erikoisefektit, Paras maskeeraus. Varsinkin viimeisenä mainittu meni takuulla oikeaan osoitteeseen, sen verran tyylikästä jälkeä on maskeerausosasto loihtinut niin Brad Pittistä kuin Cate Blanchetista joko ryppyjen kanssa tai ilman, ja kaksikohan on siitä myös ohjaajalle mukavia tyyppejä että osaavat näytellä erinomaisesti kun sattuvat olemaan oikeassa roolissa oikeaan aikaan.

Elokuvahan on sinällään varsin hassu, jätkä joka syntyy vanhuksen näköisenä lapsena ja siitä sitten vanhetessaan sen kun vaan nuorentuu... voittaako rakkaus ja kuolema ajan vai onko aika armoton piinaaja ja piikki ihmislihassa ? ..

..tietynlaista Suuruuden Hulluutta ilmassa sädehtii tonneittain kuin ydinjytkyn jäljiltä, siinä samalla pyritään käsittelemään elämää suurempia asioita. Lieköhän katsoja kuitenkaan tälläiseen oikeasti valmis ? Tai haluaako katsojat tälläistä pohdiskelua asioilla, jotka menevät jo niin valtaviin mittasuhteisiin että vaikea edes käsittää tai käsitellä niitä.. Tosin elokuva tuntuu hitusen yllättäen keskeiseksi pointiksi ottavankin ihmissuhdehömppäilyn, kaiken tuon suureuden keskellä.. joka sinällän sairaalla tavalla ihan kiehtovakin olis.

Loppujen lopuksi jopa "siirappista, fantasia-" draamaa tarjolla, piiiiitkien jaaaaarittelujen kera... todella upeasti toteutetun "erilaisen tehostejuhlan" keskellä...

...poikkeuksellista että erikoistehosteet eivät ole tippaakaan pois itse tarinalta ja vie sinällään mitään sisältöä ja huomiota leffasta pois. Ne ovat niin tyylillä tehtyjä ja maailmaan itsestään upotettuja sinne kuulevaksi (huolimatta kaikesta "hätkähtävyydestään") ettei niihin sinänsä edes kiinnitä katsoja huomiota, tämän takia pystyy täysillä eläytymään tarinan kiemuroihin ja mukana kuljeskeluun joka elää sanoin sanatarkasti aivan omaa elämäänsä...

...niin tai näin pakko myöntää tekniikka ja maskeerausvelhot ovat pistäneet parastaan huhkien "monenkin leffan edestä" tämän vallatoman mainion lopputuloksen eteen... sisältää yksitäisiä suorastaan mestarillisia kohtauskia jossa katsojan tunteet pauhaavat sisällä kuin myrskyävä meri, mutta sisältää myös paljon todella turhanpäiväisyyttä, jolloin tunteet jos pauhaavat enää laisinkaan niin korkeintaan aivan vääristä syistä.

Pitääkö vai eikö, kas siinäpä pulmaa kerrakseen ?
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Piranha - "tv-leffa" vuodelta 1995

Elikä tämä EI todellakaan ole se ainoa oikea, varsin kelpo Piraija (Piranha 197 elokuva.. joka hitusen turhaan jäi aikanaan Tappajahain hampaisiin, muttei myöskään kuulemma erään mestarisohjaajan James Cameronin väsäämä heikko jatko-osakaan.

Elokuva alkaa lyhyellä alustuksella melkeinpä yksi yhteen toisinnolla siitä oikeasta ykköselokuvasta, tällä kertaa tosin naispuolista paljasta pintaa jo heti melkeinpä alkuteksteistä lähtien huomattavasti enempi tarjolla..

..muutoinkin elokuva kulkee hyvin monia samantyylisiälatuja ottaen hahmotkin melkein alkuperäisestä niitä vain hitusen muokkaillen .. mutta ei valitettavasti oikein missään tekemisissään yllä lähellekään sen oikean kelpo tasolle .. sopivan mustaa huumoria oli alkuperäisessä todella mukavasti ja hyvinkin iskevällä tavalla toteutettuna, samoin jännitystä ilmassa .. tässä ei ole kunnolla oikein kumpaakaan tarjolla, joten haalea varjo siitä vain ja täysin turha "uusinta" kaikki "muokkauksetkin" vain menneet kehnompaan suuntaan.

Pääosassa on Alexandra Paul, joka lienee heti huomattavastikin "tutumpi nimi", jos mainitsee telkkusarjan Baywatch ja sieltä henkilöhahmon Stephanie Holden. Näyttäis siellä Mila Kunis olevan kanssa, sittemmin "tutumpi" Max Payne leffasta.

Kantsii ehdottomasti katsoa mieluummin se oikea elokuva ja alkuperäinen tämän tuotoksen sijaan.. tämä jäi todella paskaksi kopioviritelmäyritykseksi.

Liitetty 2009-07-13 14:59:
Arkajalat (The Goonies)

Vanhaa kunnon 80-luvun meininkiä .. voisiko sanoa niin parhaimmillaan kuin myös pahimmillaankin. Hulvaton, mitään anteeksipyytelemätön asenne on kuitenkin sillä tasolla että sillä korvataan todella paljon ja luodaan kummasti lapsellista viidyttävyyttä joka vaan kummasti kestää sukupolvelta toiselle toimii myös vähän vanhempiinkin ..

..genreksi on valkkautunut melkoinen sekametelisoppa.. löytyy seikkailua, komediaa kuin "trilleriäkin".

Pääosasta löytyy sakkia jos jonkinmoista mm. kaikkien siloposkien kantaisä Robert Davi.. pitänee myös mainita että elokuvasta löytyy myös nuori "hobitti" Sean Astin sekä Jonathan Ke Quan (joka on tuttu monelle Indy ja tuomion temppeli leffasta).

Koko seikkailun taustapirun on Steven Spielberg, ohjaajana huuhailee Richard Donner ja tarinan kässärinrustailija Chris Columbus.

Jätkät löytävät ullakolta aarrekartan ja päättävät lähteä maan alle aarrejahtiin, jonne kartta siis johdattelee. Aarre olisi sikäli tärkeä kun rikkaat pamput meinaavat lanata seurueen kotialueen maantasalle... pojat eivät ole ainoita jotka aarretta jahtaavat vaan myös rikollisperheelle se kelpaisi. Vaan eivätpä maanalaiset "ansatkaan" etsijöitään halaja ilmaiseksi saalista saamaan.

Puhdasta fantasianomaista Seikkailua historian hämäristä menneet ovat ajat tälläisten leffojen (Labyrintti, Gremlins, Arachnofobia jne...), tai jos tämän tyylistä tehdään niin eivät vaan millään tunnu pääsevän näille menneiden aikojen tuotosten tasolle mitä erityisesti huikeaan tunnelmaan tulee.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Rambo : First Blood

Elikkäs jäbikän ensimmäiset "seikkailut". Ehdottomasti paras kaikista neljästä (noh nelonen tietyllä tavalla toki aika erilaiseen muottiin tehty)... varsinkin kakkonen ja kolmonen nyt sinällään ovat aivan älyttömiä mutta tässä sentään jotain tolkkua ollut.. eikä pelkästään Sylverter Stallonen hauiksen paisuttelua lähikuvissa.. mutta tää eka on elokuvanakin varsin katseltava "jahtaus" kokonaisuus joka tempaisee mukavasti mukaansa.. toki tässäkin lopussa alkaa ilmenemään hitusen sitä yhden miehen armeija - syndroomaa joka sitten ikävä kyllä myöhemmin nousi pääteemaksi.. ei onneksi kuitenkaan tässä häiritsevyyteen asti.

Jätkä palailee siis Vietnamin sodasta ja joutuu pikkukaupungin sheriffin (Richard Crenna) v*ttumaisiin hampaisiin aivan syyttä suotta.. hepun veri kiehahtaa ja yhteenottohan siitä seuraa..

..melkoinen takaa-ajo leffa kun jahdattava lymyilee lähimetsissä karkuun.. metässä lymyilyssä ja kissa & hiiri leikissä on jokin oma outo viehätyksensä.. tietyllä tapaa tulee ajoittain mieleen MGS3:sen ja se ei ole lainkaan huono juttu, ei toki huikeiden juonenkuljetuksiensa tyyliin mutta noin muutoin metsäryveskelystä.

Varsin kelpo leffa.. tarjoaa sopivaa jännitystä, actionia, "retro"fiilistelyä. Kantsii kahtella, toisin kuin pari jatkoansa jotka suht nopskaan perään väsättiin mutta homma lähti tosiaan niistä täysin tekijöidensä käsistä.. sopivan tiivis paketti kun puoleentoista tuntiin puristettu "toimintapläjäys".
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Eagle Eye

Valvontayheiskunnan osittainen kauhukuva.. kun tietotekniikka pääsee valloilleen, vääriä latuja kulkien... varsinkin jos narujen päistä pääsevätkin tavallisia ihmispoloisia nykimään aivan väärät tyypit kuin keiden olikaan tarkoitus... tosin vaikea tätä elokuvaa kuitenkaan on hirveän todentuntuisena pitää, sen verran suurella ryminällä mennään ajoittain.

Kännykkä se on tässäkin suuressa roolissa (tosin myös noin muutoin nykytekniikka siinä sivussa myös) aivan kuten oli tiiviissä Phone Booth leffassa puhelin ja yksittäinen puhelinkoppero, toi Phone Booth on ajan kanssa vaan noussut entistä peremmaksi ja suorastaan nerokkaan tiivistunnelmaiseksi trilleriksi meikäläisen silmissä... aivan loistava jännäri ja huikealla tavalla toteutettu.. tosin todella erityylisiä elokuvat kuitenkin lopulta ovat...

..noh entäpä tämä tuotos. Vaikka ryminää rytinää ja takaa-ajoa on, joten leffa on sangen erilainen kuin poikkeuksellisen nerokas Phone Booth oli.. tämä on lähinnä sitä perinteisetä viihdyttäväksi viriteltya persuhollywood-kauraa.. onko siinä onnistuttu ? osittain, osittain ei.. suhailua melkoisella kyydillä ees sun taas.. mutta ei ota oikein kunnon otetta katsojasta missään vaiheessa.. eikä katsoja lopulta juurikaan kiinny siihen miten kiipeleistä toiseen hirmuisella kyydillä posottavalle kaksikolle sitten lopulta käy.. tai mistä nyt edes ylipäätään oli kyse.

Pääosan kaksikkona siis "tavalliset kaduntallaajat" jotka ajetaan ahtaalle kiristämällä, tosin sen verta kuuluisia näyttelijöitä jo joten liekö oikea valinta ottaa tälläisiä tyyppeja ns. tavallisiksi tyypeiksi, jotta heihin heidän roolissaan voisi katsoja "samaistua" ?... kaikesta ympärillään vellovastam tietämätön pääosan kaksikkoa kuitenkin kuljetellaan kiperästä tilanteesta toiseen.. kännykkä sun muut vermeet ympärillä antavat ohjeita joita pitäisi totella.. jotta aikanaan selviäisi mistä ihmeestä oikein on kysymys...

...kertaalleen tämän kahtoi. Toista kertaa ei kyllä enää jaksaisi, hetken hurvittelua, joka ei hirveämmin mieliin jää.. jää hitusen turhan hengettömäksi kokonaisuudeksi.

Ohjauksesta vastaan DJ Caruso... taustalla hääräilee Steven Spileberg ainakin nimellisesti. Pääosissa mm. Michelle Monaghan, Shia LaBeouf, Rosario Dawson ja Billy Bob Thornton.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Extreme Movie

Periaatteessa sitä samaa puppua mitä aikoinaan ensimmäinen amerikan piiras aloitti ja aina vain paskemmaksi valahtaen... jotkut pääsee pukille kuin itsestään ja toiset sinne epätoivoisesti yrittävät kivuta tilantaiden viskoessa estettä toisensa perään.

"Sitä samaa kuin ennenkin", siellä täällä seassa jokin yksittäinen (tällä kertaa äärettömän) pieni hetki joka saa ihan oikeasti hymähtämään mutta suurin osa ei edes hauskaa irvailua.

Näyttelijöitä ei kyllä juurikaan ketään osais nimetä naamansa perusteella, siis ilman alku tai lopputeksteistä niitä vilkuilematta.

En tiiä miten sitten tämä niihin itseensä teineihin uppoaa, luulis näistä niillä jo melkoinen ähky olevan kun joka vuosi tuntuu uuden satsin aina ruikkivan ilmoille useamman rysäyksen muodossa... liukuhihnamaista teiniparodiointia.. jonka suurin ongelma on vitsien totaalinen puute, tai jos niitä on niin niiden suorastaan hävytön surkeus negatiivisessa muodossa...

...vaikea edes sanoa että pitäiskö tän olla leffa joka parodioi muita leffoja, jos on niin parodiointien kohteet ovat kyllä erittäin vaikeasti tästä selvitettävissä.. ainoa hupi jonka leffa voisi edes tarjota on sekin totaalisesti ryssitty. Juoni.... ei helvetti putosin totaalisesti monesti kärryiltä mikä se punainen lanka tässä oli, oliko sitä laisinkaan ?

"P*llu tuo käymättömistä korpimaista viimeisin", ainakin tämän tyylisten leffojen poitsuille kerta toisensa perään, joita pukkaa ruudulle näissä "teini-irroitteluissa". Jos amerikan piiraissa oli alkuaikoina vielä jotain ideaa ja järkeä, tästä sellaista on millään tasolla totaalisen turha edes yrittää löytää.



Rendition - poikkeuksellinen luovutus

Itse termi joka leffan nimenä on tarkoittaa suunnileen seuraavanlaista...
"Pelkkä terrorismiepäily on riittävä syy siirtää kenties täysin viattomia henkilöitä kuulusteltaviksi ja kidutettaviksi maihin, joissa USA:n lait eivät päde."
...ja tätä kait on epäilty erittäin vahvasti kyseisen maan käyttäneen, aikoinaan niiden terrorismi-iskujen jälkeen kun ne maailmaa uutisoinneissa pyörivät (kyseessä oli siis WTC).

Pääosiin napsastu mm. Jake Gyllenhaal, Meryl Streep, Omar Metwally, Reese Witherspoon (totaalisen erityylisessä leffassa kuin yleensä) sun muita.. Ohjauksesta vastaa Etelä-Afrikkalainen Gavin Hood

Poliittista erittäinkin kantaaottavaa "trilleriä" tarjolla ja siinä samalla hitusen "poukkoilevaa" juonenkerrontaa..

..leffa alkaa äärimmäisen hitaasti, jopa puuduttavasti.. jollei katsoja ole jo valmiiksi sopivaan transsiin vaipunut leffan alkuhetkistä asti. Vaikka alussa yritetäänkin tiiviisti rakentaa sidetta katsojan ja useiden päähemmojen välille ei se oikein ota tuulta allensa missään vaiheessa...

..tarinaa etenee yht'aikaa monelta eri kantilta asiaa katsojalle esitellen. Näin ollen pää- kuin myös tuikitärkeistä sivuhenkilöitä elokuvassa on vaikka kuinka paljon. Näyttelijät toki itsessään tekevät poikkeuksetta erinomaista työtä kameran edessä.

...hitusen pitkästyttävää kahteltavaa.. ajoittaisesta visuaalisesta nättiydestään huolimatta (erityisesti Afrikka).. sinällään tarinan pitäisi olla enemmän kuin kohdillaan moniulotteisuudessaan ja sanomallaan.. välillä sivutaan Lähi-Idän itsemurhaiskijöitä... pääteemana on kuitenkin terrorismin vastaisen sodan nimissä tehdyt ihmisoikeusloukkaukset.. mutta kun ei ajoittain vain oikein tunnu katsojalta tässä leffassa "juuri miltään".. liekö uutiset jo niin totaalisesti ajansaatossa turruttaneet omalla tavallaan ?

...noh myönnetään että silloin herää katsojassa tunteita.. kun mainiosti näyttelevä (Omar Metwally) aletaan syyttä suotta kiduttamaan "lain ulottumattomissa" ja samaan aikaan hänen rakkaansa yrittää epätoivoisesti selvittää että mihin ihmeeseen hänen rakkaansa yht'äkkiä katosi lentokoonesta/lentokentältä.. eikä ketään tunnu oikeasti hänelle rakkaan ihmisen outo katoaminen tuosta vain "kiinnostavan".

Todella paljon on elokuvaa kehuttu, ehkäpä katsoin liian vääräntyyppisellä mielialalla koko leffaa.. ehkä tästä ois jonain päivänä enempikin irti saanut jos ois jaksanut alkaa syvemmälle kaivautumaan.. nyt ei vaan ensi-istumalta ainakaan tuntunut kuitenkaan oikein irtoavan sillä tasolla kuin ois kehujen perusteella kovasti odottanut.. ehkäpä tälle saattaisi vielä vaikkapa toisenkin katsomiskerran suoda..

..mutta eipä tästä varmaan meikäläisen suosikkileffoihin lukeutuvaa elämystä silläkään kerralla sentään esiin kuoriudu.
 

Arte Et Labore
tomine
Offline
tomine
Watchmen

Sarjiksesta väsätty leffa ja supersankari-sellaisia-tyyppejä tarjolla tässä leffassa enempikin. Osa taitanee kyseistä sarjakuvaa pitää ns. "maailman parhaana" joten odotusarvot elokuvalle eivät kovin alhaisilla voi olla..

..onkos elokuva sitten mistään kotoisin. Sarjista en ole koskaan lukenut mutta pitänee sekin joskus lukasta, kunhan sopivasti kohdille osuis.

Musapuolesta voisi sanoa että jos ajoittain leffan virallisen trailerin taustalla pauhaa Muse "maailmanlopunmeiningissä", joten pitäähän siitä jo sillä puolella tunnustusta antaa Itse leffassa musaa onkin sitten myös aivan totaalisen toisenkinlaista (suunilleen jotain countrya jolkottaa)... välillä vedetään Bob Dylaniä ja hetken päästä Simon & Garfunkelia.

Niin tai näin... elikkäs maailmassa supersankarit pitävät yllä maailman rauhaa mainetta ja kunniaa.. nyt erityisesti niistä viimeisintä on loukattu ja valvojien päälle on levitetty mustaakin mustempi tahra kun joku on päättänyt päästä heistä tavalla tai toisella eroon.. ovatko nämä "oudot hyypiöt" yhteiskunnan suojelijoita vai sittenkin vihulaisia ja sen mädättäjiä..

...itse supersankarit eivät ole näitä kaikkein tunnetuimpia kuten (mm. Batman, Hämis, Teris jne..).. toki heitä enempi kuin vähäsen muistuttaa ainakin pukujensa puolesta... noin muutoin "muistuttaa ja muistuttaa" aivan päinvastaisesti puhtoisuudessaan ...

...ilman pukua oikeassa elämässään nämä pellepukusankarit ovat todellisia paskiaisia vaimonsa hakkaajia, saattavat tuosta vain tappaa raskaana olevan nuoren naisen, vetävät sikarihuulessa missä vaan menemään, sekopäitä ja perverssejä (rietasta fetissiseksiä supersankariasuissaan himoitsevat) jotka heräävät eloon vain silloin kun puku on niskassaan ja kurmottavat pahoja jätkiä... ilman naamiota he ovat melkeinpä itse pahempia kuin ns. pahat jätkät..

..tyypit ovat pitkälti kuin ilkeästi ironisoituja karikatyyrejä tunnetuista supersankareista.

...tosin mitään aivan ufovoimia heillä ei juurikaan ole välttämättä, yhdellä toki sitäkin enempi... pääosin kuitenkin lähinnä sitäkin hassumpia asusteita päällä joilla kummastusta herättävät ja sitten ihastusta enempi tai vähempi toimillaan.

Normaaleita supersankarileffoja huomattavasti ilkikurisempi väkivaltamässäyskohtuaksissa jota ajoittain meinataan tuputtaa katsojalle hidastusten kera, rujompi ja suorastaan nautiskelee välillä jo perversillä tavalla tappelukohtaukissa. Joten ikäraja normaalia supersankarileffoja huomattavasti korkeampi.. tosin vastapainoksia joristaan helkatin pitkiä toveja ja niissä kohtauksissa alkaa mieli tehdä välillä kelloa kahtella kun paikatkin alkavat puutumaan.. jos ei fyysisesti niin henkisesti jorinointien keskellä.

Leffalla on pituutta sen verran että alkaa jo istumalihaksissa tai loikoilu vastaavissa tuntuumaan, missä asennossa lie sitten kahteleekaan. Pituus huomioon ottaen elokuvan onni on se että se hitusen paranee mitä pidemmälle mennään.. tosin jokunen katsoja saattaa jo alun jälkeen kelkasta keskenkin pois hypätä.. sen verta omaperäinen elokuvan "alkupuolisko" on, ennen kuin alkaa kunnolla kärryille hommasta, hahmosta kuin maailmastakin pääsemään.. joka on sinällään siis hitusenvaihtoehtoinen nykymaailma joka koki pieniä muutoksia 1970-luvulla... elokuvassa siis ellellään vaihtoehtoista vuotta 1985

Ohjauksesta vastaa Zack Snyder. Pääosissa mm. Billy Crudup, Carla Gugino, Malin Åkerman sun muita joidenka nimet eivät sano mitään...

...sen sijään käsikirjoittajat osastolta löytyy Alan Mooren lisäksi erittäinkin mielenkiintoinen nimi, joka on tullut tunnetuksi eräänä erittäinkin tunnettuna äänenä, nimittäin David Hayter.

Ihan jees, mutta itselleni jää kyllä jälkeen todella paljon The Dark Knightin loistavuudesta .. okei sinällään tässä on tarinassa todellakin sisältöä melkoisesti ja mitä pidemmälle se etenee ja kunnolla vauhtiin pääsee sitä tiukemmin katsoja alkaa leffan mukaan tempautumaan.

Varsin tai suoraan sanoen Erittäin Omaperäinen visio kokonaisuudessaan, niin itse tarinaltaan kuin myös väsätyltä vaihtoehtoiselta maailmaltamme... ja vaikka äärettömästi tuollaisista omaperäisistä jutskista pidänkin niin tässä mentiin jo ajoittain kyllä sen verran piktälle että ei enää iskenyt aivan kaikki, lähinnä ainoastaan aikuisille suunnattu supersankariturinointituokio.
 

Arte Et Labore
Mameluck
Offline
Mameluck
Yhdeksäs portti

Keskiviikkona oli tullut sub-leffana, joten päätinpäs sen katsoa. Elokuvan päähenkilönä toimii harvinaisia kirjoja jäljittävä Dean Corso, jota näyttelee tuttuakin tutunpi Johnny Depp. Mitä nyt itse tuumailin, niin Depp näytteli Corsoa hyvin uskottavasti ja välillä pientä huumoriakin oli mukana.

Corso pääsee käsiksi kirjaan jonka uskotaan olleen itse paholaisen kirjoittama. Corso alkaa jäljittämään "paholaisen muita teoksia" jotka todennäköisesti ovat kopioita.. vai ovatko? Ympärillä alkaa tapahtumaan outoja tapahtumia ja vähiten outo ei ole nainen, joka ilmestyy joka paikkaan.

Siinä sen elokuvan hyvät puolet olivatkin. Juoni oli yksinkertaisesti liian ennalta arvattava ja loppu jätti kylmäksi. Osa erikoistehosteista oli todella kehnoja. Tosin tämä onkin tehty vuonna 1999, mutta parempaankin ehkä oltaisiin pystytty. Elokuvaa jaksoi seurata vain sen takia että Depp oli siinä. Kuitenkin elokuva oli harha askel hänelle. Elokuva ei osaa oikein antaa mitään tunnetta. Se ei ole jännittävä, eikä siinä juuri toimintaakaan ole lukuunottamatta pari hyppyä sivuun auton tieltä tai käsirysyä. Tarina jäi myös liikaa auki muutamista kohista. Dialogi oli kyllä kehnon puoleista välillä.

Jos kovin haluaa nähdä jonkin Depp-leffan, kannattaa kääntää selkänsä tälle yksilölle.
 

"I'm a giant with a war dog. Either I am making a delivery, or I am besieging your fort. Hope for the former." - Sten, Dragon Age Origins -
avatar is Missing

Sinun täytyy olla kirjautuneena kommentoidaksesi. Jos et ole vielä jäsen - liity jäseneksi nyt.!