Kingdom Hearts III

Final Fantasyn draama kohtaa Disneyn satumaailman on luonnehdinta, joka istuu hyvin Kingdom Hearts -sarjaan. Oikea kolmas osa on ollut tekeillä kuin se kuuluisa Iisakin kirkko, mutta viimeinkin 13 vuotta kakkososan jälkeen sen pitäisi ilmestyä kuluvana vuonna. Sarja tunnetaan myös niin sekavasta tarinasta, että sen rinnalla Hideo Kojiman juonikuviot ovat selkeitä ja helppoja. Kolmannen pelin siis pitäisi selittää kolmentoista vuoden verran sivupolkuja yhdessä videopelissä. Gamereactor otti taannoin osaa Square Enixin ennakkotapahtumaan Santa Monicassa.

Kingdom Hearts III on oleva loppupiste tarinalle, joka on ollut työn alla 16 vuoden ajan. Näin ollen luvassa on jatkuva virta eeppisiä hetkiä ja paljastuksia. Sisällön tarkasta määrästä ja laadusta oltiin kuitenkin visusti hiljaa. Se kerrottiin, että peli sitoo Final Fantasyn ja Disneyn teemat yhteen olematta liian lapsellinen tai tummasävyinen.

Tärkeä uusi ominaisuus on tehdä erillisistä maailmoista aiempaa elävämpiä täynnä oikeita henkilöhahmoja. Lehdistölle näytettiin Tangledin kaupunkia, jossa Sora juoksenteli erilaisten hahmojen kanssa keskustellen. Aiempia pelejä paremmin toteutettu elokuvallisuus on jo nähtävissä Kingdom Hearts III:ssa.

Alustuksen jälkeen journalistit päästettiin pelaamaan 90 minuutin ajan joko Xbox One X- tai PS4 Pro -versiota. Tarjolla oli kaksi erillistä demoa, joista toinen keskittyi Herculekseen ja toinen Toy Storyyn.

Ensimmäinen testattu kenttä oli Herculeksen Olympus Coliseum. Tapahtumapaikka on nähty jo aiemmissa trailereissa, ja teema on toistunut miltei kaikissa aiemmissa peleissä. Sora kumppaneineen saivat demossa tehtäväksi kaataa kivititaanin, joka aiheuttaa ongelmia Olympus-vuorella. Kaikki tuntui luonnolliselta jatkumolta Kingdom Hearts II:n ja esiosa Kingdom Hearts: Birth by Sleepin kanssa. Pääosin Kingdom Hearts III toimii ohjaukseltaan samoin kuin kakkososa, ja joitakin liikeanimaatiouudistuksia lukuun ottamatta Soran ohjastaminen on nautinnollista. Pahiksia riittävästi lyötyään saa auki erikoiskykyjä, jotka käynnistetään kolmionäppäimellä. Tietty määrä jää- ja tulihyökkäyksiä sarjana päästää tekemään vieläkin tehokkaamman lopetustaian. Vastaavasti perinteisiä lyömäiskuja tekemällä saa avatuksi tehokkaita lopetusiskuja tai uusia tappelutapoja.

Tällä kertaa Sora voi kutsua avukseen Disney-ratsuja. Tämä tehdään omanlaisellaan tyylillä oikeaan aikaan nappeja painellen QTE-hengessä klassisten kutsumisten sijaan. Titaanitaistossa pystyi kutsumaan apuun suuren junan ja ampumaan palavia ammuksia. Moinen oli visuaalinen karkki kirkkaita värejä sateen piiskaamalla vuorella. Kingdom Hearts III on siis graafisesti erittäin vakuuttava.

Lyhyestä 10 minuutin kestostaan huolimatta Olympus Coliseum oli nautittava pätkä. Näin ollen odotukset toiselle demolle olivat korkealla. Kokeiltavana oli Kingdom Heartsin ensimmäinen Pixar-maailma.

Toy Story oli aikoinaan digitaalisen tarinankerronnan merkkipaalu, ja sitä on jo kauan odotettu mukaan Kingdom Heartsiin. Kolmannen pelin maailma on nimeltään Toy Box, ja melkoisen iso siivu oli pelattavana. Tunnin ajan pääsi pelaamaan, ja mukana oli mukavasti niin tarinaa kuin mittavia välivideoitakin. Dialogia tuntui olevan liikaa ja mikä pahinta, sanottu asia ei tuntunut merkitykselliseltä.

Samaa ei onneksi voi sanoa varsinaisesta pelattavuudesta. Kingdom Hearts III on hiotuinta pelaamista mekaniikkojensa osalta moniin vuosiin. Jokainen Soran avainmiekoista (keyblade) on omanlaisensa toiminnoiltaan, ja niiden välillä voi vaihtaa taisteluiden aikana. Yksi muuttuu suureksi vasaraksi, toinen taikasauvaksi ja kolmas jakautuu kahdeksi tappavaksi jojoksi. Näillä välineillä pahisten piekseminen tuntui erittäin tyydyttävältä.

Kingdom Hearts III mahdollistaa apureiden kutsumisen apuun silloin, kun pahisten määrä ja laatu äityy liian mittavaksi. Demossa käytössä olivat Pienen merenneidon Ariel ja Räyhä-Ralfin Ralph. Molemmat edustavat lähdemateriaaliaan täydellisesti, ja ohjaus on samanlainen kuin Kingdom Hearts II:ssa. Ralph oli mukava yllätys, mutta siitä huolimatta Ariel oli visuaalisesti vaikuttavin. Yhteys Soran kanssa, veden liike ja hyökkäykset sulautuivat hienosti yhdeksi kokonaisuudeksi.

Toisin kuin monissa muissa Square Enixin peleissä, graafinen näyttävyys on täsmälleen sama niin itse pelissä kuin välivideoissakin. Tämä tietenkin mahdollistaa pehmeän ja luontaisen siirtymän välivideosta pelattavuuteen. Vanhemman polven konsoleissa ei selvästikään olisi ollut riittävästi tehoa tällaisen loiston toteuttamiseksi.

Testaamisen jälkeen jäi vielä paljon kysymyksiä ilmaan, kuten millä tavalla levällään oleva tarina nivotaan yhteen. Ennakkovaikutelma on kuitenkin hyvä, ja Kingdom Hearts III:sta näyttää olevan muotoutumassa kiinnostavin ja kunnianhimoisin Square Enixin peli.