Asus VG248QE

Näytöstä on helppo tinkiä, kun pelikoneen päivitys käy ajankohtaiseksi. Kipinöivän nopeasta näytönohjaimesta ei kuitenkaan saada täyttä iloa irti, jos näyttö on hidas. Tavanomaiset littunäytöt perustuvat 60 hertsin virkistystaajuuteen, mikä käytännössä rajoittaa ruudunpäivityksen samaiseen nopeuteen. Lisäksi näyttöjen vasteajoissa on eroja. Pahimmillaan näyttö reagoi nopeisiin hiirenliikkeisiin tuntuvalla viiveellä. Vauhdikkaissa räiskintäpeleissä nopeasta näytöstä on luonnollisesti apua.

Markkinoilla on ollut jo vuosia 120 hertsin pelinäyttöjä (esim. 3D-näytöt), mutta nyt suuntaus on kohti 144 hertsiä. Tätä kategoriaa edustaa esimerkiksi Asuksen VG248QE, joka nyt päätyi Gamereactorin testipenkkiin.

Monitorin speksit ovat kohdallaan. 24-tuumaiseen paneeliin sisältyy 1920x1080 pikseliä, ja näytölle luvataan mikroskooppinen yhden millisekunnin vasteaika. Kuva voidaan johtaa DVI:llä, HDMI:llä tai DisplayPortilla. HDMI-käyttöä ajatellen näyttöön on integroitu myös äänentoisto, joskin stereokaiuttimien äänenlaatu jää heppoiseksi. Pelatessa vetää enemmin kuulokkeet korville. Harmillisesti kuulokeliitäntä on asetettu hankalasti näytön taakse eikä liitäntöihin lukeudu USB-hubia. 3D-osastolla näyttö tukee Nvidian 3D Visionia.

Sopiva katselukulma voidaan säätää vaivattomasti pysty- ja vaaka-akselilla. Tarpeen mukaan näyttöä voi myös nostaa korkeammalle tai laskea alemmas, ja aivan yläasennossa näytön voi jopa pyöräyttää pivotilla kokonaan pystypäin. Ominaisuudella ei ole yhden näytön kanssa paljoakaan virkaa, mutta useamman näytön kanssa se antaa valinnanvaraa työtilan asetteluun.

VG248QE:n tärkein ja kiinnostavin ominaisuus on kuitenkin sen nopeus, eikä se jää käytössä huomaamatta. Jo Windowsin työpöydällä ero on ilmeinen tavalliseen 60 hertsin näyttöön verrattuna. 144 hertsillä hiiri tuntuu herkemmältä ja ikkunat liukuvat näytön pinnalla silkinsulavasti. Sama toistuu peleissä.

Esimerkiksi Crysis 2 tempaisee mukaansa uudella tavalla yli sadan kuvan ruudunpäivityksellä. Nanopukuun sonnustautunut supersotilas suorastaan kiitää vihollisasemien läpi. Toki peli on vaikuttavaa katseltavaa myös perusnäytöllä, mutta pelaaminen ei ole nopeissa liikkeissä yhtä tarkkaa eikä elähdyttävää kuin VG248QE:llä. Oleellinen ero syntyy nimenomaan välittömyyden tunteessa.

Tietenkään pelkkä näyttö ei riitä parantamaan ruudunpäivitystä, jos tietokone itsessään ei siihen pysty. Mutta yhtä tyhjän kanssa on panostaa tuhansia euroja pelimyllyyn ja kytkeä se hitaaseen näyttöön. Hankintaa pohtiessa kannattaa miettiä, ovatko yhtälön molemmat puoliskot tasapainossa. Nopea pelinäyttö kruunaa nopean pelikoneen.

VG248QE:n viiveettömyys on pelkistetysti kahden teknisen osatekijän summa. Ensinnäkin näyttö käyttää 6-bittistä TN-paneelia, jotka on aina tunnettu hyvästä vasteajastaan. Lisäksi Asus on rakentanut paneelin taakse tavallista nopeamman piiristön, joka pitää huolen korkeasta virkistystaajuudesta eikä aiheuta turhaa "input lagia". Ainoa kompromissi syntyy siinä, ettei TN-paneeli ole optimaalinen kuvankäsittelyyn.

8-bittisiin IPS-paneeleihin verrattuna värit jäävät valjummiksi ja liukuvärit karkeammiksi. Lisäksi katselukulmat ovat kapeahkot. Värit näyttävät reunoista vuoroin vaalentuvan ja tummuvan, vaikka asentoa muuttaisi vain vähäsen. Ongelma koskettaa kuitenkin vain niitä, jotka tarvitsevat absoluuttista väritarkkuutta. Kalibroituna VG248QE:n kuvanlaatu ei ole missään nimessä TN-paneeleiden pahimmasta päästä, vaikka se onkin luokkansa nopeimpia näyttöjä. Pelaamiseen kuvanlaatu on täysin hyväksyttävä.

Reilun 300 euron hintaisena VG248QE ei ole edes kohtuuttoman kallis pelinäyttöä etsivälle. Vaikka 120 hertsin näytöstä päivittäminen ei ehkä vielä kannata, perusnäytön korvaajaksi VG248QE:tä on harvinaisen helppo suositella.