Suomi
Gamereactor
laitearviot

Nintendo Switch

Monikäyttöinen Switch on Nintendoa parhaimmillaan.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Nintendon matka konsolivalmistajana on ollut mielenkiintoinen täynnä nousuja ja laskuja. Ennen kaikkea noiden laskujen vuoksi uuteen laitteeseen on ladattu runsaasti odotuksia. Switchin täytyy onnistua siinä, mihin Wii U ei pystynyt.

Nintendon uusin laite on ehkä se kaikkein innovatiivisin konsoli tähän asti, mikä on paljon sanottu varsinkin Nintendosta. Switch on kokoelma nokkelia ominaisuuksia ja onnistunutta suunnittelua, ja laitteessa on helppokäyttöisyyden ohella myös runsaasti potentiaalia. Itse yksikkö - eli tabletti ja sen sivuille laitettavat joy-con-ohjaimet - on vaikuttavan korkealaatuista tekoa 720p-resoluutiollaan: se tuntuu käsissä arvokkaalta teknologiselta vempaimelta. Vehkeen haluaa ottaa mukaansa ja näyttää kavereille. Tässä mielessä Switch on uuden vuosituhannen paranneltu Game Boy.

Switchiä käytetään pääasiassa kahdella tavalla, mutta niiden lisäksi laite mahdollistaa joukon keinoja yksilöidä pelikokemusta. Kelkassa maatessaan kytkettynä HD-televisioon HDMI-kaapelilla laite tuntuu perinteiseltä kotikonsolilta. Pienestä muovisesta kelkasta poistamisen jälkeen laite muuttuukin sitten monikäyttöiseksi käsikonsoliksi. Ruudussa on kaiken muun lisäksi toimiva kosketusnäyttö.

Tabletilla pelaamisessa ei sinänsä ole mitään uutta, mutta nyt se yhdistyy kokonaisuudeksi Nintendon edistyksellisten joy-con-ohjaimien kanssa. Ohuet kämmeneen mahtuvat kapulat voi kiinnittää tabletin kummallekin puolelle, jolloin Switch muuttuu suorastaan loistavaksi käsikonsoliksi. Joy-conit voi myös irrottaa tabletista, ja kiinnittää ne erilliseen Grip-telineeseen. Tämä tuo joy-conien käytön lähelle perinteistä peliohjainta. Grip toimii, mutta tuntuu silti jokseenkin kömpelöltä tavalliseen ohjaimeen verrattuna. Lisäksi vasen joy-con kadottaa välillä yhteyden. Tabletin takana on ulos työntyvä tuki, jonka varassa masiina pysyy pystyssä esimerkiksi pöydällä. Tämän jälkeen pelaamista voi jatkaa pitäen joko kumpaakin käsissään, tai käyttämällä ainoastaan toista poikittain hieman Wii-kapulan malliin. Joy-conin voi antaa kaverille, mikäli tarkoituksena on pelata paikallista moninpeliä samalla laitteella.

Tämä on mainos:

Joy-conien vaikuttavin ominaisuus on niin sanottu HD Rumble, jonka ympärille Nintendo on rakentanut kokonaisen minipelikokoelman 1-2 Switch. Oikeassa kapulassa on infrapunakamera ja Amiibo-hahmojen tunnistus. Vasemman ja oikean kapulan erilaisuus edellyttää kakkospelaajalta sopeutumista paikallisen moninpelin aikana. Tähän tottumiseen ei onneksi mene montaakaan minuuttia.

Kokonaisuutena Switch tarjoaa heti kunnioitettavan määrän erilaisia käyttövaihtoehtoja. Erikseen voi halutessaan ostaa Pro Controllerin, joka on se perinteinen ohjain Sonyn ja Microsoftin laitteilla pelaamaan tottuneille. Pro Controller toimii hienosti, mutta on samalla harmillisen kallis. Silti se on miltei pakko-ostos niille, jotka tavoittelevat Switchiltä sitä niin sanottua perinteistä konsolipelaamista.

Mikäli Switchistä tulee menestys - ja sitä toivomme - niin se tapahtuu juuri monikäyttöisyyden ansiosta. Toinen menestyksen avain on tietenkin Nintendon omien pelien valikoima, jota kilpailijat ovat aina kadehtineet. Mitä enemmän Switchillä on päässyt pelaamaan, sitä suuremman vaikutuksen se on tehnyt nimenomaan monikäyttöisenä konsolina. Missä tahansa sitten päättääkin pelata, toimii laite aina yhtä ongelmitta.

Monikäyttöisyydellä on hintansa, ja se on alhaisempi suorituskyky. Switch ei kerta kaikkiaan pääse samalle viivalle tavallisten PS4:n ja Xbox Onen kanssa PS4 Pro'sta ja tulevasta Xbox Scorpiosta nyt puhumattakaan. Switch ei koskaan väittänytkään kilpailevansa raa'alla teholla Sonyn ja Microsoftin kanssa. Siitä huolimatta varsin merkittävä osa pelaajista toivoa Nintendon pääsevän edes samoihin lukemiin lähimpien kilpailijoidensa laitetehojen kanssa. Lyhyesti sanottuna Switchiä ei osteta siksi, että haluaa pröystäillä 4K-resoluutiolla uusimmilla peleillä. Itse asiassa julkaisupeli The Legend of Zelda: Breath of the Wild näyttää 4K-televisiolla melkoisen vanhalta ja rakeiselta. Switch on siis selkeä pettymys, jos laitetta ajattelee puhtaasti tehoissa kilpailijoihinsa verrattavana kotikonsolina. Jos taas Nintendon uusinta masiinaa ajattelee perinteisen konsolipelaamisen ja mukana kulkevan tablettipelaamisen onnistuneena yhdistelmänä, on Switch silloin erittäin onnistunut laite.

Tämä on mainos:

Erilaiset ohjausvaihtoehdot ja käytön yksinkertaisuus mahdollistavat sen, että Switchin voi poistaa kelkastaan ja jatkaa peliä melkein juuri siitä pisteestä mihin jäi. Kikka ei vanhene onnistuen tekemään vaikutuksen aina uudelleen ja uudelleen. Kannettavassa muodossa pelattaessa suorituskyky ottaa niin sanotusti osumaa, mikä johtunee virrankulutuksen asettamista vaatimuksista. Akussa riittää virtaa noin kolmen tunnin ajaksi, mutta tarkka suorituskyky riippuu tietenkin pelattavasta pelistä ja ruudun kirkkaustasosta. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan vähennä kannettavan pelaamisen tenhoa. The Legend of Zelda: Breath of the Wild tuntui yhtä hyvältä niin isolla kuin pienelläkin ruudulla.

Nintendo SwitchNintendo SwitchNintendo Switch

Käyttöliittymä on selkeä, ja sitä on helppo käyttää. Kaikki toistaiseksi nähdyt toiminnot on onnistuneesti saatu mukaan kokonaisuuteen. Helppokäyttöisyytensä ansiosta Switch soveltuu koko perheen laitteeksi, ja mukana on viimeisimmät työkalut vanhemmille lasten pelaamisen hallitsemiseksi. Hetkeksi taukotilaan asetetun konsolin takaisin käyttökuntoon saaminen on nopeaa edellyttäen ainoastaan muutaman napin painallusta.

Vähemmän helppoa ja mukavaa on se, ettei laitteen mukana tule ainuttakaan peliä. Ennen kaikkea minipelikokoelma 1-2 Switch olisi ollut mitä toimivin ratkaisu laittaa Switchin aloituspakkaukseen mukaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut antaa mahdollisuus ladata digitaalisesti Nintendon kaupasta muutama klassikkopeli ilmaiseksi. Tällä tavalla pelkän peruspaketin ostaja olisi päässyt pelaamaan heti edes jotain uudella konsolillaan. Nintendo suunnittelee myös Playstation Plussan ja Xbox Live Goldin kaltaisen verkkopalvelun käynnistämistä, jonka avulla pääsee käsiksi moniin vanhan hyvän ajan peleihin. Pystyäkseen kilpailemaan tällä saralla Sonyn ja Microsoftin kanssa Nintendon on todellakin pistettävä parastaan. Toistaiseksi merkkejä näin kovasta suoriutumisesta ei ole nähtävissä: Nintendon verkkopalvelun kautta saamiaan klassikkopelejä ei saa pitää itsellään, toisin kuin Sonyn ja Microsoftin vastaavissa palveluissa.

Laitteen menestyksen määrittävät usein viime kädessä sen pelit. Switchin julkaisupelien valikoima on kohtuullinen, joskaan ei missään tapauksessa loistava. Julkaisussa Switchiä myydään lähinnä uudella Zeldalla, ja joulun alla vetonaulana on varmasti Super Mario Odyssey. Pitkin kuluvaa vuotta julkaistaan iso joukko pienempiä indie-pelejä, joista ainakin muutama riittänee herättämään kuluttajien kiinnostuksen.

Wii U jäi melkein kokonaan vaille ulkopuolisten kehittäjien pelejä, ja Nintendo on yrittänyt ottaa tästä opikseen. Toistaiseksi suuret kustantajat suhtautuvat Switchiin asenteella "katsotaan". Electronic Arts on esimerkiksi luvannut tuoda FIFAn Switchille, mutta esimerkiksi Mass Effect: Andromedan saapumisesta Nintendon uudelle masiinalle ei ole mitään tietoa. Menestyäkseen Switch tarvitsisi juuri tällaisia korkean profiilin pelejä valikoimaansa ja mieluiten mahdollisimman monta.

Pelien runsaus johtaa kuitenkin seuraavaan ongelmaan, ja se on tallennustilan maltillisuus. Perusasennuksen jälkeen vapaata levytilaa jää käyttöön 25,9 Gt. Micro-SD-korttien hankkiminen lisätilan saamiseksi on siis käytännössä pakollista, mikäli aikoo yhtään pelata pelejään digitaalisina versioina tai hankkia jo ostamiinsa peleihin lisää tavaraa DLC-latauksien muodossa. Sonyn ja Microsoftin useamman teratavun kovalevyihin verrattuna Switchin tallennustila on vitsi.

Laitteen eräs isoimmista ongelmista on akkujen lataamisen vaikeus. Muilla konsoleilla niin tutuksi tullut pelaamisen aikana ohjaimien (tai tabletin) lataaminen ei onnistu Switchillä ilman kikkailuja. Esimerkiksi perinteisen ohjaimen näköiseen Grip-kelkkaan liitettyjä joy-con-ohjaimia ei voi ladata pelatessaan. Tällainen lataava malli Gripistä on olemassa, mutta se täytyy yllättäen ostaa erikseen. Switchin monikäyttöisyydellä on siis hintansa muutenkin kuin vain alhaisemman suorituskyvyn muodossa.

Kokonaisuutena Nintendo Switch on silti laitteena loistava. Suorituskyky ei yllä kilpailijoiden tasolle, mutta monikäyttöisyyden ansiosta raa'at hevosvoimat eivät tällä kertaa ehkä olekaan niin ratkaisevia. Switch on ehdottomasti monipuolisin ja erikoisin laite pelimarkkinoilla: se tarjoaa kuluttajille jotain aidosti uutta. Saumaton muutos kotikonsolista kannettavaksi pelilaitteeksi on vaikuttavaa. Switch onkin Nintendon suunnittelua omimmillaan: uutta tarjoava, riskejä ottava ja väärällään onnistuneita innovaatioita. Tulevaisuus on oleva hyvin valoisa, mikäli Nintendo onnistuu vakuuttamaan ulkopuoliset kehittäjät laitteensa mahtavuudesta.

Nintendo SwitchNintendo SwitchNintendo Switch
HQ
HQ
HQ
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score


Ladataan seuraavaa sisältöä