AOC AG273QZ

Reilu viisi vuotta sitten alkanut pelinäyttöjen vallankumous on muuttanut pelaajien käsitykset siitä, millaisilla näytöillä pelejä tulisi pelata. Harvassa ovat enää PC-pelaajat, joiden työpöydän päänäyttö ei taipuisi yli 100 Hz virkistystaajuuteen. VRR:n eli nVidian G-Syncin ja AMD:n FreeSyncin myötä valtaosa markkinoilla olevista pelinäytöistä toimii joko 144 Hz tai 165 Hz virkistystaajuudella jättäen kauas taakse aikoinaan markkinoita dominoineet 60-75 Hz TFT-näytöt. Mutta kehitys kehittyy, tekniikka teknistyy eikä kehityksen kelkka näytä pysähtymisen merkkejä. Uskallan väittää, että viimeistään vuosikymmenen loppupuolella katsomme taaksepäin 144 Hz ja 165 Hz -näyttöjä samalla tavoin kuin tänään 60 Hz paneeleita. Jätetään jaarittelu ja spekulointi sikseen ja siirrytään asiaan. Gamereactor on nimittäin saanut testiin hulppeaan 240 Hz virkistystaajuuteen asti taipuvan AOC AG273QZ -pelinäytön.

AG-kirjainyhdistelmä viittaa Agoniin eli AOCin premium-sarjaan. Siihen kuuluvat näytöt ovat mekaanisilta säädöiltään erinomaisia, visuaalisesti samasta puusta veistettyjä, ja ne tarjoavat käyttäjälleen mahdollisuuden manipuloida näyttöä mekaanisesti käytännössä kaikkiin suuntiin. AG273QZ, tuttavallisemmin "Kuutsi", ei riko perinnettä. Yhtenäistä Agoneille on myös harmaa kolmijalaksinen seisontajalka, joka on vaivaton kiinnittää näyttöön ilman työkaluja. Tukeva jalka on vain harmillisen takapainoinen eikä keskimmäistä jalasta ei parane iskeä pöydän reunan yli tai näyttö kellahtaa persiilleen.

Viime vuosina Agon-sarjan näyttöjen mukana - Kuutsi mukaan lukien - on lähes järjestäen toimitettu kaapelilla näyttöön kiinnitettävä hallintasäädin eli "langallinen kaukosäädin", jonka avulla näytön asetusten säätäminen on entistä helpompaa. Itse hallintavalikko on Agoneille tyypillinen, ja se tarjoaa juuri ne perinteiset ominaisuudet, mitä näytön säätövalikolta odottaa saattaa. Näytön alareunan koristelediä ei saa kytkettyä kokonaan pois päältä, mikä on erikoinen ratkaisu. Harmillisesti Kuutsia ei ole tehdaskalibroitu, joten asetusvalikkoon on syytä tutustua heti käyttöönoton yhteydessä.

TN on paneelitekniikkana muodostunut monelle näyttötietoiselle pelaajalle kirosanaksi, jollei paneelin nopeus ja kyky toistaa liikettä aja reilusti kuvanlaadun edelle. Liiallinen yleistäminen voi ennen pitkää muuttua jopa virheelliseksi olettamaksi, sillä myös TN-paneelit ovat kehittyneet "siitä mitä ne joskus olivat". QZ:n upouusi TN-paneeli tarjoaa 10 bit värit (8+2) 200 Hz saakka, kohisemattoman paneelipinnan ja reippaasti paremman väritoiston mitä äkkiseltään voisi TN-paneelilta kuvitella. Siinä missä 2015 vuoden AOCin pelinäyttö TN-paneelilla tarjosi 73% NTSC-väriavaruuden (vastaa noin 100% sRGB:tä) ja 8 bittiset värit (6+2), niin Kuutsi pääsee jo 89,5% NTSC:ään. Eron huomaa erityisen hyvin, sillä TN-paneelien pinnassa on usein materiaaleista johtuvaa pintakohinaa, mitä QZ:ssa ei ole.

TN-paneelin muut heikkoudet ovat läsnä, vaikka kyseessä onkin suvereenisti paras vastaantullut TN-paneelillinen näyttö. Kontrasti ei edelleenkään päätä huimaa, eikä väritoisto vastaa tietenkään uusia VA/IPS-paneeleita, mutta kovin kauas ei enää muutaman vuoden vanhoista VA-pelinäytöistä jäädä. Katselukulmat eivät ole kummoiset, mutta jos näytön edessä istuu yksin, ei ongelmaa huomaa, jollei ongelmia lähde kerjäämään päätä ruudun sivulle kuljettamalla. Tällöin näkökenttään ui pinkkiä hohdetta, joka on helppo huomata erityisesti tumman kuvan kanssa. Perinteeksi muodostuneeksi voivotuksen aiheeksi voi mainita myös HDR400:n eli "lasten HDR:n", joka on yksi tyhjän kanssa eikä vastaa todellista HDR:ää kuvanlaadullisesti. Valovoima ei yksinkertaisesti riitä kunnon HDR-efektin aikaansaamiseksi, mutta TN-paneeliksi näytössä riittää ilman HDR:ää hyvin valovoimaa. Mutta miltä se 200 Hz+ oikein tuntuu pelatessa?

Herttinen sentään! Kuutsi on ripeä - hämmentävän ripeä! Pääasiassa VA- ja IPS-paneeleita testanneena 200 Hz 10 bit väreillä kuin 240 Hz 8bit väreillä tuntuu käsittämättömän rivakalta. Pehmeys, jonka helposti omaksuu jo uudeksi normaaliksi hitaamman pikselivasteen 144 Hz ja 165 Hz IPS/VA-paneelien kanssa, on poissa. Tilalla on vain pehmeä ja sulava liike, mutta terävät ja kauniisti piirtyvät rajat ilman pikselisumeutta. Vaikka näytössä ei ole nVidian G-Sync-moduulia, toimii ajurituen avulla toteutettu G-Sync (Compatible) ilman minkäänlaisia ongelmia. On hyvä muistaa, että parhaan hyödyn nopeasta paneelista saa silloin, kun koneessa riittää suorituskykyä puskemaan ruudunpäivitys mielummin jopa virkistystaajuusrajan yläpuolelle kuin sen alle.

Kääntöpuolena seuraavan sukupolven (200-240 Hz) paneelinopeudesta joutuu maksamaan selvää lisähintaa 144 Hz / 165 Hz -näyttöihin nähden. Kirjoitushetkellä QZ irtoaa edullisimmillaan hieman alta 700 euron, joka on silti noin 200-300 euroa enemmän kuin markkinoiden yleisimmillä VA/IPS-tekniikan 144 Hz 165Hz 27" 1440p -pelinäytöillä. AG273QZ täydentää hinnastaan huolimatta hyvin markkinoiden pelinäyttötarjontaa tuomalla tarjolle lisää ominaisuuskirjoa tarjoten ostajalle valinnanvaraa riippuen siitä, mitä itse kukin pitää tärkeimpänä ominaisuutena näyttönsä kanssa. Viimeisenä vinkkinä on syytä erikseen mainita, että AOC AG273QZ on merkittävästi viime vuonna testattuja AOC AG273QCG tai Asus ROG Swift PG27VQ -malleja parempi kaikilla merkittävillä osa-alueilla. Kuutsia on erittäin helppo suositella nopeutta arvostavalle, joka ei ole valmis uhraamaan kuvanlaadullisesti kaikkea nopeuden ehdoilla.