Lego Star Wars: The Complete Saga kattaa kaikki Tähtien Sota -sarjan kuusi episodia ja on juonellisesti uskollinen elokuville. Peli on jaettu niin, että episodeja saa pelata haluamassaan järjestyksessä. Kokonaiskuva välittyy kuitenkin parhaiten jos pelin jaksaa pelata järjestyksessä läpi aivan alusta loppuun. Tällöin peli onnistuu rakentamaan kuvan eeppisestä avaruusseikkailusta, josta ei puutu draamaa tai järisyttäviä toimintakohtauksia.
Itse peli on perinteisesti toteutettu kolmiulotteinen tasoloikka, joissa juonen mukaan vaihtuva sankaripari selvittää aivopähkinöitä, taistelee Imperiumin sotilaita vastaan, lentelee avaruusaluksilla ja niin edelleen. Mukana liikkuva kaveri on joko tietokoneen tai toisen pelaajan ohjastuksessa ja hahmoa voi vaihtaa lennosta. Onneksi pieniin muovipäihin on mahdutettu mukavasti järkeä, sillä koneen ohjastama kaveri osaa auttaa pelin tehtävien suorittamisessa ja listii myös mukavasti kimpussa hyöriviä vihollisia.
Lego Star Wars sisältää yhden nerokkaan oivalluksen, joka erottaa sen tavanomaisista tasoloikista. Kenttien rakenne on suunniteltu siten, että kaikkia salaisuuksia ei voi löytää ensimmäisellä läpipeluukerralla. Kentissä on monia piilotettuja paikkoja, jotka avautuvat vain tiettyjen hahmojen avulla. Niinpä pelikentät täytyy tahkota läpi pariin otteeseen, jotta niistä saa kaiken irti ja juuri tässä piilee tämän pelin juju. Itse pelin voi juosta läpi alle kymmeneen tuntiin, mutta kaikkien salaisuuksien selvittäminen tuo peliin toisen mokoman lisää peliaikaa.
Pelissä on mukana vaikuttava henkilökaarti, sillä erilaisia hahmoja on yli 150 kappaletta ja löytyypä pelistä bonuksena myös tunnettu ruoskaa heiluttava arkeologikin. Pelaajalla on myös mahdollisuus rakentaa täysin oma hahmo yhdistelemällä valmiiden henkilöiden palasia toisiinsa. Hahmot kuuluvat aina johonkin luokkaan, joka määrää heidän kykynsä ja aseistuksensa. Luokkia ovat muun muassa jedi, palkkionmetsästäjä, kapinallinen ja droidi. Näiden välillä on kyvyissä suuriakin eroja, sillä siinä missä jedi heiluttelee valomiekkaa ja käyttää Voimaa erilaisten esteiden voittamiseen, palkkionmetsästäjä teilaa vihollisia laserpyssyllään ja kiipeilee vaikeakulkuisiin paikkoihin tarttumahakansa avulla.
Luokkien eroilla on käytännön merkitystä myös taisteluissa käytettäviin taktiikkoihin. Viholliset hyökkäävät yleensä joukolla ja urhea jedi hoitelee ne tanssahtelevilla valomiekan lyönneillä helposti, mutta laserpyssyllä varustautunut sankari joutuu puolestaan väistelemään henkensä edestä ja ampumaan takaisin aina kun ehtii. Valosapelien toiminta on mallinnettu peliin hyvin. On hienon näköistä ensin torjua laserammuksia miekalla ja tämän jälkeen tanssahdella säilän kanssa piruetteja vihollisjoukossa. Kaiken tämän mahdollistaa tarkka ohjaus, joka tottelee hyvin pelaajan komentoja.
Pelissä tulee vastaan myös erilaisia ajoneuvoja aina X-Wingeistä siivouskärryihin. Näitä voi ohjata joko ohjaimen liikkeentunnistimen avulla tai sitten perinteisesti ohjaintateilla. Liikkeentunnistus on tehty niin hyvin, että pienen totuttelun jälkeen pelaaja ajelee ajokeilla jo vaistonvaraisesti.
Episodit huipentuvat yleensä johonkin klassiseen voimienmittelöön ja jokaisella pomolla on jokin toimintatapa, joka erottaa hänet toisesta: Yksi juoksee välillä karkuun, toinen pitää sankaria otteessaan Voiman avulla jne. Näissä taisteluissa on parhaimmillaan kunnon eeppinen ote ja on vaikea olla hymyilemättä kun esimerkiksi Qui-Gon Jinn ja Darth Maul ottavat yhteen valosapelien rätistessä ja dramaattisen musiikin pauhatessa taustalla.
Äänipuoli on pelissä kaksiteräinen miekka. Taustalla pauhaava John Williamsin musiikki ja elokuvista otetut laseraseiden ja -miekkojen äänet luovat hyvin tunnelmaa, mutta valitettavasti muu äänimaailma jää pelissä täysin huomiotta. Dialogi puuttuu pelistä kokonaan ja se on korvattu ylilyödyillä eleillä ja ilmeillä. Ratkaisu toimii hyvin, sillä pienten hahmojen elehdintää seuratessa hymy on herkässä. Muut pelin äänet koostuvat lähinnä muovisista kopinoista, mikä kyllä sopii pelin luonteeseen hyvin, mutta itse ympäristöjen äänettömyys harmittaa. Olisi ollut mukava kuulla hiekan suhisevan tuulessa Tatooinella kävellessään tai eläinten ääntelevän Naboon metsissä.
Graafisesti peli tavoittaa hyvin hakemansa muovisen ilmeen. Lego-hahmot muistuttavat erehdyttävästi esikuviaan. Ympäristöt ovat hienosti mallinnettuja ja luovat hyvin tunnelmaa. Valitettavasti ne ovat välillä liiankin hyvin mallinnettuja ja muoviset ukot pistävät niistä todella pahasti silmään. Tällöin tuntuu kuin hahmot olisivat hairahtuneet täysin väärään peliin.
Lego Star Wars: The Complete Saga tavoittaa kuitenkin kokonaisuutena hyvin alkuperäisten elokuvien tunnelman. Tämä on onnistuneen kenttäsuunnittelun, tutun henkilökaartin ja elokuville uskollisen juonen ansiota. Myös John Williamsin alkuperäiset sävellykset luovat peliin hyvin eeppisen seikkailun tuntua. Peli on myös kokonaisuutena erittäin hyvä paketti: 6 episodia ja kaikissa 6 erilaista kenttää. Kun tähän liittää kaikissa kentissä olevat salaisuudet, joista jotkin löytyvät vasta parin pelikerran jälkeen, on varmaa että pelissä on runsaasti sisältöä.