Maanantain arviossa Darkest Dungeon II

Maanantain arviossa Gamereactorin avustaja Matti Isotalo arvioi Darkest Dungeon II:n.

Lue arvio täältä.

"Okkultismia ja pahoja viboja sisältävän kylän sijaan pelaaja pistetään kakkososassa tien päälle niin sanotussa roguelite-hengessä, jossa jokainen yksittäinen läpipeluukerta on erilainen ja lukuisista satunnaisista tapahtumista koostuva minitarina. Tehtävänä ei ole enää kouluttaa ja varustaa tehokasta "gladiaattoritallia", vaan valita jokaiselle pelikerralle neljän hengen seurue erikykyisistä hahmoista. Suurin osa ykkösosan hemmoista ja hemmottarista ovat edelleen läsnä, tällä kertaa omine lineaarisine ja vähitellen avautuvine taustatarinoineen, joiden läpikäyminen kasvattaa samalla heidän voimatasoaan. Muutenkin homman nimi on (liiankin) hidas uusien esinetyyppien, hahmojen ja heidän kykyjensä kartuttaminen, jotta pelikertojen lopussa olevat pomot saisi kaadettua. Homma ei kuitenkaan ole helppo, sillä säälimätön vaikeustaso ja noppasäkä pistävät hyvin alkaneelle istunnolle nopeasti lopun. Peli ei lisäksi halua enää pelaajien hidastelevan ja parantelevan itseään taistelun jo ratkettua, sillä kunnon parannusloitsut ovat nyt joko pitkien vuororajojen kahlitsemia, tiettyyn minimielinvoimamäärään sidottuja tai molempia."