Ensikuulemalta ajatus Mariosta Ubisoftin rabbids-olioiden kanssa samassa pelissä vaikuttaa kummalliselta. Vielä sitäkin suuremmalla syyllä, kun tulossa pitäisi olla Xcomin kaltainen strategiapeli. Ennakkoon nähty kuvamateriaali antoi kuitenkin luvan odottaa hyvää lopputulosta. Onneksi sellainen myös saatiin tietyin varauksin.
Tarinallisesti pelin lähtökohta on odotetusti suorastaan absurdi, eikä välttämättä edes niin sanotulla hyvällä tavalla. Tekniikan ihmelapsi peukaloi VR-kypärää kellarissaan. Tämän seurauksena rabbids-olioiden maailma yhdistyy äkkiarvaamatta Marion maailman kanssa. Tämän enempää tarinaa ei sitten taustoitetakaan, mikä ei varsinaisesti yllätä ottaen huomioon Nintendon tavan keskittyä tarinoiden kertomisen sijasta pelattavuuteen. Omalla tavallaan rabbids-hahmot kuitenkin istuvat Sienivaltakuntaan ihan hyvin, ja sehän on tärkeintä. Alussa pelaajan liittolaisina ovat Peachiksi ja Luigiksi pukeutuneet rabbidsit, ja he tekevät imitaationsa erittäin onnistuneesti ja hauskasti. Tarinallista syvyyttä ei siis todellakaan ole luvassa, mutta muuten hauskaa menoa on senkin edestä.
Epätavallisesta yhdistelmästä huolimatta maailma näyttää ja tuntuu hyvin tutulta. Maisemia voisi ottaa esimerkiksi Wii U:n Super Mario 3D Landista, kääntää kuvakulmaa hieman toiseen sivuun ja seurauksena olisi Mario + Rabbids Kingdom Battleen istuva maailma. Tämä on otettava positiivisena asiana. Nintendo on aina onnistunut loistamaan juuri siinä, että uusien pelien maailmat tuntuvat alusta asti omalla tavallaan tutuilta. Maisemat muuttuvat yleensä rabbids-olioiden toimien ansiosta, ja esimerkiksi osa pulmatehtävistä on selvästi innoittunut Ubisoftin elikoista. Yksinkertainen ulkoasu toimii hyvin kokonaistunnelman kanssa: nyt ollaan Sienivaltakunnassa.
Tutusta ensivaikutelmasta huolimatta Mario + Rabbids Kingdom Battle on hyvin erilainen verrattuna kaikkiin muihin Mario-peleihin. Ubisoft on ottanut pääosan pelimekaniikasta hyvin epänintendomaisesti joukkuepeliä painottavasta Xcom: Enemy Unknownista. Itse pelaaminen vaihtelee ympäristön tutkimisen ja niin sanottujen Battle Space -alueiden välillä. Näissä sitten taistellaan vuoropohjaisesti ja taktisesti. Alussa vastustajat esitellään, ja sen jälkeen saa itse asetella kolmen hengen joukkueensa shakkinappuloiden lailla taistelua varten.
Vertaus Xcomiin on erittäin tarpeellinen. Puolikas tai kokonainen suoja vähentää saatua vahinkoa, ja tappeluissa liikutaan koko ajan pitkin kenttää käyttäen päivitettäviä aseita. Taktiikkana toimii koukkaamisen ohella ihan vain hyvä onni, kun vihuja on määrä kaataa. Pelillisiä vaikutteita ei millään tavalla peitellä, ja juuri siksi härskin kopioinnin voi antaa anteeksi. Onneksi myös omia lisäyksiä on tehty. Jokainen hahmo saa tehdä vuorollaan kaksi toimintoa, joista toinen on fyysinen lyhyen etäisyyden hyökkäys. Tämän jälkeen toimintaa on mahdollista muuttaa valiten suoja, jonka takaa ampua pitkän matkan päästä. Tämä johtaa runsaaseen liikkumiseen taisteluiden aikana, jolloin kähinöistä tulee aiempaa intensiivisempiä. Joukkuetovereiden kanssa voi myös suorittaa yhteisiä hyökkäyksiä, jolloin on toki helpompaa pieksää pahiksia. Sanalla sanoen meno on Xcomiin verrattuna nopeampaa, yksinkertaisempaa ja helpommin opittavissa. Siitä huolimatta taktinen ajattelu menestymiseksi on kaiken aikaa välttämätöntä.
Kaverin kanssa pääsee pelaamaan erillisissä co-op-haasteissa. Ne eivät rakenteellisesti ole osa päätarinaa, ja ne valitaan keskuspaikkana toimivasta "hubista" erikseen. Nämä tehtävät tuovat annoksen vaihtelua kokonaisuuteen, ja aikaa myöten tehtävien vaikeutuessa ne edellyttävät alati tiiviimpää yhteistyötä. Kaverin kanssa pelaaminen on oikein hyvä lisä, ja se olisi saanut olla jollakin tavalla osa päätarinaa.
Viimeisen päälle vaativaa strategista pohdintaa odottavat eivät etsimäänsä löydä Mario + Rabbidsista. Siitä huolimatta tässä on peli, joka tasaisesti lisää mukaan haastetta uusien vihollisten ja pomotaistojen muodossa. Tämä pakottaa ajoittain miettimään omaa taktiikkaa uusiksi. Tässä on Xcom Nintendon maailmassa. Erityisen vaikea ei peli ole, joten lopputekstien rullatessa tulee pakostakin miettineeksi, että luodulla pohjalla olisi ollut enemmänkin annettavanaan. Esimerkiksi lajityypille ominaisia roolipelielementtejä olisi voinut olla enemmänkin. Aseita on jos jonkinlaisia, mutta erilaisia haarniskoja tai muita käyttöesineitä ei ole. Hahmoilla on omat kykypuunsa, mutta niiden täyttyminen ei erityisemmin muuta tapaa, jolla kyseisellä hahmolla on taisteltu alusta asti. Pelattavuus on siis tehty tarpeettoman yksinkertaiseksi.
Kaiken kaikkiaan Mario + Rabbids Kingdom Battle on kuitenkin itsetietoinen, positiivinen ja nautittava paketti. Rytmitys on onnistunut, ja peli sopii hienosti osaksi Nintendo Switchin valikoimaa.