Mullet Mad Jack on vauhdikas roguelike

Paha robottimiljardööri on kidnapannut Jackin tyttöystävän, ja lukinnut Nakamura Plazan pilvenpiirtäjän ylimpään kerrokseen. On siis paikallisen supersankarin aika läiskiä ja mäiskiä halki kymmenen kentän pelastamaan pulasta. Mullet Mad Jackin on kehittänyt neljän hengen studio Hammer 95, ja tarjolla on yhdistelmä erilaisia asioita toiminnalliseksi keitokseksi. Vähän Doom 2, hieman Hades ja ripaus retroa ja ajatus Hotline Miamia. Kahden vuoden kehityksen jälkeen valmista tuli.

Mullet Mad Jack on retroileva FPS rogueliken elementeillä. Toisin sanoen kuolema korjaa usein. Tuhon koittaessa palataan menossa olleen kentän alkuun, ja kaikki aseet ja päivitykset ovat enää muisto vain. Pelaajalla ei ole aikaa pysähtyä, ja pelaaminen luottaa refleksien nopeuteen. On kymmenen sekuntia aikaa pieksää edessä olevat robottipahikset. Jos kestää kauemmin, pitää aloittaa kokonaan alusta. Pelaaminen on siis vahvasti yritystä ja erehdystä.

En pidä siitä, että kuollessa on aloitettava kokonaan alusta. Mullet Mad Jack kuitenkin tasapainottaa tilannetta laitamalla pelin käyntiin uudelleen nopeasti ja palkitsevasti. Värejä käytetään rohkeasti, ja luodit, laserit, räjähdykset ja kranaatit lentelevät liikeanimaatioiden ollessa ah niin sulavia. Suunnittelun osalta mieleen tulevat muinaiset Wolfenstein, Duke Nukem 3D, Doom ja japanilaiset animaatiot 1980-luvulta. Pidän suuresti pelin ulkonäöstä. Musiikki istuu kokonaisuuteen loistavasti, ja huumori, rytmitys ja pelattavuus ovat melkein täydellisessä tasapainossa.

Puolentoista tunnin pelaamisen jälkeen meno alkaa kuitenkin toistaa itseään. Loppuun pääsee noin neljässä tunnissa, ja ehkä puolet siitä ajasta olin jo kyllästynyt. Vanhemman polven pelaajille ostamista voi kuitenkin suositella lämpimästi.