Nier: Automata

Kuvittele kaikuvien askelten ääni hämärässä tehdasrakennuksessa. Seinillä on pitkä rivi söpöjä robotteja, jotka pitävät soihtuja käsissään. Tunnelma on suorastaan raamatullinen ja kummallisella tavalla epämiellyttävä. Robottien johtaja on nimetty osuvasti Robot Priestiksi. Muutaman minuutin kuluttua kuvakulma siirtyy ylös meiningin muuttuessa tappelutanssiksi Bayonettan malliin häivähdyksellä Gradiusta ja Galagaa. Konepistooleilla ja ohjuksilla aseistettuna tuhotaan kaikki liikkuva samalla väistellen kohti tulevia hyökkäyksiä. Lopuksi voi odottaa näkevänsä puoli ruutua näkymästä peittävän suurikokoisen pomorobotin. Tätä on Nier: Automata. Pelin on tehnyt Platinum Games yhteistyössä Square Enixin ja Yoko Taron kanssa. Automata perustuu löyhästi PS3:lle ja Xbox 360.lle aikoinaan julkaistuun peliin Nier. Jatko-osan pelaaminen ei onneksi edellytä edellisen pelin tuntemusta.

Tarina sijoittuu hulppeasti 10 000 vuotta alkuperäisen osan jälkeiseen aikaan. Pelaaja omaksuu 2B:n roolin, joka on YorHan omistama androidi. Kyse on eräänlaisesta erikoisjoukosta, jonka tehtävänä on suojella ihmiskuntaa avaruusolioiden hyökkäystä vastaan. Uhka Maata kohtaan koostuu erinäisistä koneista ja roboteista. 2B:n ja muiden androidien on määrä laittaa stoppi moisille aikeille, ja parhaiten se tapahtuu tuhoamalla kaikki vastaan asettuva. Tarina on kiinnostava, ja se käsittelee muun muassa sellaisia teemoja kuin tietoisuus, perhesiteet ja käskyjen sokea noudattaminen. Juoni tekee matkan varrella muutaman yllättävän käännöksen päätyen lopulta tyydyttävään loppuratkaisuun.

Nier: Automata on toimintapainotteinen kolmannen persoonan roolipeli selkeällä tarinalla ja avoimella maailmalla. Pelattavuus on ehtaa Platinum Gamesin sujuvaa ja vauhdikasta laatua. Nier muistuttaa hieman Zeldan ja Bayonettan ristisiitosta. Maailma on kookas täynnä vaihtelevia salaisuuksia ja sivutehtäviä. Päätehtävien suorittaminen avaa uusia alueita tutkittavaksi.

Kohdattavat henkilöhahmot vaihtelevat kapinallistaistelijoista esimiestensä kontrollista vapautuneisiin robotteihin, joista yksi on nimeltään Pascal. Hän on muodostanut yhdessä muiden robottien kanssa pienen yhteisön, joka haluaa elää rauhassa kaupungin viereisessä metsässä. Tämän yhteisön jokainen jäsen voi keskustella pelaajan kanssa tarjoten oman näkökulmansa maailman menoon.

Sivutehtävien tekeminen on keskeistä pelissä edistymisen kannalta, sillä niistä palkitaan kokemuspisteiden ohella raaka-aineilla ja aseilla. Päätehtävät ovat pelimekaanisesti suoraviivaisempia. Yleensä juostaan paikkaan A, piestään kaikki ja kuunnellaan sen jälkeen lisätietoja. Usein tehtävät päättyvät pomotaistoon, jotka ovat upeasti toteutettuja ja persoonallisia. Yksi kohdattu vastus esimerkiksi pitää oopperasta, ja on pukeutunutkin asianmukaiseen asuun.

Nier: Automatan homman nimestä pääsee nopeasti kiinni, jos on joskus pelannut God of Waria, Devil May Cry'ta tai Dante's Infernoa. 2B käyttää kahta erilaista asetta, ja mukana kulkee myös pieni botti nimeltä Pod. Pikkuveikko kuljettaa mukanaan erilaisia tarvikkeita valmiina käyttöön. Aluksi mukana on loppumattomilla panoksilla siunattu konekivääri. Se ei tee paljoa vahinkoa, mutta on ehdottomasti oiva apu tiukoissa paikoissa.

Roolipelielementit astuvat kuvaan silloin, kun 2B pääsee käsiksi uuteen tietokonesiruun. Tilan määrä on hyvin rajallinen, joten on tärkeää valita huolellisesti juuri sellaiset sirut, jotka sopivat yhteen oman pelityylin kanssa. Poikkeuksellisesti Nier: Automatassa ei ole automaattista tallennusta: kaikki tapahtuu erikseen näyttöpäätteellä tallentamalla, joita on ripoteltu pitkin poikin pelimaailmaa. Kuoleman korjatessa peli jatkuu edelliseltä tallennuspisteeltä, ja oikein nopeasti kuolinpaikkaansa suoriutumalla saa poimittua pudonneet kokemuspisteet takaisin kyytiin. Mekaniikka siis muistuttaa tässä Dark Soulsia ja Bloodbornea. Edelleen maastossa on paikkoja, joissa kanssapelaajat ovat vetäneet viimeisen henkäyksensä. Tällöin voi joko suorittaa korjausoperaation saaden näin liittolainen taistelemaan puolellaan, tai vaihtoehtoisesti voi tapella näitä jäänteitä vastaan.

Musiikki on jotain todella mieleenpainuvaa. Missä tahansa kulkeekaan, istuu musiikki täydellisesti menossa olevaan tilanteeseen. Sama pätee ääninäyttelyyn. Valittavana ovat sekä japanilainen että englantilainen ääniraita, joista japanilainen on se suositeltavampi. Teknisesti peli rullaa kyllä 60 ruudun sekuntivauhtia, mutta ajoittain kokonaisuus yskii.

Nier: Automatan värimaailma on aivan liian ruskea. Lisäksi kaikkea leimaa jonkinlaisen laihan vesivärin ulkonäkö. Jopa täydessä auringonvalossakin kaikki näyttää harmaalta. Rivivihollisten eli robottien suunnittelu on sanalla sanoen tylsää. Toki niitä tulee kaikissa kokoluokissa ja eri tavoilla puettuina, mutta perusmalleissa saisi olla enemmän vaihtelua. Lisäksi pelin tarinan käynnistymisessä kestää useamman tunnin, mikä on liian kauan.

Nier: Automata on Platinum Gamesin paras peli pitkään aikaan. Viime aikoina yhtiön tahratonta mainetta ovat lianneet niin Teenage Mutant Ninja Turtles: Mutants in Manhattan kuin Scaleboundin kuoppaaminenkin. Nier: Automata soveltuu niille, jotka pitävät vauhdikkaasta toiminnasta vakavan tarinan kera.