Euroopan unioni tekee rohkean liikkeen tekoälykilpailussa myöntämällä 200 miljardia euroa tekoälyteollisuutensa edistämiseen ja kilpailuun Yhdysvaltojen ja Kiinan kukoistavien ekosysteemien kanssa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen torjui ajatuksen siitä, että Eurooppa olisi jäänyt jälkeen, ja painotti, että tekoälykilpailu ei ole läheskään ohi.
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin isännöimässä Pariisin tekoälyhuippukokouksessa tehty ilmoitus otettiin innostuneesti vastaan Pariisin F-aseman hautomon startup-yrityksissä. Monet uskovat, että tämä investointi auttaa eurooppalaisia yrityksiä kehittämään kehittyneitä tekoälyjärjestelmiä, erityisesti suurten chatbottien, kuten ChatGPT:n ja kiinalaisen DeepSeekin, nousun jälkeen.
Huolena on kuitenkin edelleen, että Euroopan tiukat tekoälysäännökset voivat haitata innovointia, ja jotkut asiantuntijat vaativat tiiviimpää yhteistyötä amerikkalaisten yritysten kanssa jäykän riippumattomuuden sijaan. Samaan aikaan Iso-Britannia ja Yhdysvallat kieltäytyivät allekirjoittamasta huippukokouksen eettistä tekoälyhallintoa koskevaa julistusta, mikä herätti lisäkysymyksiä kansainvälisestä yhteistyöstä. Toistaiseksi jää nähtäväksi, kannattaako Euroopan suuri panos tekoälyyn.