Kaksi syrjäistä avaruuskeskusta Ruotsissa ja Norjassa, jotka sijaitsevat napapiirin takana, muokkaavat hiljaisesti Euroopan avaruusyhteyksien tulevaisuutta. Kun maanosa pyrkii vähentämään pitkäaikaista riippuvuuttaan Yhdysvaltojen teknologiasta, Esrange Space Center Ruotsissa ja Andøyan avaruuskeskus Norjassa ovat nousseet tärkeiksi laukaisualustoiksi, joista käsin Euroopan itsenäisempi läsnäolo maapallon ulkopuolella on mahdollista.
Eurooppa on jäänyt kauas jälkeen avaruuskilvassa. Yhdysvallat suoritti vuonna 2024 yli 150 laukaisua, mutta Eurooppa vain kolme. Sen ainoa toiminnassa oleva avaruuskeskus sijaitsee Ranskan Guayanassa (tuhansien kilometrien päässä Manner-Euroopasta), ja sen lippulaivaraketti Ariane 6 on tehokas, mutta kallis ja kertakäyttöinen. Maanosalle, joka pyrkii kilpailemaan nopeasti muuttuvalla alalla, nämä rajoitukset eivät ole enää kestäviä. Tässä kohtaa pohjoismaiset toimipaikat astuvat kuvaan.
Ruotsin Kiirunan kaivoskaupungin lähellä sijaitseva Esrange tarjoaa harvinaisen yhdistelmän laajoja asumattomia alueita, vähäistä valosaastetta ja erinomaista infrastruktuuria. Alun perin 1960-luvulla luotainrakettien laukaisuun käytettyä paikkaa on nyt parannettu kiertoradalle laukaisemista varten, ja siellä on uusia alustoja ja halleja, jotka ovat valmiina nykyaikaisia raketteja varten. Sen syrjäinen sijainti, jonka jakavat vain saamelaiset poronhoitajat, tekee siitä ihanteellisen palautusoperaatioille ja arkaluonteisille sotilaallisille hyötykuormille.
Norjan rannikolla sijaitsevalla Andøyalla suoritettiin hiljattain onnistunut testilaukaisu saksalaisen startup-yrityksen ISAR Aerospacen kanssa. Norjan hallituksen ja puolustusalan yrityksen Kongsbergin tukemalle paikalle on myönnetty lupa jopa 30 laukaisuun vuodessa, ja se on jo herättänyt suurta kiinnostusta Natossa ja useissa Euroopan puolustusministeriöissä.
Tämän ponnistelun taustalla on yhdistelmä teknologista kunnianhimoa ja poliittista kiireellisyyttä. Ukrainan sota on tuonut esiin riskit, jotka liittyvät SpaceX:n Starlinkin kaltaisten yhdysvaltalaisten järjestelmien käyttöön.
Kun Donald Trump on palannut Valkoiseen taloon ja liittolaiset suhtautuvat yhä varovaisemmin Yhdysvaltojen painopisteiden muuttumiseen, eurooppalaiset virkamiehet pyrkivät luomaan vaihtoehtoja, joita he voivat hallita. "Suoraan sanottuna luulen, että suurin ajuri oli luultavasti se, että Trump valittiin jälleen kerran. Ja sinänsä Trump teki luultavasti enemmän Euroopan puolustuksen hyväksi kuin yksikään eurooppalainen poliitikko ennen häntä", sanoi ISARin toimitusjohtaja Daniel Metzler. "Se todella loi valtavan kiireen tunteen."
Euroopan visio on muutakin kuin kiinniottaminen. Esrange on allekirjoittanut laukaisusopimukset eteläkorealaisen Perigeen ja yhdysvaltalaisen Firefly-yrityksen kanssa, joka aikoo laukaista satelliitit hätätilanteissa vain 24 tunnin varoitusajalla, mikä voi osoittautua elintärkeäksi satelliittien korvaamiseksi konfliktin aikana. Sekä Esrange että Andøya valmistautuvat myös avaruusmatkailun tulevaisuuteen, ja kaikki rakettikumppanit työskentelevät osittain uudelleenkäytettävien rakettien parissa. ISAR:n seuraavan sukupolven alusta testataan Esrangella, ja se liittyy maailmanlaajuiseen siirtymiseen kohti kestävämpiä ja kustannustehokkaampia laukaisuja.
Haasteita on kuitenkin vielä jäljellä. Infrastruktuuri on saatava valmiiksi, järjestelmiä on testattava, ja Euroopan laukaisuekosysteemin on osoitettava olevansa kilpailukykyinen. Vauhti on kuitenkin todellista ja kasvaa. Työtä on vielä paljon tehtävänä, sanoi Esrange-järjestön johtaja Lennart Poromaa. "Noin vuoden sisällä meillä on todennäköisesti koko tukikohta valmiina."
<bild>Kiiruna, Ruotsi - huhtikuun 2016 tienoilla : Esrange Maxus -rakettimonumentti.</bild>