Dramaattinen loppu naisten EM-kisoille 2025, rangaistuspotkukilpailussa, joka alkoi loistavasti Espanjalle (Englannin Beth Mead joutui toistamaan laukauksensa, koska hän koski palloon molemmilla jaloilla, ja Cata Coll pysäytti sen toisella kerralla) ja päättyi hirvittävän huonosti, kun tähtipelaajat Mariona Caldentey, Aitana Bonmatí ja Salma Paralluelo hukkasivat yrityksensä.
Kun rangaistuspotkukilpailuja ei ollut pelattu 40 vuotta, tämänvuotinen turnaus rikkoi ennätyksen kolmella rangaistuspotkukilpailulla, joista Englanti oli ainoa, joka voitti useita.
Vaikka Espanja tuli suosikkina ja voitti lähes kaikki yksittäiset tilastot (22 laukausta vs. 8, 65 % pallonhallinta), Englanti näytti jälleen esimerkin kestävyydestä, kuten se on osoittanut koko EM-kisojen ajan (voittamalla jokaisen ottelun pudotuspelivaiheesta jatkoajalla tai rangaistuspotkukilpailuilla), ja Sarina Wiegman voitti kolmannen EM-tittelinsä peräkkäin.
Englannin olisi kuitenkin vaikea marssittaa Saksan ennätystä kuudesta peräkkäisestä EM-kisasta (yhteensä kahdeksan) vuosina 1991-2013.
Ainoa lohdutuspalkinto on se, että Aitana Bonmatí valittiin Eurojen parhaaksi maalintekijäksi ja kilpailun MVP:ksi, kun taas Englannin maalivahti Hannah Hampton sai finaalin parhaan pelaajan palkinnon.
Englannin ja Espanjan välistä loppuottelua seurasi 34 203 katsojaa loppuunmyydyssä St. Jakob-Parkissa Baselissa, mikä on UEFA Euro -ennätys (tosin kaukana siitä, että 75 784 katsojaa oli 75 784 katsojaa vuoden 2023 MM-kisoissa Australian stadionilla Sydneyssä, jossa samat joukkueet pelasivat vastakkaisin tuloksin). Se oli myös naisten EM-kisojen yleisöennätys: 657 291 myytyä lippua Sveitsissä, kun Englannin 2022-kisojen vastaava luku oli 574 875.
Espanja saa pian mahdollisuuden toiseen Euroopan mestaruuteen lokakuussa 2025 alkavissa Kansojen liigan välierissä, joista Englanti puuttuu. Se puolustaa MM-titteliään vuonna 2027 Brasiliassa, kun taas seuraavien EM-kisojen isäntä vuonna 2029 on vielä päättämättä.