Ranska on hyväksynyt vuoden 2026 talousarvionsa kuukausia kestäneen poliittisen umpikujan jälkeen, joka uhkasi sekä maan sisäistä vakautta että markkinoiden luottamusta. Pääministeri Sébastien Lecornu käytti perustuslain erityissäännöksiä hyväksyäkseen talousarvion ilman parlamentin täysistuntoa ja selvisi samalla useista epäluottamuslauseista. Hallitus selviytyi maanantai-iltana kahdesta viimeisestä äänestyksestä, varmistamalla välittömän selviytymisensä.
Budjettisopimus syntyi sosialistipuolueen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Sosialistipuolue suostui olemaan vastustamatta hallitusta vastineeksi myönnytyksistä, kuten eläkeuudistusehdotuksen lykkäämisestä, jolla eläkeikä olisi nostettu 62 vuodesta 64 vuoteen. Lecornu kuvaili talousarviota "läpimurroksi" ja korosti 6,5 miljardin euron lisäystä puolustusmenoihin sekä pyrkimyksiä supistaa valtion alijäämä 5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2025 oli 5,4 prosenttia.
Poliittinen epävakaus on leimannut Ranskaa kesäkuussa 2024 järjestettyjen pikaisten vaalien jälkeen, jotka johtivat parlamentin hajoamiseen. Peräkkäiset hallitukset, mukaan lukien Michel Barnierin ja François Bayroun johtamat hallitukset, eivät ole onnistuneet hyväksymään talousarvioita, joten Lecornun hallinto joutuu ohjaamaan maata pitkittyneen epävarmuuden läpi. Talousarvion hyväksyminen on kuitenkin vain väliaikainen lykkäys, sillä hallitus on edelleen hauras ja sen mahdollisuudet toteuttaa laajempia sisäisiä uudistuksia ovat rajalliset.
Kun kunnallisvaalit lähestyvät ensi kuussa ja 2027 presidenttikilpailu on näköpiirissä, huomio on siirtynyt maan poliittiseen tulevaisuuteen. Presidentti Emmanuel Macron, joka on estynyt pääsemästä kolmannelle kaudelle, keskittyy ulkopolitiikkaan ja Euroopan strategisiin kysymyksiin, kun taas äärioikeisto kamppailee edelleen oikeudellisten haasteiden kanssa, jotka voivat vaikuttaa sen rooliin tulevissa vaaleissa...