Siinä on lause, jota olisi luettu satiiriksi puolitoista vuotta sitten: Tanska lennätti veritarvikkeita Grönlantiin valmistautuakseen Yhdysvaltain hyökkäykseen. Ja silti tässä sitä nyt ollaan.
Tanskan yleisradioyhtiön DR:n (joka puhui Tanskan hallituksen, tiedustelupalvelujen sekä Ranskan ja Saksan virkamiesten kanssa) ja The Guardianin mukaan Kööpenhamina valmisteli vuoden 2026 ensimmäisinä viikkoina kaikessa hiljaisuudessa näitä toimenpiteitä kahdeksan vuosikymmenen ajan läheisimmän liittolaisensa tekemän hyökkäyksen torjumiseksi.
Näköpiirissä, ilmeisesti: Tanskalaiset sotilaat nousevat Grönlantiin menevään sotilaskuljetukseen. Heidän varusteissaan on räjähteitä, joilla räjäytetään Nuukin ja Kangerlussuaqin kiitoradat ja estetään Yhdysvaltain lentokoneiden laskeutuminen. Lisäksi: veripusseja tanskalaisista veripankeista siltä varalta, että ketään ammutaan. Määränpää: saari, joka on teknisesti edelleen osa Tanskaa. Mahdollinen hyökkääjä: Yhdysvallat.
Laukaisevana tekijänä olivat tietenkin Donald Trumpin tammikuussa esittämät uudet uhkaukset ottaa Grönlanti "kovalla kädellä". Euroopan pääkaupungit olivat olleet hiljaa hälyttyneitä Yhdysvaltain vuoden 2024 vaaleista lähtien, mutta hetki, joka tiettävästi kiteytti kriisin, oli Yhdysvaltain 3. tammikuuta tekemä hyökkäys Venezuelaan. Seuraavana päivänä Trump julisti, että Yhdysvallat tarvitsee Grönlantia "erittäin kipeästi". Seuraavana päivänä Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi, että Yhdysvaltain hyökkäys Naton liittolaista vastaan merkitsisi itse liittouman ja koko sodanjälkeisen turvallisuusjärjestyksen loppua.
Euroopan vastaus oli nopea ja eurooppalaisen puolustuksen koordinoinnin standardeihin nähden lähes järkyttävän päättäväinen. Grönlantiin laskeutui tanskalaisista, ranskalaisista, saksalaisista, norjalaisista ja ruotsalaisista sotilaista koostuva etulinja, jota seurasi pääjoukko, johon kuului myös eliittijoukkoja. Tanskalaiset hävittäjät nousivat ilmaan. Ranskalainen laivastoalus suuntasi kohti Pohjois-Atlantia. DR:n lähteiden mukaan tavoite oli tarkoituksellinen: asettaa Grönlannin maaperälle mahdollisimman monta eri kansallislippua, jotta Yhdysvaltain mahdollinen siirto sen miehittämiseksi edellyttäisi Washingtonilta vihamielistä tekoa useita Naton liittolaisia vastaan samanaikaisesti.
"Emme ole olleet tällaisessa tilanteessa sitten huhtikuun 1940", sanoo tanskalainen puolustuslähde viitaten Tanskan natsimiehitykseen. Vertailua ei tehty kevyesti. Kaiken tämän keskellä tapahtui merkillinen asia: Eurooppa ryhdistäytyi. Euroopan johtajien salaiset keskustelut (jotka DR:n mukaan alkoivat heti Yhdysvaltain vuoden 2024 vaalien jälkeen) saivat tiettävästi maanosan strategisen yhteenkuuluvuuden uudelle tasolle. Nimeltä mainitsematon korkea-arvoinen ranskalainen virkamies kertoi yleisradioyhtiölle, että Grönlannin kriisi oli käännekohta: "Eurooppa tajusi lopullisesti, että meidän on pystyttävä huolehtimaan omasta turvallisuudestamme."