Alle 18-vuotiailta kiellettyjä pelejä myydään edelleen alaikäisille. FIGMA ry:n hiljattain tekemässä tutkimuksessa noin joka kolmas alaikäisen yritys ostaa kiellettyjä pelejä onnistui.
Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2007, jolloin tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa, mutta hiipinyt ylöspäin jo kolmatta vuotta.
Tutkimuksessa viisi 14-16-vuotiasta nuorta teki yhteensä 35 koeostoa ympäri Suomen useissa eri kaupoissa. Tänä vuonna koeostoja tehtiin aiempaa laajemmin.
Ikärajojen valvonnan suhteen parhaiten pärjäsivät Oulu ja Turku. Eniten huomautettavaa oli Joensuun ja Jyväskylän alueilla, joissa alaikäisyyteen puututtiin vain joka kolmannella ostokerralla. Helsingin tulos oli keskitasoa - joka kolmannessa paikassa peli myytiin alaikäiselle. Kaiken kaikkiaan ostoyrityksistä 34 prosenttia onnistui.
"Tietoisuus pelien ikärajoista näyttää ailahtelevan. Pelien maahantuojat haluavat tietenkin myydä pelejä, mutta toivomme, että ikärajoja noudatetaan. Nuorille riittää ihan varmasti heille sopivia pelejä", toteaa FIGMAn toiminnanjohtaja Riku Olkkonen.
"Päivittäistavarakauppiaat ovat viime vuosina panostaneet myyjien kouluttamiseen ikärajojen valvonnan osalta, mutta lisäinformaatiolle näyttää edelleen olevan tarvetta. Pelien ikämerkinnät ovat muiden ikärajoitettujen tuotteiden tapaan tärkeä huomioitava asia, elokuvatarkastamon tarkastaja Hanna Happo sanoo.
"Pelien ikärajojen ymmärtäminen on tärkeää niin pelikaupassa kuin kotona. Noin 5 % peleistä on suunnattu aikuisille saaden K18-merkinnän", jatkaa Olkkonen.
Valtaosassa peleistä käytetään yleiseurooppalaisia PEGI-merkintöjä 3, 7, 12, 16 ja 18. Pelien ikärajat ovat suosituksia lukuun ottamatta punaisella merkittävää 18-ikärajaa.
Lautapeleistä poiketen videopelien ikäraja ei kerro tuotteen haastavuudesta, vaan mahdollisesti haitallisesta sisällöstä, kuten väkivallasta, seksistä tai kauhusta.