Pelialalla Suomessa: Traplight Oy

Peliala Suomessa on monella mittarilla laskettuna vielä lapsenkengissään. Isoja studioita on vain muutama, ja elokuvateollisuuden tapaiset tuet pelituotannolle toiveajattelua. Tästäkin huolimatta asialleen omistautuneita pienstudiota perustetaan ympäri Suomen. Haastattelimme kolmea pioneerishenkistä pelejä julkaissutta pienstudiota siitä, miten toiminta on pyörähtänyt käyntiin globaalisti erittäin kilpaillulla alalla. Kuulumisten lisäksi vaihdoimme myös mielipiteitä siitä, mitä alalle tuleminen ja siellä selviytyminen vaatii.

Kysyimme Moido Gamesilta, Traplight Oy:ltä ja Dicework Gamesilta seuraavia asioita: firmanne visio tai missio, miten päädyitte tähän kokoonpanoon, mitä pelejä olette julkaisseet ja miten ne on otettu vastaan, millaisia ruusuja ja risuja olette toistaiseksi kohdanneet ja lopuksi mitä kertoisitte pelialaa työkseen pohtiville.

TRAPLIGHT Oy
www.traplightgames.com

1. Missio
Me haluamme tehdä laadukkaita pelejä käsityöläisyyden ylläpitämiseksi pienellä porukalla ja kovalla ammattitaidolla. Se on lisäksi kivaa, vaikkei kaikkein helpoin tapa tienata elantonsa. Graafikon näkökulmasta työ on laaja-alaista ja samalla mielenkiintoista, muut työt kun alkoivat tuntua sarjatuotannolta.
Bisnestä kun tehdään, pelkkä oma into tietynlaisiin peleihin ei voi olla ainoa lähtökohta. Pyrimme tekemään pelejä, jotka voivat myydä, mutta samalla niin hyvällä laadulla että jälki tyydyttää tekijäänsä.

2. Porukka
Kolmen hengen ydinporukkamme on lähtöisin THQ:n lakkauttamalta Universomolta. Kemia oli jo silloin kohdallaan, ja oman firman perustaminen lähti sitä kautta liikkeelle. Kaikki ovat lisäksi monitaitoisia tekijöitä, joka on käytännössä pakollista pienessä studiossa. Emme ole lähteneet hamstraamaan porukkaa, vaan olemme tarkoituksella aloittaneet pienenä. Katsotaan sitten mihin se riittää, ja laajennetaan tarpeen mukaan maltillisesti. Emme aio hamstrata projekteja tai työvoimaa, sillä pyrimme pysymään alle kymmenen hengen tiimissä.

3. Pelit
Universomon ajoilta löytyy useitakin peliprojekteja, mm. Star Wars: The Force Unleashedin mobiiliversio. iPhonen Chop Sushi on suurelta osin meidän tekemämme.

Supersankaruuseläkkeeltä takaisin toimintaan palavan The Heron tarina alkoi jo ennen Traplightin virallista perustamista. Pelin suunnittelua tehtiin Universomon jälkeen keikkahommien ohessa useamman kuukauden ajan. Pelin idea supersankareineen ja kaupungin puolustamisineen tuntui mielekkäältä arcade-peliltä.

Projektista on opittu paljon miten tehdä asioita ja etenkin miten ei tehdä asioita. Kaupallisesta näkökulmasta katsoen olisi voinut tehdä jotain pienempää ja laajempaan yleisöön vetoavampaa, mutta lopputuotteeseen olemme silti tyytyväisiä. The Hero on hieman vaikeasti lähestyttävä, mutta se on saanut hyviä arvosanoja ja huomiota. Lisäksi Hero on tuonut paljon kiinnostusta studiota kohtaan. Pelaajapalautteen perusteella osa ei ole oikein päässyt pelin kanssa sinuiksi, mutta osa taas on pitänyt sitä erinomaisena.

Omien pelien ohella teemme alihankintaa pelipuolella, ja kontaktiverkot ovat olleet kovassa käytössä firmaa perustaessa. Hyvänä puolena on, että alihankintakin koostuu käytännössä peliprojekteista.

4. Julkaisumenestys
Chillingon julkaisemana The Hero sai hyvää näkyvyyttä ja hyvän lähdön. Markkinointipuoli oli heidän kauttaan hoidettu kunnolla, mutta menestys jäi siltikin hieman lyhytlentoiseksi. Syypää saattoi olla pelin suuntautuminen aktiivisille pelaajille eikä riittävän kasuaalille ja sitä kautta laajalle yleisölle. Samoin pelin teema oli suunnattu vähän turhan paljon meidän kaltaisillemme ja ikäisille miehille, vaikkakin se mahdollisti hyvän markkinointimateriaalin luomisen.

AppStoren paraatipaikoille pääseminen ei vielä taannut taloudellista menestystä. Julkaisussa sen ison momentin saa vain kerran, ja se pitää hyödyntää tehokkaasti. Markkinointimateriaalin ja videoiden julkaisun ajankohtaa olisi myös voinut pohtia tarkemmin.

5. Ruusut ja risut
Muutos vanhoihin javapeliaikoihin on valtava niin teknisen laadun kuin jakelunkin kannalta. Se on mahdollistanut tällaisten pienien studioiden julkaisut globaalissakin mittakaavassa. Ensimmäiseksi omaksi peliprojektiksi olemme saaneet paljon positiivista palautetta niin pelaajilta kuin lehdistöltäkin.

Risupuolella äänimaailma pitäisi tuoda tarkemmin osaksi pelin ydintä ulkoasun lisäksi. Nyt ne lisätään helposti loppuvaiheessa ilman sen tarkempaa ajatusta. Lisäksi tarinankerrontaa emme aio tekstilaatikkotyyppisesti tehdä enää ikinä. Prototyypittelyä pelimekaniikan ytimestä olisi voinut tehdä laajemmalti ennen lopullista versiota.

6. Miten alalle, mitä pitää huomioida
Pienen porukan on helpompi aloittaa mobiilipuolelta käytännön työmäärän takia. Tuotantoajat pystytään ainakin teoriassa polkemaan pieniksi. iPhone on ollut käytännössä ainoa järkevä alusta toistaiseksi, mutta tulevat pelit julkaistaan myös Android -alustalle mikäli se kasvaa riittävästi lähitulevaisuudessa.
Genrejä ei tarvitse uudistaa, mutta silloin teknisen toteutuksen on oltava hyvällä tasolla myös vanhempien laitteiden kohdalla. Oman pelin kriittisessä tarkastelussa tärkeää on, että antaa pelin pelattavaksi ulkopuolisille hyvissä ajoin pelimekaniikan testaamista varten. Puskaradion merkitystä markkinoinnissa ei myöskään voi vähätellä.

Innostus kannattaa säilyttää, mutta samalla muistaa KISS-metodi (eli Keep It Simple, Stupid). Tehdään ensin peli ja sitten vasta tuotetta. Keskitytään pelin ytimeen ja vasta sitten erilaisten maailmoiden ja oheistarpeiden kehittämiseen. Pelin ydin pitää tunnistaa ja sitä pitää vahvistaa. Asia on helppo ymmärtää kun sen kirjoittaa paperille, mutta käytännössä innostavan projektin kehityksessä tulee helposti ylimääräisiä kerroksia ennen ydinasioiden täsmentymistä.

Lue myös artikkelin kaksi muuta osaa!
* Moido Games
* Dicework Games