Joka vuosi käydään kamppailua jalkapallofanien keskuudessa FIFAn ja PESin kesken. Tänä vuonna Konami on entisestään panostanut peliinsä Pro Evolution Soccer 2018. Uusien ominaisuuksien lisäksi kokonaisuus on viime vuoden versiota entistäkin hiotumpi.
Eräs muutos on paranneltu ohjaus. Aina sitä ei huomaa, mutta silti pelaajien aiempaa nopeampi reagointi tulee varmasti hyödyksi tilanteissa. Vastustajan puolustuksen läpi kikkailu vaatii silti edelleen taitoa, eikä tarkka ohjaus ei ole koskaan huono asia. Toinen muutos on tilanteen mukaisesti pallon suojaaminen vastustajilta. Palloa kuljettava pelaaja asettaa vartalonsa nahkakuulan ja vastustajan väliin, mikä luo selvän lisäpanoksen immersioon.
Suurimman kunnian parannuksista ansaitsee kuitenkin maalivahtipeli. Aiemmin riittävän lähelle päästyään pallo vain lähinnä lipui maaliin, mutta nyt torjuntapeliin on selvästi panostettu. Lopputulos tuntuu realistisemmalta, ja samalla maalin tekeminen aiempaa tyydyttävämmältä. Varsinkin aktiivisella syöttöpelillä tuntuu nyt saavan aikaan taidokkaita maaleja.
Laukaisut kohti maalia ovat edelleen jännittäviä tapahtumia, eikä ainutkaan tilanne tunnu samanlaiselta muiden kanssa sen enempää asemoinnin kuin animaatioidenkaan puolesta. Ärsyttävää on se, että aivan maalin edustalla pallon haltuunsa ottanut hyökkääjä vain ani harvoin siirtää pelivälineen välittömästi verkkoon lyhintä reittiä pitkin.
Myös sääolosuhteet vaikuttavat pelaamiseen. Yksi ottelu käytiin rankkasateessa, jolloin varsinkin puolustajat luistelivat märällä nurmella, ja pallon käsittely yleensä muuttui huomattavasti hankalammaksi. En muista koskaan ennen sateen vaikuttaneen yhtä ratkaisevasti pelityyliin virtuaalisessa jalkapalloilussa.
Puolustuspelissä pätevät edelleen ne samat vanhat PES-säännöt. Liukutaklauksesta napsahtaa yleensä keltainen kortti, koska hyökkääjät harvemmin hyppäävät lähestyvän iskun ylitse. Näin ollen puolustus on rakennettava pääosin muilla tavoilla, mikäli mielii pitää oman maalinsa puhtaana.
Käyttöliittymää on parannettu, joskaan vieläkään ei voi puhua täysin onnistuneesta ratkaisusta. Esimerkiksi monilla isommilla nimipelaajilla on omat muotokuvansa. Itse pelissä käyttöliittymä voisi antaa enemmän tietoa pelaajalle siitä, mitä on tapahtumassa.
Erikoistilanteita, kuten kulma- ja vapaapotkuja, on tänä vuonna muutettu enemmän EA:n FIFAn suuntaan. Suuntaa osoittavaa nuolta ei enää ole, ja palloa ohjataan enemmän sillä kuuluisalla perstuntumalla. Tätä voi harjoitella esimerkiksi erityisissä harjoituspeleissä. Moinen tekee pelaamisesta vaikeampaa, mutta toisaalta se painottaa aiempaa enemmän henkilökohtaista taitoa. Onnistuminen on tyydyttävä kokemus, mutta ymmärrettävästi kaikki eivät ole apunuolen poistamisesta iloisia.
Tätä kirjoitettaessa palvelimet eivät olleet vielä auenneet, mutta mielenkiintoisena pelimuotona kerrottakoon Random Selection, joka on perua vanhoista PES-peleistä. Random Selectionissa valitaan omalle joukolle asu, ja peli sitten satunnaisesti muodostaa satunnaisista pelaajista joukkueen annettujen reunaehtojen puitteissa. Testauksen aikana pääsin pelaamaan Arsenalilla, ja joukkueessani oli mukana Lionel Messi. Mukana on myös niin sanottu vaihtoerä (trading round), jossa valitaan joukkueen suojeltavat ja varastettavat. Tämä pelimuoto on ihanteellinen niille, jotka haluavat jotain mausteisen outoa jalkapalloonsa. Mainittava on myös yhdessä kaverin kanssa pelattava moninpeli.
Edellisten vuosipäivitysten peruja on edelleen mukana, ja näistä yksi on kehno selostus. Peter Druryn ja Jim Beglinin sanailu tuntuu liian usein puisevalta ja jäykältä. Lisäksi samoja fraaseja toistellaan aivan liian usein. Muuten niin oikealta ja immersiiviseltä tuntuva PES 2018 muistuttaa näin selostajillaan, että videopeliähän tässä vain pelataan. Tuomarointi on niin ikään edelleen jokseenkin huonoa, mikä on jo sanalla sanoen turhauttavaa.
Ulkoisesti PES 2018 näyttää upealta ennen kaikkea pelaajiensa osalta. Loikka entiseen ei ole suuren suuri, mutta kuuluisimmat pelaajat näyttävät edelleen itseltään. Lisäksi valaistukseen, hikipisaroihin ja muihin yksityiskohtiin on selvästi panostettu. Joidenkin pelaajien kasvot näyttivät läheltä katsottuna varsin pelottavilta. Moista ei kuitenkaan huomaa kuin silloin, kun sitä osaa erityisesti etsiä.
Kokonaisuudessaan Pro Evolution Soccer 2018 on selvästi plussan puolella. Jo ennestään hyvää pohjaa on entisestään hiottu, ja uudet ominaisuudet tuovat riittävästi lisää peliin oikeuttaakseen hintapyyntönsä.