Rainbow Six: Siege X on kehitysaskel

Aloitetaan arvio epätavallisella huomiolla. Rainbow Six: Siege X on käytännössä 2.0-versio pitkäikäisestä ja suositusta taktisesta pysyttelystä, ja se tarkoittaa kahta asiaa; mukana ei ole paljoakaan aidosti "uutta" sisältöä analysoitavaksi, ja lisäksi se ytimessä oleva Siege-kokemus ei ole muuttumassa. Siksi arvio jakautuu kahteen osaan. Aluksi keskityn enemmän yleisiin muutoksiin ja siihen, miten moinen vaikuttaa perinteiseen Siegeen, ja sitten siirrän huomion Siege X:n pääasiaan eli uuteen pelimuotoon Dual Front. Ytimeltään Siege on edelleen yhtä hyvä kuin aina ennenkin.

Mutta siis, Siege X. Siegen säännöllisille pelaajille kaavan kehitys ei ole kovin erikoinen, mutta kuitenkin erilainen. Tarkoitan sitä, että pelattavuus tarjoaa enemmän luovaa ja erilaista tuhoa, ympäristön kanssa vuorovaikutusta, parempaa laskeutumisvälineiden käyttöä, ja sitten tyypilliset parannukset suorituskykyyn ja ulkoasuun. Mukana ei ole mittavia muutoksia siihen, miten pelataan, samaan tapaan kuin Fortnite tuntui erilaiselta vaihtaessaan Unreal Engine 5 -moottoriin, tai miten Overwatch 2 muutti pelattavuuttaan julkaisussa. Näin on ehdottomasti laita Rainbow Six: Siegessa, ja Ubisoftin kaava on edelleen se yksi parhaista, mitä räiskintöihin tulee. Jossain samalla viivalla Counter-Striken kanssa.

Silti parannukset ovat tervetulleita. Enemmän vuorovaikutteisia karttoja, joissa voi tuhota putkia jättäen jälkeensä tappavan polun tulta, tai räjäyttää vaahtosammuttimia savupilven hälventämiseksi. Moinen on mahtava idea, joka saa toiminnan tuntumaan aina vain monipuolisemmalta ja yksityiskohtaisemmalta. Lisäksi muokkaukset laskeutumiseen tekevät toiminnosta aiempaa vähemmän jäykän (joskin edelleen ajoittain hieman ärsyttävän...) liikkua ympäristöissä aiempaa liukkaammin, ja ulkoinen päivitys, joka tekee jokaisesta kartasta hieman yksityiskohtaisemman ja realistisemman, on mukana paljon sellaista, mitä on syytä arvostaa. Ja kuitenkin samaan aikaan muutos ei ole kuin yöllä ja päivällä. Juttu on niin, että Siege X näyttää peliltä, joka on jäänyt jumiin omaan aikaansa, eikä siinä ole samaa hiottua kauneutta kuin todella moderneissa peleissä. Ruma se ei ole, mutta ei kauniskaan, mitä Siege ei koskaan ollutkaan, ja pelattavuus on korvannut ulkoisen loiston puutteet.

Joten ennen siirtymistä todella uuteen ja siihen pääasialliseen lisään Siege X:ssä, saanen sanoa, että Siege X on parempi ja eläytymiskelpoisempi tapa nauttia Rainbow Six: Siegesta, ja minulle sellainen jatko-osan pitääkin olla.

Ja nyt sen pariin, mitä on koko ajan odotettu: Dual Front. Kyllä, Siege X:ssä on yksi mittava lisä, ja se on kokonaan uusi tapa pelata pelimuodossa Dual Front. Ytimeltään, toisin kuin perinteinen Siege, missä kaksi viiden joukkuetta taistelevat hyökäten tai puolustaen pommipaikkoja, ja jossa on kullakin yksi elämä erää kohti, Dual Frontissa sen sijaan on kaksi kuuden joukkuetta kisaamassa vapaammassa köydenvedon kaltaisessa kisassa. Edelleen mukana on hyökkäävä ja puolustava osuus, mutta nyt ei pakoteta pelaajia niistä toiseen, vaan enemmänkin laitetaan kartalle, jossa molemmilla joukkueilla on hyökkäyskohde, ja puolustuskohde. Tavoitteena on ottaa haltuun vihollisen pisteitä, kunnes tukikohta on hallussa, ja samalla estäen vastustajaa tekemästä samaa itselle. Jujuna on, että nyt ollaan kentällä, jossa omat ja vastustajat samoilevat vapaasti, joten ajatus hyökkääjästä ja puolustajasta on häivytetty.

Jos haluaa käyttää Moukaria tukikohdan puolustamiseen, tai Rosvoa hyökkäämään vihollisen kimppuun, voi juuri niin tehdä. Tietenkin moinen on vastoin Siegen perusteita, sillä monet hahmot eivät ole kovinkaan hyviä tekemään sitä, mihin niitä ei ole tarkoitettu, mutta kyseessä on harjoitus pelaajan vapaudelle, ja samalla muuttuu se, miten räiskintäpeli koetaan.

Dual Front on myös hieman anteeksiantavampi kuin Siege, sillä jos kuolee, voi syntyä uudelleen noin 25 sekunnin kuluttua, ja jopa vaihtaa Operaattoria lennosta, jos niin haluaa. Onko pahis linnoittautunut vahvistettujen seinien taakse? Ehkä kannattaa laittaa Tuhkan murtolaite pois, ja ottaa tilalle Linnan räjähdepanokset. Ongelmana on runsas heitettävä tauhka? Kannattaa ehkä unohtaa Kulkuri, ja ottaa tilalle Metsästäjä. Idea on siinä, että Ubisoft on suunnitellut aidosti kehittyvän pelimuodon, jonka kanssa perinteinen Siege ei voi kilpailla, koska nyt pelaaminen on anteeksiantavampaa antaen pelaajille mahdollisuuksia muokata pelaamistaan tilanteen mukaan.

En kuitenkaan sano, että Dual Front olisi parempi kuin perinteinen Siege, sillä se olisi valhe. Peliä on suunniteltu ja hiottu vuosia perinteisen pelimuodon osalta, joten Dual Frontin erilainen pelaaminen ei aina tunnu luonnolliselta. Se toimii, ja se voi olla hauskaa, mutta siitä puuttuu pääasiallisen pelimuodon puhti ja jännitys, ja jälleen olen sitä mieltä, että työtä on vielä tehtävänä, jotta jokainen henkilöhahmo on monikäyttöisempi Dual Frontissa tehden hahmoista näin hyviä siinä, mihin ne on tarkoitettu, mutta samalla myös parempia toisenlaisella pelityylillä.

Toisaalta arvostan sitä, mitä Ubisoft on tehnyt Dual Frontin kanssa, sillä kyseessä vaikuttaisi olevan helpommin lähestyttävä pelimuoto, mutta toisaalta se on edelleen Siege. Ei ole merkitystä, mitä Ubisoft pelille tekee tulevaisuudessa, sillä pelillä on vakaa pelaajayhteisö, joka ei koostu satunnaisista pelaajista. Siege on aina ollut vaativa peli, ja Dual Front ei muuta sitä. Jos on uusi pelin parissa, tuntee ajoittain tukehtuvansa pelatessaan anteeksiantavampaa pelimuotoa, ja jos ei ole uusi pelin parissa, voi odottaa samalla tavalla hikistä kokemusta.

Siksi arvosanan kanssa kallistun sen alkuperäisen Siegen arvosanan suuntaan arviossani. Rainbow Six: Siege on edelleen mahtava ja viihdyttävä taktinen räiskintä, jota monet edelleen kopioivat ja innoittuvat. Tämä ei ole muuttumassa, ja jos vain on aikaa, taitoa ja kärsivällisyyttä oppia pelaamaan, voi kokea runsaasti onnistumisen elämyksiä. Mutta mitä tulee päivitykseen, Siege X ei oikeastaan lisää mukaan paljoakaan. Dual Front on kiinnostava, mutta se on vain yksi kartta, joka käyttää tuttua hahmokaartia, jota ei ole muutettu. Kyseessä on kehitysaskel jo olemassa olevasta, joten ellei sitten suuresti innostu paremmasta grafiikasta ja vähän vuorovaikutteisemmista ympäristöistä, saattaa uusi peli tuntua hieman vajaalta. Samaan aikaan ottaen huomioon ne huiput ja laskut, joihin Overwatch 2, Smite 2 ja muut live service -pelit ovat joutuneet, on sanottava, että Ubisoft on tehnyt oikein pysytellessään lestissään tekemättä vahinkoa hyvälle pelilleen, ja ideaahan on jo nyt hiottu vuosikymmenen verran.