Razer Kitsune on tappelupelaajien eliittiostos

Useimmat kaltaiseni tappelupelien amatöörit ovat saaneet tuntumaa mättämiseen lähinnä perinteisen peliohjaimen avustuksella, jolloin lihasmuisti on jähmettynyt ohjaimen tarjoamiin asentoihin. Kuitenkin jokainen tappelupelikabinetteja nähnyt tietää, että niiden painikkeiden asettelu on tyystin erilainen verrattuna perusohjaimeen.

Kotipelaajilla tavallinen ohjain ei ole kuitenkaan ainoa vaihtoehto, vaan yhä useampi kovatasoinen pelaaja valitsee pelivälineekseen tatittoman ohjaimen, jossa lyöntipainikkeet on aseteltu kabinettimaiseen riviasetelmaan ja tatti on korvattu neljällä suuntapainikkeella. Asiaan ensimmäistä kertaa perehtyvänä idea on häkellyttävä.

Ensimmäisellä kokeilukerralla tuntuma on outo, eivätkä sormet tunnu oppivan näppäinasettelua laisinkaan. Neljä toimintapainiketta on sentään aseteltu suurin piirtein PS-ohjaimen mukaiseen järjestykseen, mutta olkapainikkeet on sijoitettu sivulle niin, että R1 ja R2 sijaitsevat vasemmalla. Vielä suurempaa päänvaivaa tuottavat nuolinäppäimet, jotka on aseteltu villihkösti niin, että ylös-painike sijaitsee alimpana - ja on muita näppäimiä suurempi.

Pian ymmärsin, että kyseessä on kuitenkin standardin mukainen järjestely, joka on vain opittava. Ajatuksena on se, että vasen käsi asetetaan kolmelle nuolinäppäimelle ja oikean käden peukalo lasketaan alhaalla sijaitsevalle ylös-painikkeelle, jonka vuoksi näppäimen on oltava hitusen muita suurempi.

Tatin puuttuminen tarjoaa tiettyjä etuja, sillä luonnollisesti tatti ei voi osoittaa samanaikaisesti useampaan suuntaan, kun taas hahmo on mahdollista pitää paikallaan esimerkiksi pitämällä vasemmalle- ja oikealle-painikkeita pohjassa samanaikaisesti. Ohjain on turnausyhteensopiva, eli samanaikaiset painallukset eri suuntiin neutralisoivat toisensa.

Myös erilaisia liikeyhdistelmiä on helpompi tempaista, kun vaikkapa tatin puolikaaren pyöräytyksen sijaan riittää läimäistä kolmea suuntapainiketta. Ylipäänsä liikkumisen kontrollointi on hitusen tarkempaa, sillä tatilla ohjauksen suunnat ovat analogisia, näppäimillä taas vaikkapa virheellisiä yläviistoon hyppäämisiä ei kerta kaikkiaan tapahdu.

Se kuitenkin tatillisen ja tatittoman ohjaimen vertailusta, sillä keskityn tässä arviossa nimenomaisesti laitteen laatuun sillä oletuksella, että mieltymys tai uteliaisuus ohjaa nimenomaan tatittomaan ohjaustyyppiin.

Metallinen ohjauslevy on jykevän vakuuttava jo heti paketista vedettäessä. Nimenomaan sopiva 800 gramman paino on tärkeä ominaisuus, jotta ohjain pysyy napakasti hyppysissä. Itse pidin mukavimpana pitää levyä polvieni päällä pelin aikana, mutta pöydällä pitäessä pohjassa oleva kumipinta estää ohjainta liikkumasta. Paksuutta on alle kaksi senttimetriä, mikä helpottaa sylissä pitämistä.

Kytkentä tapahtuu yli kolmimetrisellä hyvälaatuisella punotulla USB-C-johdolla. Liitäntä ohjaimeen tapahtuu ylimääräisellä lukkokytkennällä, joka estää johtoa irtoamasta pelin tiimellyksessä. Koko ohjain on myös mahdollista asettaa turnaustilaan, joka poistaa käytöstä kaikki muut kuin suorat ohjauspainikkeet, jotta vahinkonäpäytys ei sotkisi pelin sujuvuutta tai turnauksen sääntöjä.

Ylärivissä poissa tieltä ovat ohjaimen apunapit sekä L3- ja R3-painikkeet. Lisäksi mukana on pienikokoinen kosketusnäyttö, joka toimii oivallisesti kursorin ohjailussa.

Näppäinten painallustuntuma on hyvin kevyt. Virhepainalluksia tuskin syntyy, mutta takaisinponnahdus on höyhenenkeveä, joten nopeatempoinen naputtelu onnistuu erittäin hyvin. Kokonaisuutena arvioiden ohjaustuntuma ylittää odotukset.

Ohjain on yhteensopiva ainoastaan Playstation 5:lle ja PC:lle. Edes Playstation 4 ei ole tuettujen laitteiden listalla, vaikka sille julkaistujen pelien ohjaaminen onnistuukin vitosen kautta emuloituna. Hassusti ajurit tunnistavat laitteen Xboxin ohjaimeksi PC:llä, joten asetuksia säätäessä toimintapainikkeiden kirjaimien ja symbolien linkittäminen mielessä toisiinsa vaatii hetken pään rapsuttelua - semminkin kun X sijaitsee eri kohdassa Pleikkarilla ja Xboxilla.

Yllättävästi Kitsune ei integroidu Razerin Synapse-ohjelmistoon, missä on omat hyvät ja huonot puolensa. RGB-tehosteiden muutokset pystyy tekemään suoraan muutamista vaihtoehdoista ohjaimen avulla, mutta toisaalta tehosteiden synkronointi vaikkapa käyttämäni Razerin näppäimistön kanssa ei onnistu.

Laadulla on hintansa, sillä ohjainta ei saa kaupasta alle kolmellasadalla. Lisäksi onnekkaat voivat ostaa erikoisversion, jossa mustan mattapinnan sijaan vaihdettavassa kuoressa on erikoisempia hahmopintoja. Erilaisia tarroja voi toki ostaa myös itse verkkokaupoista, tai jopa tulostaa itse, sillä ohjeet ja sapluuna löytyvät Razerin verkkosivuilta.

Tällä hinnalla saa ehdottomasti laatua, ja tarjolla on luultavasti markkinoiden tämän hetken paras tatiton peliohjain. Kuitenkaan ensimmäiseksi kokeiluksi en uskaltaisi Kitsunea suositella, sillä kokeilijoille ja ohjaintyyppiin tutustuville tarjolla on jopa 300 euroa halvempia vaihtoehtoja. Kokeneemmille ja erityisesti turnauspelaajille tällä kelpaa hakata vaikkapa Tekken 8:aa.