Rochard

Rochardin lähdökohdat ovat mielenkiintoiset. Se on uuden suomalaisen pelistudion kehittämä tasoloikkaa, fysiikkapohjaista ongelmanratkontaa ja toimintaa yhdistelevät esikoispeli. Vaikutteita voi löytää niin Half-Life -sarjan painovoimapyssystä kuin Trine-fantasiatoimintapelin ongelmanratkonnastakin. Tunnin pelisessiossa kävi kuitenkin ilmi, että ennakko-odotukset eivät pidä aina paikkaansa. Samalla tuli havaittua, että epäonninen ongelmanratkonta kahden pelintekijän seuratessa vieressä aiheuttaa akuuttia nolouden tunnetta.

Tapahtumat pyörähtävät liikkeelle avaruuskaivostoiminnasta elantonsa ansaitsevan John Rochardin ja tämän tiimin rutiininomaisesta päivästä kaivoksessa. Kahvinkeiton ja kiroilun keskeyttää avaruusrosvojen hyökkäys. Toiminnan edetessä tarina etenee odottamattomaan suuntaan, joista ei tässä vaiheessa kerrota sen enempää. Hyvien ääninäyttelijöiden ja kirjoittajien siivittämä humoristinen sanailu Rochardin ja muiden välillä toimii. Äijämäinen ja lievästi ylipainoinen viiksivallu on muutenkin piristävä poikkeus siilitukkaisten murjottajien sankarimassassa.

Toimintaa kuvataan nykytrendikkäästi 2.5D:nä, eli liikkuminen tapahtuu sivuttaissuunnassa muuten kolmiulotteisesta toteutuksesta huolimatta. Siistin ulkoasun lisäksi kasarivaikutteiset musiikit antavat pelille omaleimaisen ilmeensä. Jatkuvasti altavastaajana oleva John joutuu käyttämään päätään ja paikallistuntemustaan rosvojen päihittämisessä. Raskaiden tavaroiden siirtelyyn käytettävä tarttumasäde toimii myös sodankäynnissä, kunhan ympäristöstä löytyy laatikkoa tai muuta paiskottavaa. Odottamattoman lisämausteen soppaan tuo mahdollisuus heikentää painovoimaa napin painalluksella. Näin laatikot lentävät pidemmälle, asiat tippuvat alas hitaammin ja niin edelleen.

Tarttumasäteen ja painovoiman yhdistelmillä ratkotaan myös ongelmia. Osa pulmista noudattaa tyyliä "miten pääsen tuolle tasanteelle", ja voi vaatia yksinkertaisimmillaan laatikoiden pinoamista oikeaan paikkaan. Mutkikkaammat taas edellyttävät erilaisten voimakenttien, sulakelaatikoiden, painovoiman ja ajoituksen yhdistelyä. Mukavasti kaikki fysiikkamallinnuksen ja ongelmanratkonnan elementit ovat jatkuvasti käytössä myös taisteluissa. Ovela juoni voi säästää monelta laserin polttojäljeltä, kun rosvot tippuvat kuolemaansa oikea-aikaisen voimakentän sammutuksen ansiosta.

Testisession perusteella juuri tämä valinnanvapaus on Rochardin parasta antia. Etenkin taistelutilanteisiin on monta erilaista ratkaisutapaa, jotka lisännevät myös uudelleenpeluuarvoa kuudesta kahdeksaan tuntia kestävälle kampanjalle. Puhtaan tuurin arvoa ei myöskään sovi vähätellä. Eräässä kohdassa kannoin tarttumasäteessä laatikkoa, johon osuessaan rosvon laukaus kimposi sattumalta yllä olevaan sulakkeeseen. Sulakkeen otettua osumaa se katkaisi hetkellisesti voimakentän, jonka päällä seisonut rosvot tippui kuolemaansa. Kohtalokkaan ketjureaktion sulattelussa meni hetki, mutta kaikki tapahtui täsmälleen pelin sisäisen mekaniikan mukaisesti.

Suurin kysymysmerkki tässä vaiheessa on, pysyykö painovoiman, voimakenttien ja kaivostyökalujen kanssa kikkailu tuoreena koko pelin ajan. Tekijät olivat asiasta tietoisia, ja lupasivat uutta kivaa pelattavaksi koko pelin keston ajaksi. Jos näin tapahtuu, luvassa lienee yksi Playstation Networkin paremmista pelijulkaisuista.