
Viisivuotias Jack (Jacob Tremblay) elää varsin normaalia elämää äitinsä (Brie Larson) kanssa. Päivät kuluvat arkisten askareiden parissa, äidin opettaessa miten maailma toimii ja miten siinä kuuluisi elää. Jackin ja hänen äitinsä elämä on kuitenkin kaikkea muuta kuin normaalia. Heidän maailmansa mahtuu lukitun pienen puuvajan sisään, josta kurkistus utopialta tuntuvaan ulkomaailmaan tapahtuu vain kattoikkunan sekä huonosti toimivan television kautta.
Elokuva osaa kertoa erityisen synkkää tarinaa varsin positiivisesti. Sujuvasti lukuisilta kanteilta tapahtumia tarkasteleva elokuva haastaa katsojaa ajattelemaan pintaa syvemmälle. Rauhallinen kerronta pitää katsojan otteessaan olematta kuitenkaan tylsä. Elokuvan puolivälissä onnistuneesti rakennettu jännitys vie elokuvan yllättävään käänteeseen, joka nostaa tarinan hienosti uuteen nousuun ja suuntaan.
Oscar-pystin suorituksestaan voittanut Brie Larson vetää äidin roolin hienosti. Hänen meikittömiltä ja väsyneiltä kasvoiltaan välittyy uskottavasti määrätietoisuus elämiseen ja ennen kaikkea loputon rakkaus poikaansa kohtaan. Muutamat epäuskottavat reagoinnit tai niiden puutteet laitan suoraan käsikirjoituksen ja ohjaajan piikkiin. Siinä missä Larson toimii elokuvan turvallisena ankkurina, Jacob Tremblay piristää äitiinsä kiinnitettynä, outoa maailmaa tutkiskelevana poikana. Hänen suorituksensa kautta, elokuvassa esitetty luonnottomuus muuttuu luonnolliseksi ja jopa järkeenkäyväksi. Viisivuotiaan viattomuus ja positiivisuus toimivat elokuvan kantavina voimina. Ainoastaan hänen liian tyttömäinen ulkoasunsa oli hämäävää ja outoa.
Vielä vähän tuntemattomampi ohjaaja Lenny Abrahamson tekee ihan sujuvaa ohjaustyötä. Selvästikin hänen vahvuutensa löytyvät henkilöohjauksesta ja pienen tilan mielikuvituksellisesta käytöstä. Miinuksia tulee nykypäivän perinteisen "Oscar-draaman" mukaisen ylirealistisen otteen havittelusta. Rohkea draaman korostus ja elokuvataian lisäily olisi nostanut lopputuloksen ihan eri tasolle. Myös avoimeksi jätetyt kysymykset tai liian hienovaraiset vihjailut tiettyjen asioiden päätöksestä jäivät vähän vaivaamaan.
Omaperäisesti kaksivaiheisen elokuvan monipuolisuus kuitenkin viehättää ja tunnelataus on onnistuttu saamaan varsin vahvaksi. Lapsen vanhempana elokuvasta saa vielä aavistuksen verran enemmän irti, joten kyyneliltä ei välttämättä vältytä. Kauniin tunnelman ja ajatuksia herättävän sisällön alla sykkii kuitenkin varsin synkät ja pahaa enteilevät, raskaat lähtökohdat. En suosittele siis liian kevytkenkäistä lähestymistä elokuvaan tai ensitreffimateriaaliksi.
Blu-ray -julkaisussa lisämateriaalina tulee muutama dokumentti, sekä ohjaajan kommenttiraita. Dokumentit ovat hyvin tyypillisiä kuvauksia kuvaustilanteista ja näyttelijöiden pohdintoja roolihahmoistaan. Vaikkei selkään taputteluilta täysin vältyttykään, dokumentit olivat varsin mielenkiintoisia ja informatiivisia. Yksi dokumenteista kertoi elokuvan yhtenä pääosana toimineen huoneen rakentamisesta. Tieto, että elokuva oli oikeasti kuvattu niin pienessä tilassa, nosti arvostusta elokuvan tekoa ja kuvausta kohtaan.