Star Wars Outlaws, sain käsityksen suurin piirtein kaikesta

Star Wars Outlaws julkaistaan 30. elokuuta, ja testaamani perusteella hiomista tarvitaan vielä teknisestä näkökulmasta. Peli rullaa ihan hyvin, ja ruudunpäivitys pysytteli vakaana, mutta maisema oli hyvin sumea. Resoluutio vaikuttaa olevan hyvin vahvasti dynaaminen testaamallani PC:llä. Toivottavasti peliä ehditään parannella julkaisuun mennessä, sillä näkemäni ei vaikuttanut yhtä hyvältä ulkoisesti kuin mitä virallisissa videoissa on nähty. Ruutukin repeili ajoittain.

Pelasin kolme 20 minuutin mittaista pätkää. Monipuolisuuden vuoksi nämä pätkät oli ajateltu esittelevän juurikin niitä erilaisia tapoja pelata, kuten tasoloikkaa, hiipimistä, taistelua ja avaruustaistoja. Tarinallinen vaihtelu ja erilaiset ympäristöt ovat nekin hyvin edustettuina.

Kay Vess ja elikko Nix ovat miellyttäviä ohjata, ja liikkuminen on sellaista kuin lajityypiltä voisi odottaakin. Voin kuitenkin kertoa ainoastaan lineaarisista alueista, koska niitä pääsin testaamaan. En siis päässyt lainkaan tutkimaan avointa maailmaa S57 Cardinal -ajokilla. Jalan liikkuminen on hyvin tehty. Keltainen maali seinissä kertoo kiipeilyyn soveltuvat paikat, ja tässäkin liikkuminen oli kaikin tavoin sujuvaa. Tarttumakoukkua käytetään painamalla oikeaa tattia (R3), ja sitten heilautetaan kielekkeen yli tai laskeudutaan hitaasti jyrkännettä alas. Näkökulma vaihtuu tuuletuskanavaan ryömittäessä saumatta ensimmäiseen persoonaan.

Kayn pistoolilla voi ampua myös tainnutusammuksia, ja samalla droideja voi ylikuormittaa tai sähköä saada pistokkeisiin. Kun pelaaja havaitaan, on aika ampua tavalliseen malliin sädepistoolilla. En ehtinyt oppia sinuiksi suojautumisen ja tähtäämisen kanssa, mutta tämä johtunee pelin tyylistä ja sen ohjauksesta. Kaikenlaista tavaraa kerätään niin totta vie, ja varusteiden päivittämisen ohella roinaa voi myös myydä. Lyömäasein tehtävä taistelu ei tehnyt vaikutusta. Ehkä en vain tehnyt tätä tarpeeksi, mutta ainakin testatun perusteella lyöminen on liian rajoittunutta ja liiaksi automaattista.

Nixin avulla tutkiessa ympäristöä, ja varsinkin hiiviskellessä, apuna on keino kartoittaa alue, ja merkitä kohteita (eli siis "tägätä"). Nix voi myös käydä avaamassa portteja, noutaa tavaroita, valmistaa ansoja ja leikkiä kuollutta pahisten huomion kiinnittämiseksi.

Tehtäviä voi suorittaa kovin monella erilaisella tavalla, ja lisähaasteet tuovat oikealla tavalla lisää sitä haastetta. Peliohjaaja Mathias Karlson kertoi, että lisähaasteet on tarkoitettu sille Expert-tasolle, mutta olen itse sitä mieltä, että muistutus lisätehtävästä saa pelaajan koettamaan erilaisia pelitapoja.

Avaruustaistelut ovat miellyttäviä. Ohjastaminen on hyvin kevyttä ja helppoa. Niin sanottu Pursuit Mode tarkentaa pahiksiin vasemmalla liipaisimella, ja pitää kohteen tähtäyksessä. Avaruustaistelun osuus oli hyvin lyhyt, mutta minusta kyse on mukavasta vaihtelusta muun pelaamisen ohessa. Latausruudut on peitetty savun ja pilviharson avulla, tai sitten Kay käy läpi ohjaamossa erilaisia kytkimiä ennen liikkeelle lähtemistä.

On mainittava myös erilaiset minipelit. On kaksi tapaa hakkeroida, ja ne toimivat minipelien lailla. Data Spike tiirikoi lukon rytmipelin lailla, jossa liipaisinta painetaan värinän mukaan oikealla hetkellä. Toisessa hakkeroinnissa on edessä eräänlainen symbolihaaste. Tämäkin toimii hyvin. Käyttöliittymä ja se niin sanottu HUD ovat hyvin suunnitellut. Mikään ratkaisu ei tunnu kiirehdityltä tai huonosti valitulta.

Jäljelle jää vielä tarina ja henkilöhahmot. Niin ja kuinka paljon niitä planeettoja voikaan lopulta tutkia, ja mitä niillä on tarjottavana? Millä tavalla se tärkeäksi mainostettu mainemittari lopulta toimii, ja miten se todella vaikuttaa tarinaan? Kokonaisuus näyttää kuitenkin olevan hyvin kasassa. Pienellä lisähiomisella tässä voi olla yksi parhaista moderneista Star Wars -peleistä.