Starlink: Battle for Atlas

Pelit ja lelut yhdistäviä tuotteita oli aikoinaan useitakin, mutta sittemmin ne ovat kaikki käytännössä hävinneet. Starlink: Battle for Atlas haluaa kuitenkin yrittää. Kyseessä on osittain avaruuslentelyyn luottava ammuskelupeli, ja osittain roolipelimäinen maailmankaikkeuden tutkimispeli. Pisteenä iin päällä on mukava tarina, ja varsin toimiva teknologinen toteutus.

Tiedemies St. Grand on koonnut joukon lentäjiä, joita johtaa Mason Rana. Hän puolestaan on Starlink-teknologian keksijä. Starlinkin voimalähteenä on avaruudesta peräisin oleva Nova, jonka avulla Starlink voi kuljettaa kohteita halki avaruuden. Tämän ansiosta lentäjiä, aseita ja aluksia voi vaihtaa käden käänteessä kesken taistelun. Tarina alkaa Atlas Systemista, joka on 431 valovuoden päässä Maasta. Pahuus on pysäytettävä, ja maailma pelastettava.

Kaikki lelujen eri osat ovat hyvin tehtyjä, ja myös näyttävät siltä kuin pitää. Starlink käyttää erityistä konstia yhdistää peliohjain ja lelu toisiinsa. PS4:llä ja Xbox Onella vehje kiinnittyy ohjaimen ympärille. Switchillä taas joy-conit kiinnitetään omille paikoilleen omanlaisensa kelkan ympärille. Koottuna kokonaisuus ei tunnu liian painavalta tai kömpelöltä, joskin perheen pienimmille käsille moinen voi olla liikaa.

Ensin valitaan lentäjä, joka peruspelissä on Mason. Switch-versiossa vaihtoehtona on myös Fox McCloud. Lentäjällä on oma paikkansa, jonka jälkeen asetetaan aluksen runko paikoilleen. Sitten onkin siipien vuoro, ja lopuksi laitetaan aseet paikoilleen. Kaikki siivet ja aseet kiinnittyvät samalla tavalla, joten niitä voi halutessaan joko vaihtaa tai lisätä enemmän. Kokonaisia uusia aluksia ja aseita voi hankkia lisää taistelua helpottamaan. Pelin kuluessa ansaitaan kokemusta, rahaa ja modeja, joilla aluksiaan voi muokata alati paremmiksi.

Lentäjän, aluksen tai aseen kiinnittäminen avaa kyseiset osat co-opissa käytettäväksi. Kaveri voi liittyä karkeloihin mukaan joko omilla leluillaan tai sitten vain toisella ohjaimella käyttäen digitaalisesti samoja osia kuin pelin isännällä. Halutessaan voi kaivaa kuvetta ostaen kaiken käyttöönsä oikealla rahalla. Pakollista moinen ei ole, mutta tietenkin helpottaa pelissä edistymistä. Toisen pelaajan mukaan ottaminen helpottaa etenemistä merkittävästi.

Starlinkia voi pelata myös ilman leluja, sillä kaikki osat ovat hankittavissa myös digitaalisesti.

Nintendo Switchin version mukana tulee Fox McCloud, ja samalla toki kuuluisa alus Arwing. Pisteenä iin päällä pelissä on useitakin sivutehtäviä, joilla Star Fox linkittyy mukaan peliin. Moinen on jälleen hieno osoitus Ubisoftin ja Nintendon yhteistyöstä, mutta harmillisesti vastaavaa ei ole PS4:n ja Xbox Onen versioissa.

Atlas System koostuu kolmesta sektorista ja seitsemästä planeetasta. Peli alkaa kolmen planeetan The Trade Sectorilta. Frontier Sectorilla ja Dark Sectorilla on puolestaan molemmissa kaksi planeettaa. Odotetusti pelaaminen muuttuu edetessään vaikeammaksi. Planeetat ovat eri kokoisia, mutta kaikkiaan jokainen niistä on riittävän suuri tutkimista silmällä pitäen.

Avaruusmatkailu alkaa turhan hitaasti, ja jokaiselle planeetalle on ensin lennettävä ennen kuin pikamatkustusmahdollisuus avautuu. Toisaalta kurssin ottaminen lähintä planeettaa kohti ei suju ongelmitta, sillä tiellä on lukuisia esteitä. Asteroidit ovat oma uhkansa puhumattakaan pahalaisista avaruusmerirosvoista. Tämä pakottaa pelaajan nopeatempoisiin avaruustaisteluihin. Avaruusromua on sitäkin kerättävä, ja joukosta saattaa löytyä kiva päivitys omaan alukseen. Liipaisimet käyttävät kumpaakin aluksen kanuunaa toisistaan riippumatta, joten tässä voi käyttää omaa harkintaa ennen kaikkea aseidensa tulinopeuden suhteen. Onneksi aseita on myös helppo vaihtaa vaikka kesken taistelun.

Avaruustaistot voivat olla melkoisen hektisiä, mutta ohjaus onneksi toimii hyvin. Kaikki perinteiset lentopelin keinot ovat käytössä, jotka ovat suureksi hyödyksi niin taistoissa kuin vain avaruutta tutkiessakin. Niin avaruudessa kuin maan pinnalla matkakumppanit antavat ohjeita oikeiden aseiden käytöstä ja oikeasta kulkusuunnasta. Ääninäyttely on erittäin onnistunutta ja toimivaa, vaikkakin jotkut henkilöhahmoista tuntuvat liian kliseisiltä. Graafisesti jälki on piirrosmaista karkkia, jollaista odottaisi näkevänsä lasten animaatioissa.

Taisteluiden ohella jokaisella planeetalla on omat asiansa löydettävänä. Eläimet ovat erilaisia, samoin kasvit ja erilaisia mineraaleja kannattaa niitäkin kerätä. Pitkin planeettoja on alueita, joihin voi pystyttää observatorioita ja työpajoja. Näitä pyörittävät omat liittolaiset ja kauppiaat, joten niissä kannattaa vaihtaa matkojen aikana löytyneitä tavaroita parempiin. Maaston tutkiminen on jokseenkin samanlaista kuin muissakin Ubisoftin avoimen maailman peleissä.

Kuten on tullut jo sanotuksi, Starlink: Battle for Atlas on kunnianhimoinen peli. Kokonaisuus toimii, ja mahdollisuus pelata myös kokonaan ilman leluja on erittäin hyvä ratkaisu. Lelut näyttävät hyviltä, ja ovat lisäksi vankkaa ja laadukasta tekoa tarjoten pelaamisen ohella rakentelua sitä haluaville. Aloituspaketti on kieltämättä hieman kallis, mutta sijoitukselle saa kyllä vastinetta.